Hakkarin koulu 8.A (kevät 2015)/Koirien elekieli

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Koirat vaistoavat tarkasti ihmisten tunnetilat. Koirat ja ihmiset eivät puhu samaa kieltä, mutta tämä ei silti tarkoita etteikö koirien kanssa voisi päästä yhteisymmärrykseen. Jotta koiraa oppii ymmärtämään, tulee sen kanssa viettää paljon aikaa ja tarkkailla miten koira reagoi erilaisissa tilanteissa. Useimmat ongelmat koirien kanssa johtuvat siitä, että ihmiset olettavat koirien olevan saman kaltaisia kuin he itse. Joidenkin ihmisille tärkeiden eleiden merkitys on koirille täysin päinvastainen kuin ihmisille.

Miten koirat kommunikoivat keskenään[muokkaa]

Koirat käyttävät viestinnässä sekä ääntään että ruumiinkieltä, ilmeitä ja hajua. Muuutamassa sekunnissa tapaamisesta koirat ovat saaneet selville toistensa iän, sukupuolen ja aseman sekä selvittäneet kumpi on hierarkiassa korkeammalla. Tämä jälkeen koirat voivat alkaa leikkiä, lehteä omille teilleen tai jos arvojärjestyksessä on epäselvyyksiä, ne saatetaan ratkaista nopealla, mutta harvoin vaarallisella tappelulla. Koirien tunteet eivät useinkaan ole kovin pitkäkestoisia, mutta nekin voivat olla peloissaan, onnellisia, innokkaita, stressaantuneita, epävarmoja tai hämillään. Koirat eivät peittele tunteitaan, toisin kuin ihmiset. Koirat oppivat viestinnän perustaidot emoltaan jo ensimmäisten viikkojensa aikana. Emo opettaa pennuille mikä on sallittua ja mikä ei. Jos emo hyväksyy tilanteen se jättää pennun huomiotta, mutta jos pentu toimii emon mielestä väärin se näyttää hampaita tai murisee. Pian pennut oppivat kommunikoimaan keskenään. Ne leikkivät puremalla toisiaan ja toisen uikahtaminen kertoo leikin menneen liian rajuksi.

Ruumiinkieli[muokkaa]

Koiran tärkein viestintäkeino suhteessa muihin koiriin on ruumiinkieli. Koira käyttää silmiään, häntäänsä, korviaan ja ruumiinasentoaan kertoakseen muille, mitä sillä on mielessä.

Silmät

  • Suora katsekontakti tarkoittaa, että koira on peloton ja itsevarma.
  • Satunnainen katsekontakti tarkoittaa, että koira on tyytyväinen.
  • Pois käännetty katse merkitsee tyytyväisyyttä.
  • Laajentuneet pupillit osoittavat pelkoa.

Korvat

  • Rennot korvat tarkoittavat, että koira on rauhallinen
  • Pystyyn nostetut korvat tarkoittavat, että koira on varuillaan ja tarkkaavainen
  • Eteenpäin suuntautuneet korvat kertovat, että koira esittää haasteen tai on hyvin itsevarma.
  • Luimistetut korvat osoittavat, että koira on huolissaan tai peloissaan.

Kehon liikkeet

  • Tassun tarjoaminen on lepyttävä ele.
  • Toisen koiran naaman nuoleminen merkitsevät leikkiin kutsua tai kunnioitusta.
  • Leikkikumarrus on leikkiin kutsu ja osoittaa onnellisuutta.
  • Pään laittaminen toisen koiran sään päälle osoittaa pelottomuutta.
  • Paikalleen jähmmettyminen osoittaa koiran olevan peloissaan.
  • Toista koiraa vasten nojaaminen tai puskeminen on seurallinen ele.

Suu ja huulet

  • Läähättäminen osoittaa, että koira on leikkisällä tuulella tai vain kuumissaan.
  • Koira, jonka suu ja huulet ovat kiinni, on epävarma tai pyrkii lepyttämään.
  • Huulten nuoleminen osoittaa huolestuneisuutta tai lepyttelyä.
  • Rento suu tarkoittaa, että koira on rauhallinen.
  • Taakse vedetyt huulet ovat haasteen tai varoituksen merkki.

Niskakarvat

  • Pystyyn nostetut niskakarvat osoittavat kiihtymystä, jolloin koira on joko peloissaan tai esittää haasteen toiselle koiralle.
  • Sileät niskakarvat osoittavat, että koira on rauhallinen.

Häntä

  • Rento häntä osoittaa, että koira on rauhallinen ja tuntee olonsa turvalliseksi.
  • Suoraan taakse suuntautunut häntä, joka heiluu tasaisesti ja hitaasti puolelta toiselle osoittaa, että koira on varovainen tai varuillaan.
  • Alas laskettu häntä merkitsee huolestumista tai epävarmuutta.
  • Ylhäällä oleva ja nopeasti heiluva häntä osoittaa innostusta.
  • Pystyyn nostettu häntä on merkki koiran valppaudesta.
  • Häntä koipien välissä merkitsee pelkoa.

Miten koirat kommunikoivat ihmisten kanssa[muokkaa]

Ihmisille viestiäkseen koirat käyttävät muutakin keinoja kuin haukkumista. Koiran ruumiinkieli on monipuolinen ja sen avulla ne voivat kertoa ajatuksistaan ja tahdostaan. Koiran "sanasto" koostuu ruumiinkielestä, katsekontaktista, käyttäytymisestä, haukkumisesta ja monista muista äänistä. Eri koirarotujen ja jopa yksittäisten koirien kommunikoinnin välillä on pieniä eroja, mutta periaatteessa kaikki koirat kommunikoivat samalla tavalla. Seuraavaksi on lueteltu yleisimpiä tapoja, joilla koirat kommunikoivat ihmisten ja joskus myös toisen koirien kanssa.

