Siirry sisältöön

Yhteenveto Motivaatiomatojen keskusteluista 9

Wikiopistosta

Luentovideo oli jo entuudestaan tuttu ryhmällemme, sillä olemme katsoneet sen myös jollain aikaisemmalla kurssilla. Video oli myös jo ehkä vähän vanha siinä mielessä, että siinä puhuttiin vasta tuloillaan olevasta OPSista, vaikka sen käyttöönotto on jo aloitettu. Olisikin mielenkiintoista pian kuulla ja nähdä luentovideoita tai muuta materiaalia siitä, miten uusi OPS on lähtenyt toimimaan käytännössä. Olisi myös kiinnostavaa tietää, miten opettajat ottavat uuteen OPSiin sisällytetyn monilukutaidon käsitteen huomioon opetuksessaan.

Videolla puhuttiin siitä, miten mediaympäristöt ovat muuttuneet visuaalisempaan suuntaan. Teknologisen kehityksen myötä visuaalisen sisällön tuottaminen on helpompaa, sillä esimerkiksi kuvan ottamiseen ei tarvitse enää välttämättä erillistä kameraa, vaan kaikki hoituu yhdellä ja samalla laitteella. Lisäksi visuaaliset sisällöt mahdollistavat tehokkaan tiedonjakamisen, sillä kuvien katsominen on nopeampaa kuin pitkien tekstien lukeminen, mihin nykyihmisiltä ei aina tunnu löytyvän aikaa. Kuvat myös erottuvat tekstiä paremmin valtavan informaatiomäärän virrasta.

Kuvia kuitenkin usein täydennetään tekstillä, kuten videollakin mainitaan. Kuvatekstit täydentävät kuvia esimerkiksi Facebookissa ja Instagramissa, ja Snapchatissakin kuvaansa on mahdollista lisätä tekstipätkä. Tekstit eivät siis ole kadonneet tai edes katoamassa, mutta niiden sisältö ja rakenne ovat paljolti muuttuneet. Kaiken oleellisen tiivistäminen kuvatekstiin vaatii kirjoittajalta innovatiivista kykyä tiivistää sisältöjä ja teemoja pieneen tilaan. Kuvatekstien rakennetta elävöittävät lisäksi esimerkiksi hashtagit ja emojit. Monesti suhde on myös päinvastainen, ja kuvat toimivat tekstin täydennyksenä. Tilanne on niin toki perinteisissäkin teksteissä, mutta verkkoteksteissä mahdollisuudet korostuvat, sillä kuvien lisäksi tekstiä voi täydentää esimerkiksi videoilla ja äänillä. Myös verkkoteksteissä olevat hyperlinkit johtavat lukijaa uusille poluille, uusien tekstien, videoiden ja kuvien ääreen.

Mielestämme visuaalistuminen tulee ottaa huomioon myös koulumaailmassa ja opetuksessa, ja sitä on osattava hyödyntää oppimisen tukena. Tarkoituksena ei kuitenkaan tulisi olla, että kouluista tulisi liiallisessa määrin hauskoja viihdekeskuksia, vaan uusia tuulia tulisi ottaa osaksi koulumaailmaa sopivissa määrin. Jatkuvat ärsykkeet voivat puuduttaa oppilaan, eivätkä kaikki oppilaat välttämättä nauti jatkuvista uusista innovaatioista, vaan oppilaat saattavat hyvin kaivata myös perinteisempiä toimintamalleja. Myös "tylsät" ja perinteiset tekstit kuuluvat osaksi monilukutaitoa, ja myös niitä on osattava hyödyntää esimerkiksi työelämässä. Koulun ja arkielämän välille tulisi luoda hyvä suhde ja niin sanottu kolmas tila, josta videollakin puhuttiin. Videon lopussa nouseekin esiin kommentti siitä, voisiko mahdollisesti kirjasto toimia tuona kolmantena tilana. Se voisi olla toimiva ratkaisu niin kouluille, mutta myös kirjastoille, jotka ovat jatkuvasti uudistuspaineiden puristuksessa. Avaintekijänä koulujen kirjastojen välisessä yhteistyössä on kuitenkin se, että oppilaat saavat mennä kirjastoon omasta vapaasta tahdostaan, eivätkä esimerkiksi opettajan pakottamana. Lisäksi kirjastojen tulisi mahdollistaa oppilaille sopivat tilat kohtuullisen välimatkan päästä, jotta ajatus voisi toteutua myös käytännössä.