Yleiset Käyttöjärjestelmät

Lisää linkkejä
Wikiopistosta
Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmä on tietokoneohjelma, joka mahdollistaa tietokoneen laitteiston, käyttäjän ja ohjelmiston kommunikoinnin. Ilman käyttöjärjestelmää tietokoneen laitteisto ja ohjelmisto eivät pystyisi kommunikoimaan keskenään ja käyttäjän olisi haasteellista antaa käskyjä tietokoneelle. Käyttöjärjestelmän tehtäviin kuuluu tietokoneen resurssien hallinta, laitteiston operointialustan tarjoaminen ja järjestelmäkutsujen toteuttaminen. Käyttöjärjestelmä myös näiden lisäksi huolehtii muistinhallinnasta, tietoturvasta ja tiedostojärjestelmistä. Tietokone ja sen ohjelmistot ovat siis hyödyttömiä ilman käyttöjärjestelmää. [1]

Tietokoneilla Windows-käyttöjärjestelmät ovat pitkään hallinneet markkinoita. Marraskuussa 2018 Windows-järjestelmien markkinaosuus oli 70.22% prosenttia. Sen sijaan Mac OS:n osuus oli vain 12.25% ja Linuxin osuus vain 1.47%. Windows on kuitenkin menettänyt paljon markkinaosuutta vuosien aikana, sillä marraskuussa 2017 Windowsin markkinaosuus oli selvästi isompi 82.71%.[2]

Mobiilikäyttöjärjestelmä on taas käyttöjärjestelmä, joka on suunniteltu älypuhelimille, tableteille, kämmentietokoneille sekä muille mobiililaitteille. Marraskuussa 2018, Android- käyttöjärjestelmien markkinaosuus oli 72.23% ja toiseksi käytetyimmän iOS- käyttöjärjestelmän osuus oli 24.55%.[3] Kuten näkyy Android ja iOS dominoivat mobiilikäyttöjärjestelmien markkinoita.


Historia[muokkaa]

Pääartikkeli: Käyttöjärjestelmien historiaa

Tietokoneiden historia alkaa 1940-luvulta. Niissä ei ollut aluksi niin sanottua käyttöjärjestelmää vaan koneissa oli reikälevyjä, paperi -ja magneettinauhoja joille ohjelmat kirjoitettiin ja tietokone suoritti ne tietyn ajan sisällä. Kun haluttiin suorittaa uusi ohjelma täytyi vaihtaa uusi reikälevy koneeseen. Jos haluttiin suorittaa ohjelma toisenlaisella tietokoneella täytyi ohjelman ohjauskäsky kirjoittaa uudelleen toisen tietokoneen laitekäskyn mukaiseksi. Ohjelmia halittiin etupaneelissa olevian vipujen ja painikkeiden avulla. 1950 -luvulla tietokoneet alkoivat olla suurtietokoneita jotka olivat suunniteltu yrityskäyttöön niiden suuren koon ja hinnan takia.[4].

Ensimmäisiä virallisia käyttöjärjestelmiä olivat MIT:n(Massachusettss Institute of Technology) kehittämä CTSS ja IBM:n S/360. Kyseiset järjestelmät olivat suunniteltu niin että niissä voitiin suorittaa useampaa asiaa kerrallaan yhden sijaan.[5] IBM S/360 piti kirjaa kaikista systeemin resursseista kuten ohjelmien ja prosessien käyttämästä muistista, ja kun prosessi loppui vapautui tila käyttöjärjestelmälle uudelleen käyttöön. IBM 360 järjestelmä on esi-isä nykyisille IBM:n suurtietokoneille ja siihen tehtyjä ohjelmia voi ajaa uusillakin koneilla[6]

Ensimmäisten käyttöjärjestelmien muistirajoitus oli vain 32 tuhatta sanaa, siksi ne olivat pieniä ja helppoja koodata. Kun tekninen kehitys eteni, niiden muistirajoitus poistui ja ohjelmien koodit paisuivat niin suuriksi, että oli mahdotonta enää kokonaan tuntea järjestelmää. 1960-luvun lopulta aina 1970-luvun loppuun laitteistot paranivat siihen pisteeseen, että ohjelmia voitiin suorittaa useammilla kuin vain yhdellä järjestelmällä[4]

Mikrotietokoneet eli pyötätietokoneet tulivat kuluttajille vasta vuonna 1974 CP/M:n muodossa. CP/N oli intellin 8080/85 piiriin suunniteltu mikrotietokone. Se pystyi vain suorittamaan yhden tehtävän kerrallaan ja toimi 8-bittisellä prosessorilla. Sen jälkeen alettiin suunnittelemaan parempia ja moniajoon suunniteltuja prosessoreja kuten Intel 80386.[7]


Microsoft Windows[muokkaa]

