Yliopiston vaihto-opiskelijoiden Suomen kielen oppimisen tehostaminen verkkoympäristössä

Kohteesta Wikiopisto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tutkimusongelma[muokkaa]

Miten saataisiin tehostettua yliopiston vaihto-opiskelijoiden suomen kielen oppimista verkkoympäristössä (esim. sosiaalinen media)?

Suomen kielen osaamisen vaikutukset ulkomaalaisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden elämään Suomessa[muokkaa]

Suomen korkeakouluihin tulee vuosittain tuhansia ulkomaalaisia vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita. Heistä suurin osa olisi kiinnostuneita työskentelemään Suomessa opintojensa päättymisen jälkeen tai jo opintojensa aikana. Kuitenkin vain harvoille suomalaisten työpaikkojen ovet lopulta aukeavat, sillä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta lähes kaikkialla työllistymisen esteenä on puutteellinen suomen kielen taito.[1] Joissain tapauksissa ongelma voi johtua siitä, ettei ulkomailta tuleville opiskelijoille painoteta riittävästi kielitaidon tärkeyttä, mistä johtuen heille tulee yllätyksenä työnantajien vaatimukset suomen kielen osaamisesta. Kuitenkin vielä isompana ongelmana esiin nousee korkeakouluissa tarjottavan kielenopetuksen riittämättömyys, sillä yleisesti tarjolla on vain alkeiden opetusta ja toisaalta suoraan alkeiskurssien jatkeeksi soveltumattomia syventäviä kursseja.[2] Korkeakoulujen suomen kielen opetus keskittyykin enimmäkseen tarjoamaan vain lyhyen aikaa Suomessa viihtyvälle vaihto-opiskelijalle ns. suomen kielen selviytymispakkauksen, eli pääosin kokoelman jokapäiväisessä arjessa toistuvien tilanteiden sanastoa ja fraaseja. Suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisesta ja oman alansa työpaikasta haaveilevalle englanninkielistä maisteriohjelmaa suorittavalle tutkinto-opiskelijalle näin matalalle tasolle jäävä kielenopetus on sääli. Joissain korkeakouluissa, kuten Tampereen yliopistolla, suomen kielen opetusta on kuitenkin tarjolla johdonmukaisesti aina alkeiden opiskelun A1-tasolta taitavan kielenkäyttäjän C2-tasolle asti.[3] Kielikurssit vievät kuitenkin huomattavasti aikaa, eikä kaikille ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille ole tiukkojen aikataulujensa johdosta mahdollista osallistua jatkuvasti kielenopiskeluun, jolloin kielitaidon kehitys hiipuu.

Työelämään siirtymisen ohella toinen elämänalue, jonne pääsyn ulkomaalaiset opiskelijat kokevat vaikeaksi, on sosiaalinen verkostoituminen sekä ystävyyssuhteet suomalaisten kanssa. Monet kokevat jäävänsä kokonaan ulkopuolisiksi ympäristöstään tai tuntevat sosiaaliset suhteensa paikallisiin kovin pintapuolisiksi, koska kaikki heidän ympärillään tapahtuva tulee heille vasta mutkan kautta, mikä syö kokemusten välittömyyttä eikä onnistu luomaan sellaista yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka juurruttaisi heidät Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin.[4] Suomalaiset olettavat olevansa kohteliaita vaihtaessaan kielen englantiin ulkomaalaissävytteisesti suomea puhuvan henkilön kanssa, mutta todellisuudessa tekevätkin heille karhunpalveluksen evätessään heiltä mahdollisuuden oppia ja saada positiivisia kokemuksia suomen puhumisesta.[2]

Yhteenvetona suomen kielen osaaminen on ainakin tällä hetkellä vielä hyvin olennainen osa ulkomailta Suomeen muuttaneen opiskelijan sopeutumista ja määrittelee myös aika pitkälle sen, miten täyttä elämää tämä kokee Suomessa elävänsä.

Vaihto-opiskelijoiden väylät oppia suomen kieltä - miten yliopisto voi tukea prosessia?[muokkaa]

Yliopisto järjestää halukkaille vaihto-opiskelijoille Suomen kielen alkeiden kurssin. Peruskurssin lisäksi oppimista voisi tukea internetin ja sosiaalisen median avulla, sillä etenkin vuorovaikutuksen / ryhmäoppimisen ja aktiivisen vieraan kielen tuottamisen kautta oppiminen tehostuu huomattavasti. Yliopisto voisi siis toimia vaihto-opiskelijoiden kielenoppimisen (sekä samalla vieraaseen yhteiskuntaan sopeutumisen) tukena järjestämällä toimintaa, joka edesauttaa suomen kielen oppimista ja sen käyttöä. Tällaista toimintaa voisi olla esimerkiksi viikottaiset ryhmätapaamiset, joissa olisi kurssilaisten lisäksi myös suomalaisia, sekä opiskelu sosiaalisen median avulla. Myös ainejärjestöt sekä kansainväliseen toimintaan keskittyvät järjestöt voisivat järjestää kielenoppimis- ja keskusteluiltoja. Toiminnasta olisi erittäin tärkeää myös tiedottaa yliopistolla esimerkiksi sähköpostilistojen ja ilmoitustaulujen kautta.

