Digitaalinen sosiologia 2024/Lainaukset 05.02.2024

"Valtion ylläpitämä koulutusjärjestelmä on (kaikesta avoimmuus- ja ”nyt avataan keskustelu opetussuunnitelmista” -puheesta huolimatta [kuka on esimerkiksi kysynyt vanhemmilta, tai pitääkö heiltä kysyä?]) ylhäältä päin suljettu järjestelmä. Se on ideologinen valtarakenne, ranskalaisfilosofi Louis Althusserin käsittein ideologinen valtiokoneisto, jolla on klassinen yliyksilöllisen rakenteen ominaisuus pakottaa ja määrätä yksittäistä toimijaa, yksittäistä subjektia." (Suoranta 2009, 1)

”Toisella tavalla sanottuna koulutusjärjestelmä on ideologinen kenttä, joka tällä kentällä ja tänä kenttänä järjestää ja kutsuu esiin subjekteja tarjoten näille erilaisia institutionaalisen vallan läpäisemiä toimija- ja puhuja-asemia.” (Suoranta 2009, 1)

”Inhimillisen toiminnan vapauden sekä demokraattisen elämän kannalta joka tapauksessa ongelmallista on suljetun järjestelmän vaihtoehdottomuus; se, ettei se itsestään selvästi sisällä ajattelun laajentamisen ja yhteisen oppimistoiminnan mahdollisuuksia.” (Suoranta 2009, 2.)

"Ylivaltaa ei hegemonisessa vallankäytössä anasteta väkipakolla, vaan sitomalla ihmiset erilaisiin instituutioihin ja järjestelmiin, joiden uskotellaan toimivan heidän parhaakseen. Kenellä voisikaan olla mitään koulutusta vastaan?" (Suoranta 2009, 3)

"Opettajan ammatissa toimiminen on elämistä eräänlaisessa koulutusjärjestelmän muodostaman ideologisen kentän kaksoissidoksessa olemalla samanaikaisesti sekä vallan käyttäjä että vallankäytön kohde." (Suoranta 2009, 3)

"Yksi oppimisen kenttä on syntynyt internetiin, kutsumme tätä kasvun ja kasvatuksen aluetta wikimaailmaksi: se on internetin ja vapaiden ohjelmistojen mahdollistama, ennakoimaton, tavallisten ihmisten jakama ja heidän yhteistyönään syntynyt ja luotu maailma (ks. Suoranta & Vadén 2009)." (Suoranta 2009, 4)

”Wikimaailman tavoitteena on vapauttaa ajatteluun ja toimintaan, ja Wikipedian tavoitteeksi onkin asetettu kaiken inhimillisen tiedon oleminen vapaana kaikille wikimaailman ideologisina ihanteina, joiden toteutuminen ei tietenkään ole itsestään selvää.” (Suoranta 2009, 4.)

"Wikioppiminen tapahtuu toisilta oppien ja toisia auttaen niin sanottuna vertaisoppimisena toisin kuin järjestelmäkoulutuksessa, jossa lähes aina sovelletaan jotain opettaja- tai tutorjohtoisuuden muotoa." (Suoranta 2009, 4-5)

"Lukutaito, jota pidetään yhtenä demokraattisen yhteiskunnan keskeispiirteenä ja takeena, on yhdenlaista poliittista pääomaa, jota yleisen käsityksen mukaan kartutetaan muodollisessa koulutuksessa liian vähän. Lukutaito on moniteräinen miekka ja siksi tarpeellinen taito; sitä voidaan käyttää moniin tarkoituksiin Katekismuksen pänttäämisestä vallankumouskirjallisuuden opiskelemiseen. Lukeva, monipuolisesti lukutaitoinen ihminen on aina poliittinen olento, lukutaito on politiikkaa." (Suoranta 2009, 8)

”Radikaalin tasa-arvon mukaan kaikki ovat tasa-arvoisia yhteiskunnalliseen asemaan, sukupuoleen, etniseen taustaan, ikään tms. katsomatta. Kasvatuksellisesti tämä merkitsee kaikkien mahdollisuutta oppia kaikkea, niin tahtoessaan; ja johtaa ”universaalin opettamisen” periaatteeseen: opeta sitä, mitä ei tiedä.” (Suoranta 2009, 8.)

”Wikioppimisen radikaalin tasa-arvon ydinajatuksen voi esittää kahtena väitteenä: opeta sitä, mitä et tiedä; ja: kasvatuksen ja oppimisen näkökulmasta me olemme jo tasa-arvoisia” (Suoranta 2009, 1.)

”Inhimillisen toiminnan vapauden sekä demokraattisen elämän kannalta joka tapauksessa ongelmallista on suljetun järjestelmän vaihtoehdottomuus; se, ettei se itsestään selvästi sisällä ajattelun laajentamisen ja yhteisen oppimistoiminnan mahdollisuuksia. Avoin järjestelmä ottaa vaihtoehdot ja mahdollisuudet itsestään selvinä ja annettuina. Molemmista voi näin ollen jäädä puuttumaan kriittinen momentti, kriittinen siis merkityksessä ’ajatella ja arvioida uudelleen’.” (Suoranta 2009, 2.)

”Wikioppiminen perustuu aina ongelmalähtöisyyteen toisin kuin kouluoppiminen, jossa tieto on jaettu toisistaan erillisiksi oppiaineiksi, joilla ei ole tekemistä toistensa kanssa. Wikioppimiseen ei voida pakottaa, vaan se tapahtuu oman kiinnostuksen pohjalta. Wikimaailma ei sulje pois oikeastaan minkäänlaista oppimista tai 'ei-oppimista': yhtä mahdollista kuin on kuvitella suljetun järjestelmän piirissä toimiva ”opettaja-alamainen”, on ajatella avoimen järjestelmän puitteissa ”pelaava idiootti”, joka kyllä käyttää wikimaailman yhteisiä resursseja, muttei ymmärrä eikä liioin välitä niistä mitään.” (Suoranta 2009, 6.)

”Haluan käsittää wikimaailman nykyiselle kuluttajien individualismille ja eliitin ’demokratiavihalle’ (Rancière 2007) perustuvan opetussuunnitelman vastaisesti kollektiiviselle opinnollisuudelle pohjautuvaksi merkitystihentymäksi. Tästä näkökylmasta wikioppimisen maailma saattaa muodostua ideologiseksi kompastuskiveksi niille, jotka hamuavat koulutusmarkkinoilla yksilöllistä menestystä ja pikaisia koulutuspääomavoittoja. (Suoranta 2009, 13.)