Windows 1.0

Windows on Microsoftin kehittämä käyttöjärjestelmätuoteperhe. Windowsin tarinan voidaan nähdä alkavan jo vuonna 1981 julkaistusta komentopohjaisesta käyttöjärjestelmästä MS-DOS:sta.[8] Microsoft julkaisi ensimmäisen Windowsin vuonna 1985, Windows 1.0:n.[9] Windows 1.0 pyöri MS-DOS:n päällä, mutta oli ensimmäinen Microsoftin julkaisema graafisella käyttöliittymällä julkaisema käyttöjärjestelmä.[9] Vuonna 1987 Windowsista julkaistiin versio Windows 2.0, jossa paranneltiin käyttöliittymän grafiikoita. Windows 2.0 pyöritti ensimmäisiä versioita Microsoft Wordista ja Excelistä.[10]

16-bittinen Windows 3.0 julkaistiin vuonna 1990.[8] Windows 3.0:ssa oli uudistettu ohjelmanhallinta ja ikonijärjestelmä, uusi tiedostonhallinta sekä kehittyneet toimintanopeus ja -varmuus. [11] Windows 3.0 saavutti laajan suosion, myyden ensimmäisenä vuonna 3 miljoonaa kopiota.[8][11] Suuri syy suosioon oli se, että useat kolmannen osapuolen ohjelmistotalot alkoivat tehdä Windows-yhteensopivia ohjelmia antaen käyttäjille syyn ostaa Windows 3.0.[11] Pasianssi-peli teki ensiesiintymisensä Windows 3.0:ssa. [10] Vuonna 1992 julkaistiin paranneltu versio Windows 3.1, johon sisällytettiin TrueType fonttien tuki ja multimediatuki. [11]

Vuonna 1995 julkaistu Windows 95 oli ensimmäinen Windows-versio, joka ei vaatinut ensin MS-DOS:n asentamista. [11] Windows 95 esitteli muun muassa Internet Explorerin, Plug and Play -ominaisuuden (vähimmäiskäyttöön tarvittavien ajurien asentaminen automaattisesti Windowsin toimesta), tuen 32-bittisille sovelluksille ja Start-napin. [12][10] Vuosina 1998-2000 Microsoft julkaisi Windows 98:n, Windows ME:n ja Windows 2000:n, jotka olivat kaikki Windows 95 päälle rakennettuja käyttöjärjestelmiä, jotka esittelivät vain joitain parannuksia verrattuna Windows 95:n. [9]

Vuonna 2001 julkaistiin Windows XP, jonka tarkoituksena oli vihdoin korvata aiemmat MS-DOS:n päällä toimivat versiot NT-arkkitehtuurin Windowsilla.[8] Windows XP:ssä yhdistyivät NT-arkkitehtuuri sekä kuluttajaystävällinen käyttöliittymä.[13] Windows XP on erityisen tunnettu hyvin suuresta parannuksesta toimintanopeuteen ja vakauteen sekä käyttöliittymän graafisista uudistuksista.[13] Windows XP on Microsoftin tähän asti pitkäikäisin käyttöjärjestelmä, saaden kolme suurta päivitystä ja tuen vuoteen 2014 saakka, 13 vuotta julkaisun jälkeen.[10]

Windows XP:n seuraaja Windows Vista julkaistiin 2007.[8] Windows Vistassa pyrittiin parantamaan XP:ssä kritisoitua tietoturvaa ja sen käyttöliittymään kehitettiin uusi visuaalinen ulkoasu.[10] Windows Vista sai paljon kritiikkiä, sillä käyttöjärjestelmä oli buginen ja vaati järjestelmää pyörittävältä laitteelta paljon enemmän kuin edeltäjänsä.[9]

Windows Vistan korvasi vuonna 2009 julkaistu Windows 7.[9] Windows 7 oli tarkoitus korjata kaikki ongelmat ja kritiikki, joita Windows Vista kohtasi lisäten pieniä muutoksia käyttöliittymään ulkoasuun ja käyttäjäystävällisyyteen. Windows 7 olikin Vistaa paljon nopeampi, vakaampi ja helppokäyttöisempi, joka johti siihen että suuri osa käyttäjistä päivitti Windows XP:stä suoraan Windows 7:n, jättäen Vistan välistä.[10]

Vuonna 2012 julkaistu Windows 8 esitteli Microsoftin radikaaleimman muutoksen tavoitellen kosketusystävällisempää käyttöliittymää verrattuna perinteiseen hiirellä ja näppäimistöllä käytettävään.[10] 2013 julkaistiin Windows 8.1, joka toi takaisin muun muassa monien kaipaaman Start-napin ja mahdollisuuden käynnistää Windows suoraan työpöydälle.

Windows 10 julkaistiin vuonna 2015 korvaamaan Windows 8.[9] Windows 10 on ilmoitettu olevan ”viimeinen versio” Windowsista, ja sitä tullaan päivittämään uusien versioiden julkaisemisen sijasta.[9] Windows 7, 8, ja 8.1 käyttäjät saivat mahdollisuuden päivittää käyttöjärjestelmänsä ilmaiseksi Windows 10:n rajoitetun ajan.[14]




MAC OS[muokkaa]

MAC OS:llä tarkoitetaan Applen kehittämää käyttöjärjestelmäsarjaa Macintosh-tietokoneille. Alkuperäisenä Mac OS oli vain osa ensimmäistä Macintosh-tietokonetta nimellä System. Se oli aivan ensimmäinen laajaan käyttöön otettu graafinen käyttöjärjestelmä. Mac OS voidaan tällä hetkellä jakaa kahteen eri kehitysvaiheeseen: Vanhempaan Mac OS-järjestelmään ja nykyiseen macOS-järjestelmään.