Monet Tampereen yliopiston vaihto-opiskelijoista ovat tutkinto-opiskelijoita, jotka asuvat Suomessa kaksi vuotta maisteriopintojensa ajan. Olisi hyvä, mikäli he toisen opiskeluvuoden alussa voisivat olla mukana auttamassa vaihto-opiskelijoita, jotka vasta saapuvat Suomeen ja alkavat opetella kielen perusteita. Heillä on näkemystä siitä, millaista on opiskella suomen kieltä ulkomaalaisena, mitkä asiat on hyvä ottaa huomioon ja mihin kannattaa keskittyä. Mahdollisena ongelmana tässä on ajan puute, sillä tutkinto-opiskelijoiden opintoaikataulu kahden vuoden ajalle on melko aikaavievä.

Ryhmäoppimisen ja interaktiivisen oppimisen teoriaa[muokkaa]

Yhteistoiminnallinen työskentely on ryhmätyöskentelyä, jossa jokainen ryhmänjäsen kantaa vastuuta yhteisten tavoitteiden puolesta. Jokainen pyrkii työskentelemään sekä itsensä että ryhmänsä hyväksi. Sujuvan yhteistyön edellytyksenä on, että jokainen ryhmänjäsen on omaksunut kaksi periaatetta: toisten auttaminen niin oppimisessa kuin työskentelyssäkin, ja jokaisen aktiivinen osallistuminen. (Sahlberg ja Leppilampi, 1994)

Sosiaalisuus on ihmiselle ominainen käyttäytymispiirre. Sen vahvistaminen opetuksessa ja oppimisessa on jo pitkään katsottu kannatettavaksi. Myös työelämässä toimiminen edellyttää yhä enemmän yhteistoimintaa ja tiimityöskentelyä. Yhteistoiminnallinen oppiminen (Cooperative Learning) korostaa yhteistoimintaa kilpailun tai yksilösuoritusten sijaan. (Hietala, 2010) Jonassenin mukaan merkityksellisessä oppimisessa on seitsemän osa-aluetta: oppiminen on aktiivista, yhteistoiminnallista, keskustelevaa tai vuorovaikutteista, reflektoivaa tai pohtivaa, autenttista tai tilannesidonnaista, tavoitteellista ja konstruktiivista tai tekemällä oppimista. (Jonassen, 1995) Näitä seitsemää osa-aluetta ajatellen myös kielten oppimisessa vuorovaikutteinen verkkoympäristossä tapahtuva oppiminen olisi ihanteellista.

Millaista kielen oppimista verkkoympäristössä tukevaa materiaalia verkossa jo on?[muokkaa]

Internetistä löytyy paljon suomen kieltä opettavia ohjelmia ja sivustoja. Monien ohjelmien opetuskielenä on kuitenkin suomi, mikä on varmasti varsinkin aloittelevalle opiskelijalle erittäin hankala tapa opetella uutta kieltä. Kuitenkin myös englanniksi annettavaa opetusta löytyy. Monilta sivuilta löytyy sekä tekstiä että ääntä, usein kirjoitettu teksti on kuunneltavissa erillisestä linkistä klikkaamalla. Joiltan sivuilta löytyy myös tehtäviä ja ratkaisuja näihin tehtäviin. Tehtävät ovatkin hyvä tapa opiskelijalle testata oppimaansa.

Monet sivustoista on suunnattu maahanmuuttajille, suoranaisesti vaihto-opiskelijoille suunnattuja sivuja löytyi ainoastaan yksi. Tämä sivusto on Tampereen ammattikorkeakoulun tekemä sivusto, ja sivusto opastaakin suhteellisen laajasti suomen kielen saloihin. Harmillisesti sivustolta puuttuu harjoitustehtävät.