Suunnittelu[muokkaa]

Aluksi suurin osa käyttöjärjestelmästä oli sijoitettu ennen PowerPC-suorittimen käyttöönottoa Macintosh-tietokoneiden emolevyn ROM-piireille. Perimmäisenä tavoitteena oli säästää levytilaa aikana, jolloin massamuistina käytettiin levykkeitä. Tämän ansiosta koneen käynnistys nopeutui ja salli Macin käynnistyä suoraan graafiseen tilaan ilman komentoriviä. Graafisen käyttöliittymän myötä virheilmoitukset ohjelmien kaatumisesta ja rikkinäisistä levykkeistä tulivat käyttöön, mutta tästä huolimatta Macintosh-tietokoneita ei pystynyt käynnistämään ilman levykettä. Eräiden ohjelmien vaatimia päivityksiä käyttöjärjestelmään jaettiin käynnistyslevykkeiden muodossa.

Mac OS oli teknisesti melko vajavainen, sillä käyttöjärjestelmässä ei ollut esimerkiksi muistinsuojausta. Muistinsuojauksen puuttellisuus aiheutti sen, että kaatuva ohjelma pystyi kaatamaan koko tietokoneen. Käyttöjärjestelmä ei myöskään tukenut irrottavaa moniajoa, vaan moniajo tapahtui samoin kuin 16-bittisissä Windows-käyttöjärjestelmissä ohjelmien luopuessa suoritusvuoron toisilleen. Käyttöjärjestelmä ei varsinaisesti tukenut laiteajureitakaan, mutta niiden tekemiseen muodostuivat käytännöksi ns.Extension-ohjelmat, jotka ladattiin käynnistysvaiheessa muistiin. Edellä mainittuihin ei ollut mitään virallista luomismenetelmää ja extensionien keskinäiset konfliktit muodostuivat käyttöjärjestelmän vakautta haavoittavaksi tekijäksi.

Kaikkein suurin ongelma käyttöjärjestelmässä oli sen muistinhallinta. Jokaikinen ohjelma varasi tarvitsevansa muistin käynnistyessään. Käyttöjärjestelmä kuitenkin pystyi jakamaan vain yhtenäisiä alueita muistista ja ohjelmia suljettaessa muisti saattoi fragmentoitua ja sen seurauksena tarpeeksi suurta yhtenäistä aluetta ei enää löytynyt.[15] Monia ei ohjelmia ei oltu suunniteltu moniajoa varten ja näin ollen ne varasivatkin kaiken käytettävän muistin. Käyttäjä kumminkin pystyi asettamaan rajoituksen annettavalle muistille per ohjelma. Jos sekään ei riittänyt, piti käyttäjän ensimmäiseksi sulkea ohjelma ja antaa sille lisää muistia.[16]

Mac OS käytti alkujaan MFS:ää eli Macintosh File Systemia, joka ei tukenut alihakemistoja. Sen korvasi kuitenkin hyvin pian, jo vuonna 1985 Hierarchical File System eli HFS. HFS tuki oikeaa hakemistopuuta. Toisin kuin Unix-tyyppisissä tiedostojärjestelmissä, Mac OSin tiedostojärjestelmä tiedoston datan lisäksi tallensi myös resource forkin, johon tallennetaan metatietoa tiedostosta, kuten sen tyyppi (Type) ja ikoni (Icon). Tämän johdosta Mac OS ei käyttänyt tiedostopäätteitä, kuten MS-DOS. Resource forkin käyttö oli kuitenkin metadataa paljonkin laajempi ja esimerkiksi tämän ansiosta ohjelmat tallensivat siihen tiedon menuistaa ja ikkunoistaan, joita pystyi uudelleenkääntämättä muokkaamaan resource editorilla.

Historia[muokkaa]

Käyttöjärjestelmä ilmestyi markkinoille vuonna 1984 Applen Macintosh-tietokoneessa. Järjestelmää voitiin käyttää vain Applen itsensä valmistamissa tai sen lisenssillä valmistetuissa tietokoneissa. Myöhemmin Microsoft kehitti oman DOS-käyttöjärjestelmänsä päälle kehitetyn Windows-käyttöliittymän Mac OS esikuvanaan. Windowsin käyttöliittymä versio kehittyi lopulta käyttöjärjestelmäksi.

Mac OS 7 eli System 7 julkaistiin toukokuussa 1991 ja se lisäsin Mac OSiin moniajon, jonka aikaisemmin oli mahdollistanut ainoastaan MultiFinder-laajennos. Tämä käyttöjärjestelmä ei kuitenkaan tukenut suojattua muistia ja tämän johdosta sovellukset kykenivät kirjoittamaan toistensa muistialueille, mutta myös käyttöjärjestelmän muistialueelle. Käyttöjärjestelmä sisälsi useita innovaatioita kuten aliakset, jotka olivat linkkejä hakemistoihin, toisiin tiedostoihin ja niin edelleen. Järjestelmä ei enää toiminut levykkeiltä, koska se oli liian laaja, joten se vaati kiintolevyn sekä oli ensimmäinen käyttöjärjestelmä, jota toimitettiin CD-ROMilla.[17]

Mac OS koki suuren muutoksen vuonna 1994. Macintoshien Motorola 68000-sarjan CISC-suorittimet korvattiin PowerPC-RISC-suorittimella, joka oli Motorolan, IBM:n ja Applen yhteisen kehityksen tuotos. Päällepäin katsottuna käyttöjärjestelmä pysyi melko samanlaisena vaikka se jouduttiinkin suunnittelemaan melkein kokonaan uudelleen. Aiemmat ohjelmat toimivat emulaattorin avulla, mikä oli osa käyttöjärjestelmää. Käyttöjärjestelmällä oli jo tässä vaiheessa kova tarve uudistua ja sen suunnittelu oli aloitettu jo vuonna 1989 (jota kutsuttiin nimellä Project Pink) tarkoituksena oli julkaista uudistettu käyttöjärjestelmä vuoden 1993 paikkeilla. Tavoite oli saada aikaan Nukernel-mikroytimen päällä ajettava oliopohjainen käyttöjärjestelmä, joka näyttäisi Maciltä ja ajaisi vanhoja ohjelmia. Samalla oli myös tarkoitus kilpailullisessa mielessä voittaa Microsoftin kehittämää Windows 95-projektia yhdellä vuodella. Applen projekti olikin tästä syystä todella kunnianhimoinen ja ajautui isoihin ongelmiin ja viivytyksiin. System 7.5 julkaistiin ja tämän koodinimeksi ilmoitettiin Copland ja sitä demottiin ensimmäistä kertaa toukokuun 1995 messuilla. Projekti jatkui tästä kaksi vuotta eteenpäin, jonka jälkeen se hylättiin kokonaan ja osa toiminnallisuudesta siirrettiin vanhalta perustalta kehitettyyn Mac OS 8- käyttöjärjestelmään. Mac OS 8 oli ensimmäinen merkittävä päivitys kuuden vuoden takaiseen julkaisuun System 7:sta. Copland-projektin uusi käyttöjärjestelmä siirtyi Applen ja IBM:n yhteisyritys Taligentiin, josta Apple kumminki luopui vuonna 1998 ja sen seurauksena se lopetettiin. Copland-käyttöjärjestelmän epäonnistuminen on luettu yhdeksi kaikkien aikojen suurimmista epäonnistumisista IT-projekteissa ja se ajoi Applen konkurssin partaalle.[17]

Apple osti vuonna 1996 NeXTSTEP-käyttöjärjestelmää kehittäneen NeXTin 429 miljoonalla dollarilla ja samalla yhtiön palvelukseen palasi sen perustaja Steve Jobs. Tammikuussa 1997 Apple ilmoitti uudesta Rhapsody-koodinimellä tunnetusta projektista, joka yhdistäisi NeXT Softwaren ja Applen tekniikkaa. Samana vuonna Microsoft käytännössä pelasti Applen konkurssilta sijoittamalla yhtiöön 150 miljoonaa dollaria. Uusi Käyttöjärjestelmä Mac OS X perustuu NeXTSTEP ja BSD-käyttöjärjestelmiin. Sen ensimmäinen versio, Mac OS X Server 1.0 julkaistiin vuoden 1999 maaliskuussa. Se käytti NeXTSTEPin ikkunointia ja DisplayPostScriptia, jonka päälle oi rakennettu Mac OS 8 muistuttava käyttöliittymä. Vanhoja ohjelmia ajettiin Blue Box -emulaattorissa. Saatiin odottaa aina vuoteen 2001, ennen kuin Mac OS X tuli kuluttajakäyttöön.[17]

Android[muokkaa]

Android käyttöjärjestelmän logo
Android logo

Android on puhelimille-, mobiili- ja älylaitteille suunniteltu käyttöjärjestelmä. Siinä käytetään GPLv2-lisensoitua Linux-käyttöjärjestelmäydintä. Androidia kehitti alun perin Android Inc., jonka myöhemmin osti Google.

Historia[muokkaa]

Android julkistettiin 5. marraskuuta 2007 Open Handset Alliancen perustamisen yhteydessä. Ensimmäinen varsinainen Android-versio julkaistiin 23. syyskuuta 2008. Sen jälkeen Androidin päivittämistä on jatkettu ja uusin versio onkin järjestelmän 21. päivitys; 9.0 Pie -versio.