  • http://www.uuno.tamk.fi/ Uuno, sivusto joka on suunnattu vaihto-opiskelijoille suomen kielen opiskeluun. Opetuskielenä on englanti, ja sivuilta löytyy sekä tekstiä että ääntä, sanastoa ja kielioppia. Tehtäviä tällä sivustolla ei ole.
  • http://donnerwetter.kielikeskus.helsinki.fi/FinnishForForeigners/ - Tavataan taas! Finnish for foreigners. Sivusto joka opettaa sanoja, sanontoja sekä kielioppia. Mukana myös tarinoita, ja kaikki teksti on sekä opetuskielellä että suomeksi. Tekstit on myös kuunneltavissa suomeksi. Opetuskielinä on englanti, ranska, saksa ja venäjä.
  • http://www.oneness.vu.lt/ Oneness city, Finland -sivulta löytyy kattavaa suomenkielen opetusta. Opetuskielenä on englanti ja sivuilta löytyy sekä tekstiä että ääntä ja myös harjoituksia.
  • http://www2.edu.fi/ymmarrasuomea/ - Ymmärrä suomea, sivustolla on kurssi joka sisältää 19 suomeksi kirjoitettua tekstiä, jotka voi myös kuunnella. Teksteillä on tekstikohtainen sanasto, joka on suomi-englanti ja teksteistä voi tehdä tehtäviä. Kurssilla on myös lyhyt suomi-englanti-sanakirja sekä suomeksi kirjoitettu kielioppi sekä verbiluettelo.
  • http://www.yle.fi/java/yki/index.nvl?logout=true&study_lang=fi - YKI treenit, sivusto joka opettaa ja ohjeistaa yleisiä kielitutkintoja varten. Sivustolla voi testata oman lähtötaitotasonsa, opetella kieltä, sekä testata, yltääkö tarvittavalle taitotasolle yleistä kielitutkinnon suorittamista varten. Opetuskielenä on pelkästään suomi, joten tämä sopii jo suomea paljon opiskelleille vaihto-opiskelijoille.

Kysely Tampereen yliopiston vaihto-opiskelijoille: Miten opiskelet suomen kieltä?[muokkaa]

Haastattelimme Tampereen yliopistossa tällä hetkellä opiskelevia vaihto-opiskelijoita heidän suomen kielen opiskelustaan. Haastateltavissa oli sekä vaihto-opiskelijoita, jotka viettävät vain puoli vuotta tai vuoden Suomessa, että tutkinto-opiskelijoita, jotka ovat Suomessa suorittamassa kaksivuotista maisterin tutkintoa.

Kysyimme haastateltavilta seuraavat kysymykset:

  • Opiskeletko suomen kielen peruskurssin ulkopuolella aktiivisesti? Jos, niin miten?
  • Opiskeletko omalla ajallasi yksin vai ryhmässä?
  • Kehitätkö taitojasi puhumalla vapaa-ajalla suomen kielellä muiden kanssa?
  • Kaipaisitko kielikurssin lisäksi jotakin muuta tapaa opiskella suomea? Mitä haluaisit oppia, mutta et saa sitä kielikurssilta?
  • Mitä muita resursseja kielenoppimiseen olet hyödyntänyt? Mikä niissä oli hyvää ja mikä huonoa?

Vastauksia kysymyksiin tuli paljon erilaisia. Osa vaihto-opiskelijoista oli käynyt ainoastaan suomen kielen peruskurssin, mutta osa opiskelijoista oli jatkanut suomen kielen opiskeluja jatkokursseilla. Haastateltaville kuitenkin oli yhteistä se, että he kaikki pyrkivät opiskelemaan suomea myös itsenäisesti vapaa-ajallaan. Vapaa-ajalla opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti yksin, ryhmämuotoista opiskelua kukaan ei harrasta. Jotkut vaihto-opiskelijoista pyrkivät käyttämään suomea vapaa-ajallaan, vaikka kaikki ovat sitä mieltä, etteivät osaa kieltä vielä tarpeeksi hyvin, jotta tulisivat riittävästi ymmärretyiksi. Toiset opiskelijoista eivät käytä kieltä lainkaan vapaa-aikanaan.

Meitä eniten kiinnostava kysymys on tietysti se, kaipaisivatko vaihto-opiskelijat joitakin muita tapoja opiskella suomea. Tämäkin kysymys jakoi mielipiteitä, osan mielestä nykyinen tarjonta on riittävää, koska he tietävät ainejärjestöjen ja opiskelijayhdistysten tarjoamista opiskelumahdollisuuksista myöskin. Osa taas olisi erityisen mielissään etenkin luku- tai puhehetkistä toisten opiskelijoiden kanssa.

Peruskurssilla käytetty kirja on vaihto-opiskelijoiden käytössä vielä kurssin jälkeenkin, ja he pitävät sitä kohtalaisen hyvänä materiaalina suomen kielen oppimiseen. Myös lastenkirjojen kerrottiin olevan hyvää materiaalia opiskeluun. Yksi vaihto-opiskelija kaipaili aakkosjärjestyksessä olevaa sanakirjaa, mikä varmasti olisi monen mielestä helppokäyttöinen.