Ominaisuudet ja versiot[muokkaa]

Android 8.1 Oreo ruudunkaappaus
Android 8.1 Oreo

Androidin lähdekoodi sisältää 12 miljoonaa koodiriviä. Koodi koostuu XML, C-koodi ja Java-koodeista. Androidin ohjelmistopino koostuu erilaisista järjestelmäkirjastoista, oliokielellä kehitetyistä ohjelmistokehyksestä ja sovelluksista. Android pääasiassa koostuu Linux ja Bionic-C ohjelmistokirjastoista. Näitä suoritetaan Dalvik-virtuaalikoneella. Ohjelmistokehys sijaistsee Java-kirjastojen päällä ja käytettävissä on erilaisia C-kielen kirjastoja, kuten surface manager, OpenCore media framework, SQLite, OpenGL ES 2.0 -3D-grafiikkaohjelmointirajapinta, WebKit-selainmoottori, SGL-grafiikkamoottori ja SSL. Nämä mahdollistavat Androidin erilaisten ominaisuuksien käytön. Androidin tukemat ominaisuudet ovat mm. tiedon tallennus, viestintä, selain, Java-tuki, mediatuki, lisälaitteistotuki, sovalluskauppa, monikosketus, Bluetooth ja moniajo.

Harvat Android laitteet käyttävät muokkaamatonta Androidia. Useimmat valmistajat käyttävät laitteissaan omaa käyttöliittymäänsä, joka eroaa puhtaasta Androidista mm. oletussovellusten ja graafisen ilmeen osalta. Androidista on olemassa valmistajista riippumattomia versioita, kuten CyanogenMod ja LineageOS. Variaatioita Androidista on esimerkiksi Android Wear -päällepuettaviin laitteisiin ja Android Auto -autoteollisuuteen.

Android versiot[18]
Nimi Versio numero Linux ydin versio Julkaisupäivä
(Ei nimeä) 1.0 ? 23.syskuuta, 2008
Petit Four 1.1 2.6 9. helmikuuta, 2009
Cupcake 1.5 2.6.27 27. huhtikuuta, 2009
Donut 1.6 2.6.29 15. syyskuuta, 2009
Eclair 2.0 2.6.29 26. lokakuuta, 2009
Froyo 2.2 - 2.2.3 2.6.32 20. toukokuuta, 2010
Gingerbread 2.3 - 2.3.7 2.6.35 6. joulukuuta, 2010
Honeycomb 3.0 - 3.2.6 2.6.36 22. helmikuuta, 2011
Ice Cream Sandwich 4.0 - 4.0.4 3.0.1 18. lokakuuta, 2011
Jelly Bean 4.1 - 4.3.1 3.0.31 - 3.4.39 9. heinäkuuta, 2012
KitKat 4.4 - 4.4.4 3.10 31. lokakuuta, 2013
Lollipop 5.0 - 5.1.1 3.16 12. marraskuuta 2014
Marshmellow 6.0 - 6.0.1 3.18 5. lokakuuta, 2015
Nougat 7.0 - 7.1.2 4.4 22. elokuuta, 2016
Oreo 8.0 - 8.1 4.10 21. elokuuta, 2017
Pie 9.0 4.4.107 ja 4.14.42 6. elokuuta 2018

Suosio[muokkaa]

Android on saanut kovaa suosiota heti sen julkistamisen jälkeen. Se on pitänyt paikkansa markkinajohtajana vuodesta 2010. Androidista tuli internetin käytetyin alusta vuonna 2017, ohittaen mm. Windowsin.

Linux[muokkaa]

Linux viittaa Linux-ydintä käyttävien Unixin kaltaisten käyttöjärjestelmien perheeseen. Linuxia voi käyttää monissa tietokonelaitteissa, muun muassa matkapuhelimissa, taulutietokoneissa, pelikonsoleissa, palvelimissa ja supertietokoneissa. Linux on maailman käytetyin palvelinkäyttöjärjestelmä ja sitä käyttävät kaikki TOP500-listalla mukana olevat maailman tehokkaimmat supertietokoneet.[19] Linux oli alun perin kehitetty henkilökohtaisille tietokoneille Intel x86 -arkkitehtuurin pohjalta, mutta sitä on siirretty useampiin alustoihin kuin mitään muuta käyttöjärjestelmää. Linux jakelun määrittävä osa on Linux-ydin, käyttöjärjestelmän ydin, jonka julkaisi Linus Torvalds 17. syyskuuta 1991. Linuxista käytetään joskus Free Software Foundationin suosittelemaa nimeä GNU/Linux, sillä tyypillisessä Linux-käyttöjärjestelmässä GNU-projektin ohjelmistot muodostavat suuren osan.[20] Linux on tunnettu esimerkki yhteistyöstä vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehityksessä: useimmiten kuka tahansa saa vapaasti käyttää, muokata ja levittää ohjelmistojen lähdekoodia sekä kaupallisesti että epäkaupallisesti erilaisten lisenssien, kuten GPL-lisenssin ehdoilla.

Professori Andrew Tanenbaum oli kehittänyt aiemmin opetustarkoituksiin oman Unix-tyyppisen käyttöjärjestelmänsä, Minixin. Suomalainen Helsingin yliopiston opiskelija Linus Torvalds halusi käyttää Unix-tyyppistä käyttöjärjestelmää 386-PC:ssään, mutta piti Minixia liian alkeellisena ja alkoi kehittää omaa pääteohjelmaansa, josta myöhemmin kehittyi Linux-ydin. 25. elokuuta 1991 Linus Torvalds laittoi comp.os.minix-uutisryhmään viestin, jossa hän kertoi olevansa tekemässä vapaata käyttöjärjestelmää. Sittemmin Torvalds on johtanut Linux-ytimen kehitystyötä osallistumatta kuitenkaan itse käyttöjärjestelmän levitysversioiden, tai niihin sisältyvien muiden ohjelmien kehittämiseen.

Linux jakelut[muokkaa]

Jotkin suosituimmista Linuxin jakeluista ovat Arch Linux, CentOS, Debian, Raspbian, Fedora, Gentoo Linux, Linux Mint, Mageia, openSUSE, Red Hat ja Ubuntu. Jakeluihin kuuluu Linux-ydin, tukevia apuohjelmia ja kirjastoja, joista monet ovat GNU-hankkeen tarjoamia ja yleensä useita sovellusohjelmistoja jakelun suunniteltuun käyttöön. Desktop Linux -jakeluissa on ikkunointijärjestelmä, kuten X11, Mir tai Waylandin toteutus ja mukana oleva työpöytäympäristö, kuten GNOME tai KDE Plasma; joissakin jakeluissa voi olla myös vähemmän resursseja vaativa työpöytä, kuten LXDE tai Xfce. Järjestelmät, jotka on tarkoitettu käytettäväksi palvelimilla, voivat jättää pois kaikki graafiset ympäristöstandardit tavalliselta asennukselta, ja sen sijaan sisältävät muita ohjelmistoja, joilla voidaan luoda ja käyttää ratkaisupinoa, kuten LAMP (Linux, Apache, MySQL, PHP). Koska Linux on vapaasti jaettavissa, kuka tahansa voi luoda jakelun mihin tahansa aiottuun käyttöön. Vuonna 1992 Yggdrasil Linux/GNU/X -jakelu yhdisti Linux-ytimen, GNU-ohjelmiston ja X Window System -ohjelmistot yhdeksi jakeluksi. Mark Bolzern vakuutti saksalaisen Multisoft-yrityksen siirtämään Linuxille Flagship-ohjelmansa, josta tuli ensimmäinen Linuxille julkaistu kaupallinen tietokoneohjelma.[21]

Supertietokoneet[muokkaa]

Syksyn 2017 supertietokoneiden TOP500-listalla jokainen kone käytti Linuxia. Ensimmäisen kerran Linuxia käyttävä tietokone esiintyi TOP500-listalla vuonna 1998. Eräät supertietokoneet perustuvat NASA:n Goddard Space Flight Centerissa kehitettyyn Beowulf-klusterimalliin. Marraskuussa 2017 kaikki TOP500-listalla olevat supertietokoneet käyttivät Linuxia, ja niistä 437 käytti klusterointia. Scientific Linux on Fermilabin sponsoroima jakelu.

Muita tieteelliseen käyttöön suunnattuja (ei välttämättä supertietokoneisiin) ovat Bio-Linux, Poseidon Linux, NHSbuntu. Eräitä supertietokoneita: K computer, IBM Sequoia, Columbia

Ubuntu[muokkaa]

Ubuntu on käyttöjärjestelmä joka kuuluu Linux-jakeluun. Sen kehittymistä rahoittaa eteläafrikkalainen yritys, Canonical Ltd. StatOwl.comin tilastojen mukaan Ubuntun osuus Linuxin työpöytäkäyttöjärjestelmistä 2010 oli noin 51%. Ensimmäinen versio Ubuntusta ilmestyi 20. lokakuuta 2004.[22]

Ubuntua päivitetään aktiivisesti ja siitä julkaistaan uusi versio kuuden kuukauden välein. Canonical Ltd lupaa antaa tukea ainakin 9 kuukautta uusille versioille. Kahden vuoden välein huhtikuussa julkaistavaa versioita tuetaan ainakin viisi vuotta.[22]

Ubuntu pyrkii tarjoamaan vapaista ohjelmistoista koostuvan vaihtoehdon Windowsille. Käytettävyys, säännölliset päivitykset ja helppo käyttöönotto ovat sen painopisteitä.[22]

iOS[muokkaa]

iOS 12 logo

iOS on Applen kehittämä käyttöjärjestelmä, joka on käytössä Applen tuotteissa, kuten iPhone, iPod, iPad ja Apple TV-tuotteissa. iOS perustuu Darwin BDS -käyttöjärjestelmään.[23]

Historia[muokkaa]

Ensimmäinen versio käyttöjärjestelmästä julkaistiin vuonna 2007. Käyttöjärjestelmällä ei ollut varsinaista nimeä ennen iPhonen SDK:n testiversion julkaisua vuonna 2008. Ennen tätä, käyttöjärjestelmää kutsuttiin nimellä OS X. Julkaisun jälkeen nimi muutettiin iPhone OS:ksi, ja myöhemmin vuonna 2010 iOS:ksi.[23]