Vaihto-opiskelijat siis pitävät Tampereen yliopiston tarjoamaa koulutusta suhteellisen hyväna ja kattavana, mutta vuorovaikutukselle olisi enemmän tarvetta luku- ja puhehetkien muodossa. Tällaisten hetkien järjestämiseen sopisivat erinomaisesti suomalaiset opiskelijat, jotka olisivat innostuneita auttamaan vaihto-opiskelijoita kielen oppimisessa. Kursseilla ilmapiiri on usein jäykkä ja suhteellisen varautunut, joten voi olla helppo ajatella että vapaamuotoisempi keskusteluryhmä tai miksi ei vaikka lukupiiri, voisi olla oiva tapa opiskella vierasta kieltä muiden vaihto-oppilaiden kanssa suomalasten opiskelijoiden ohjaamana. Voisi ajatella että sosiaalisessa mediassa toimiva palvelu olisi oiva tapa tällaisen opetusmuodon järjestämiseen.

Miten toteuttaa vaihto-opiskelijoiden kielenoppiminen verkkoypäristössä?[muokkaa]

Kuten aikasemmassa luvussa on todettu, internetistä löytyy paljonkin kielen opiskelua tukevia sivustoja. Näistä kuitenkin harvat on suunnattu varsinaisesti vaihto-opiskelijoille. Tampereen ammattikorkeakoulu on luonut sivuston, joka on tarkoitettu nimenomaan vaihto-opiskelijoille, mutta tässäkin sivustossa olisi ehkä hieman parantamisen varaa.

Koska vaihto-opiskelijat tarvitsevat kieltä hyvin monen tyyppisissä tilanteissa, tulisi heille suunnatussa ohjelmassa sanoja ja sanontoja olla laajasti, ja myös kieliopin tärkeyttä olisi hyvä painottaa. Vaihto-opiskelijat ja etenkin pidempään Suomessa viihtyvät tutkinto-opiskelijat tarvitsevat kieltä jokapäiväisessä kanssakäymisessä, koulussa sekä myös työssä tai työpaikkoja hakiessa. Tästä syystä opetuksen tulisi olla laaja-alaista, ja ottaa huomioon myös ammattisanastoa.

Vaihto-opiskelijoiden mielestä etenkin puheen opetusta ja harjoittelemista olisi hyvä olla enemmän, monet kokevat etteivät saa tarpeeksi harjoitusta jotta heistä tulisi varmoja suomen kielen puhujia. Keskustelukursseja tai tuokioita on ehkä hankalampi järjestää verkkoympäristössä, mutta tämänkään järjestäminen ei mahdotonta ole.

Hyvä verkkoympäristössä toimiva suomen kieltä opettava ohjelma olisikin sellainen, jossa opetus kattaisi laajasti suomen kielen sanastoa ja jossa olisi mahdollista myös osallistua keskusteluun muiden opiskelijoiden sekä suomalaisten opettajien kanssa. Myös sosiaalista mediaa voisi olla hyvä hyödyntää kielten oppimisessa.

Miten oppimista voitaisiin tehostaa sosiaalisen median keinoin?[muokkaa]

Hyvänä esimerkkinä oppimisesta sosiaalisen median keinoin voisi toimia vaihto-opiskelijoiden keskinäinen kirjeen-/viestienvaihto suomen kielellä jossakin sosiaalisessa mediassa (esimerkiksi Facebookiin luodussa ryhmässä?), jonka jälkeen suomalainen tutor oikolukisi kirjeet, toimisi virheiden korjaajana sekä myös aktiivisena kirjeenvaihtajana, jotta kielenoppijat voisivat lukea suomalaisen tuottamaa tekstiä (joka saattaisi olla puhekielenomaisempaa kuin oppikirjojen tekstit). Ryhmään voisi kuulua siis muutama vastikään suomen opiskelun aloittanut vaihto-opiskelija, pari vanhempaa vaihto-opiskelijaa, jotka ovat edenneet suomen kielen opinnoissaan jo pidemmälle, sekä yksi tai kaksi natiivipuhujaa, esimerkiksi kv-tutoria. Näin vanhempien vaihto-opiskelijoiden kielipääomaa saataisiin jaettua suoraan uusille kielenopiskelijoille. Suomea vieraana kielenä opiskellut vanhempi vaihto-opiskelija on myös luultavasti samalla aaltopituudella uusien oppijoiden kanssa ja muistaa suomen opiskelun ongelmakohdat omilta kielen opiskelun aloitusajoiltaan.

Tekijät[muokkaa]

Tampereen yliopiston INFIM31-kurssin (2011) Ryhmä X.

Viitteet[muokkaa]

  1. http://www.akava.fi/opiskelijat/akavan_opiskelijat/ajankohtaista/suomen_kielen_opetuksen_maaraa_lisattava_ulkomaalaisille_tutkinto-_ja_vaihto-opiskelijoille.html
  2. 2,0 2,1 http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=04/2007&id=d2b5053
  3. http://www.uta.fi/laitokset/kielikeskus/opiskelu/s2.html
  4. http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/15453_SuomenOpetusUlkomaisilleOpiskelijoille.pdf