Ominaisuudet ja versiot[muokkaa]

iOS on suunniteltu käytettäväksi kosketusnäytön avulla. Toimintoja siis tehdään näytön pinnalla painamalla, sekä myös pyyhkäisy- ja nipistysliikkeillä. Käyttöjärjestelmä tukee erikseen iOS:ille ja ARM-arkkitehtuurille tehtyjä sovelluksia. Selaimena toimiva Safari tukee myös AJAX:illa kirjoitettuja verkkosovelluksia. iOS:ia on päivitetty moneen otteeseen ja uusin saatava versio on on 12.1. iOS tunnetaan siitä että se tarjoaa myös vanhoihin laitteisiin uusinta päivitystä. Esim. iOS 12 saa nykyisin jopa iPhone 5s joka on jo viisi vuotta vanha malli. [23]

Käyttöjärjestelmät[24]
Nimi Käyttöjärjestelmä Viimeisin päivitys Julkaisupäivä
iPhone iPhone OS 1 iPhone OS 3.1.3 29. kesäkuuta, 2007
iPhone 3G iPhone OS 2 iOS 4.2.1 11. heinäkuuta 2008
iPhone 3GS iPhone OS 3 iOS 6.1.6 19. kesäkuuta 2009
iPhone 4 iOS 4 iOS 7.1.2 21. kesäkuuta 2010
iPhone 4S iOS 5 iOS 9.3.5 14. elokuuta, 2011
iPhone 5 iOS 6 iOS 10.3.3 21. syyskuuta 2012
iPhone 5C iOS 7 iOS 10.3.3 20. syyskuuta 2013
iPhone 5S iOS 7 iOS 12 20. syyskuuta 2013
iPhone 6 /

6 Plus

iOS 8 iOS 12 19. syyskuuta 2014
iPhone SE iOS 9.3 iOS 12 31. maaliskuuta 2015
iPhone 7 /

7 Plus

iOS 10 iOS 12 16. syyskuuta 2016
iPhone 9 /

8 Plus

iOS 11 iOS 12 22. syyskuuta, 2017
iPhone X iOS 11.0.1 iOS 12 3. marraskuuta, 2017
iPhone XS /

XS MAX

iOS 12 iOS 12 21. syyskuuta, 2018
iPhone XR iOS 12 iOS 12 26. lokakuuta 2018

Uudet ominaisuudet vuosien varrella[muokkaa]

Ensimmäinen iOS käyttöjärjestelmä iPhone OS 1 julkaistiin ensimmäisen iPhonen yhteydessä.[25]

Vuonna 2008 julkaistu iPhone OS 2 käyttöjärjestelmä lisäsi uutuutena niin sanotut kolmannen osapuolen sovellukset. Käytännössä ne ovat nykyisen App Storen sovelluksia.
Uutena ominaisuutena oli myös sijaintipalvelut.[25]

Kolmannen käyttöjärjestelmän iPhone OS 3:n muutokset eivät olleet niin isoja kuin edeltäjänsä, mutta uusia ominaisuuksia olivat muun muassa Spotlight,
push-ilmoitukset sekä tuki multimediaviesteille.[25]

Applen neljännen käyttöjärjestelmän kohdalla nimestä jätettiin "Phone" pois. Uuden käyttöjärjestelmän nimi oli iOS 4.
Kaksi uutta merkittävintä ominaisuutta olivat FaceTime, sekä moniajo eli multitasking.[25]

iOS 5:n kohdalla Apple lisäsi käyttöjärjestelmään muun muassa Sirin, iMessagen sekä notification centerin.[25]

iOS 6 toi mukanaan Apple Mapsin ja päivityksiä Siriin.[25]

iOS 7. Päivityksessä käyttöliittymän ulkoasua muutettiin yksinkertaisemmaksi. Uusia ominaisuuksia olivat muun muassa iTunes Radio ja Photos app.[25]

iOS 8. Apple keskittyi käyttöliittymän käytettävyyteen. iOS 8 sai tuen kolmansien osapuolien näppäimistöille sekä pienoisohjelmille eli widgeteille.[25]

iOS 9. Siri sai päivityksiä, jotka tekivät siitä entistä älykkäämmän. Kyseisessä päivityksessä Apple keskittyi myös 3D Touchiin sekä Apple musiciin.[25]

iOS 10. Lukitusnäyttöä paranneltiin. Siri, Maps, sekä iMessage avattiin kehittäjille. [25]

iOS 11. App Storea uudistettiin. Siri sai parannuksia kuten QR-koodi tuen. Ohjauskeskusta uudistettiin. Kameraan lisää ominaisuuksia kuten QR-koodin skannaus automaattisesti.[26]

iOS 12. Suorituskyvyn, akunkeston sekä tietoturvan päivityksiä.[27]

Lähteet[muokkaa]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mobile_operating_system https://en.wikipedia.org/wiki/Mobile_operating_system https://whatis.techtarget.com/definition/operating-system-OS https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4 https://fi.wikipedia.org/wiki/Mac_OS https://kotimikro.fi/oheislaitteet/kayttojarjestelma/microsoft-windows-vuosien-varrella https://fi.wikipedia.org/wiki/Windows_10 https://fi.wikipedia.org/wiki/Ubuntu https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65106/Opinnaytetyo%20Tuomas%20Mokko%20Syksy%202013.pdf?sequence=1 https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4 https://en.wikipedia.org/wiki/Operating_system https://en.wikipedia.org/wiki/CP/M https://fi.wikipedia.org/wiki/Android https://fi.wikipedia.org/wiki/Linux https://en.wikipedia.org/wiki/Linux https://www.zdnet.com/article/linux-totally-dominates-supercomputers/ https://fi.wikipedia.org/wiki/IOS https://hackernoon.com/heres-what-you-need-to-know-about-operating-systems-a40603e74b8d http://gs.statcounter.com/os-market-share/desktop/worldwide/#monthly-201711-201711-bar http://gs.statcounter.com/os-market-share/mobile/worldwide

  1. ↑ https://hackernoon.com/heres-what-you-need-to-know-about-operating-systems-a40603e74b8d
  2. ↑ http://gs.statcounter.com/os-market-share/desktop/worldwide/#monthly-201711-201711-bar
  3. ↑ http://gs.statcounter.com/os-market-share/mobile/worldwide
  4. ↑ 4,0 4,1 https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4
  5. ↑ https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65106/Opinnaytetyo%20Tuomas%20Mokko%20Syksy%202013.pdf?sequence=1
  6. ↑ https://en.wikipedia.org/wiki/Operating_system
  7. ↑ https://en.wikipedia.org/wiki/CP/M
  8. ↑ 8,0 8,1 8,2 8,3 8,4 Stallings, William. 2012. Operating Systems: Internals and Design Principles. Seventh edition. Prentice Hall.
  9. ↑ 9,0 9,1 9,2 9,3 9,4 9,5 9,6 Ward, Keith. 2018. Learn the Major Moments in the History of Microsoft Windows. Lifewire. [https://www.lifewire.com/brief-history-of-microsoft-windows-3507078]. Viitattu 5.12.2018.
  10. ↑ 10,0 10,1 10,2 10,3 10,4 10,5 10,6 Gibbs, Samuel. 2014. From Windows 1 to Windows 10: 29 years of Windows evolution. The Guardian. [https://www.theguardian.com/technology/2014/oct/02/from-windows-1-to-windows-10-29-years-of-windows-evolution]. Viitattu 5.12.2018.
  11. ↑ 11,0 11,1 11,2 11,3 11,4 Bellis, Mary. 2018. The Unusual History of Microsoft Windows Part 1: The Dawn of Windows. ThoughtCo. [https://www.thoughtco.com/unusual-history-of-microsoft-windows-1992140]. Viitattu 5.12.2018.
  12. ↑ The OS Files. 2014. Windows 95. [http://www.osfiles.com/os_windows/ospg_w95.htm] Viitattu 5.12.2018.
  13. ↑ 13,0 13,1 Calore, Michael. 2008. A HISTORY OF MICROSOFT WINDOWS. Wired. [https://www.wired.com/2008/12/wiredphotos31/]. Viitattu 5.12.2018.
  14. ↑ Bright, Peter. 2015. What Windows as a Service and a “free upgrade” mean at home and at work. Ars Technica. [https://arstechnica.com/information-technology/2015/07/what-windows-as-a-service-and-a-free-upgrade-mean-at-home-and-at-work/]. Viitattu 5.12.2018.
  15. ↑ http://lowendmac.com/2005/apples-copland-project
  16. ↑ https://kb.iu.edu/d/afkw
  17. ↑ 17,0 17,1 17,2 https://fi.wikipedia.org/wiki/Mac_OS#Historia
  18. ↑ https://socialcompare.com/en/comparison/android-versions-comparison
  19. ↑ https://www.top500.org/statistics/details/osfam/1
  20. ↑ https://www.gnu.org/gnu/linux-and-gnu.html
  21. ↑ http://www.groklaw.net/articlebasic.php?story=20051031235811490
  22. ↑ 22,0 22,1 22,2 [1],https://fi.wikipedia.org/wiki/Ubuntu
  23. ↑ 23,0 23,1 23,2 [2],https://fi.wikipedia.org/wiki/IOS
  24. ↑ https://en.wikipedia.org/wiki/IPhone
  25. ↑ 25,00 25,01 25,02 25,03 25,04 25,05 25,06 25,07 25,08 25,09 [3],https://gizmodo.com/a-brief-history-of-ios-1780790760
  26. ↑ [4], https://www.apple.com/fi/ios/ios-12/features/
  27. ↑ [5], https://en.wikipedia.org/wiki/IOS_12
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikiversity.org/w/index.php?title=Yleiset_Käyttöjärjestelmät&oldid=50608”