Haukkuminen. Koirat haukkuvat monesta eri syystä. Se voi tarkoittaa, että koiralla on hauskaa tai että se on peloissaan tai yksinäinen. Haukun sävy muuttuu sen mukaan, mitä koira haluaa ilmaista. Paniikissa oleva koira haukkuu sellaisella äänellä ja rytmillä, jonka ihminen tulkitsee hätäännykseksi. Tällä haukulla koira pyytää apua. Useimmat koirat haukkuvat kertoakseen jotain, mutta toiset saattavat haukkua myös huvikseen, vanhasta tavasta tai koska niillä on tylsää. Tälläinen haukkuminen voi jatkua koko päivän.

Pureskeleminen. Pureskeleminen on koirille luonnollista ja ne saavat siitä runsaasti hupia ja mielihyvää. Koirat oppivat nopeasti mitä saa pureskella ja mitä ei. Pureskeleminen tarkoittaa yleensä, että koira on joko levoton tai ikävystynyt. Voi myös olla, että koiralla on liikaa energiaa, jota se ei saa purettua luvalliseen toimintaan.

Nojailu. Koirat kaipaavat luonnostaan kosketusta eivätkä kunnioita "omaa tilaa" kuten ihmiset. Monilla koirilla on tapana nojailla ihmisten jalkoihin. Yleensä ihmiset reagoivat tähän kumartumalla ja rapsuttamalla koiran päätä, joka ei välttämättä ole ollenkaan sitä, mitä koira alunperin halusi. Sellaiset koirat, jotka vain nojailevat sen sijaan, että ne kiehnäisivät edestakaisin, saattavat pyrkiä laajentamaan omaa tilaansa viemällä sitä ihmiseltä. Toisinaan tälläinen koira vastaa ihmistä, joka nojautuu agressiivisesti eteenpäin ilmaistakseen olevansa kova ja voivansa tehdä mitä haluaa. Jotkut koirat nojailevat omistajiinsa vain osoittaakseen omistamista ja kunnioitusta. Välillä nojailu taas tarkoittaa että koiraa kutittaa paikasta johon on helpompi ulottua keihnäämällä itseään ihmistä vasten.

Jalan nylkyttäminen. Melkeinpä kaikki koirat ovat jossain elämänsä vaiheessa vähän liian kiinnostuneita ihmisten jaloista. Useimmat koirat kasvavat tämän vaiheen ohi, mutta joillekin tämä jää tavaksi. Kyse ei oli sukupuolivietistä vaan vallasta. Ihmisten jalkoja nylkyttävät koirat osoittavat olevansa arvoasteikolla ihmistä korkeammalla.

Nuoleminen. Koiran nuolaisua pidetään kunnianosoituksena. Ihmisen naamaa nuoleva koira tunnustaa alemmuutensa ja osoittaa rakkautta ja kunnioitusta.

Haukottelu rentouttaa koiraa.

Ontuminen. Koirat ovat taitavia huomionkerjääjiä ja ontuminen on yksi tapa saada ihmisen huomio. On toki mahdollista, että koira on venäyttänyt jalkansa, mutta tämä on huomattavasti harvinaisempaa kuin ontuvien koirien määrästä voisi päätellä. Monet koirat käyttävät ontumista huomionkerjäämiseen, ja kuka tahansa voi tulla harhaan johdetuksi.

Kädestä kiinni pitäminen. Koirat, jotka ottavat ihmisen käden suuhunsa purematta sitä, esittävät ystävällisen tervehdyksen. Tämä tapa on yleinen erityisesti noutavilla koirilla, jotka on jalostettu tuomaan ammuttu riista omistajilleen.

Töykkiminen. Koirien mielestä ihmisten töniminen kuonolla on hauskaa. Useimmiten töykkimisellä haetaan rapsutuksia tai muita hellyydenosoituksia. Koira voi töykkiä ihmistä myös saadakseen hänet siirtymään.

Hymyily. Jotkut koirarodut ovat tunnettuja tavastaan nostaa ylähuulta, kun ne ovat onnellisia. Useimmat koirat eivät kuitenkaan hymyile samalla tavalla kuin ihmiset, vaan hampaiden näyttäminen liittyy agressioon ja pelkoon.

Lipominen. Kirsuaan jatkuvasti lipova koira tuntee olonsa epämukavaksi. Koirat nuolevat kirsuaan usein keskittyessään tarkasti, uusissa tilanteissa tai miettiessään pitäisikö uutta ihmistä tai koiraa lähestyä.

Haukottelu. Ihmiset haukottelet yleensä ollessaan väsyneitä tai ikävystyneitä, mutta koirilla haukottelu on useimmiten merkki stressistä. Haukottelu laskee koiran verenpainetta, joka auttaa sitä pysymään rauhallisena. Pelokkaan koiran rauhoittelussa haukotus saa ihmeitä aikaan. Jo muutaman haukotuksen jälkeen pelko ja ahdistus helpottavat huomattavasti.

Mitä koiran eleet viestivät[muokkaa]

Usein ihmiset luulevat, että jos koira ei heiluta häntäänsä, sillä ei ole oikeastaan mitään sanottavaa. Koirat kuitenkin käyttävät ruumistaan ilmaistakseen itseään. Sen takia on tärkeää katsoa muutakin kuin häntää. Kun koiran reagointia eri tilanteisiin on oppinut ymmärtämään, koiran kanssa eläminen on helpompaa. Koirat käyttävät ruumiinnkieltä kymmenien tunteiden, halujen ja tarpeiden ilmaisemiseen sekä osoittaakseen asemansa laumassa. Vaikka jokin tietty ele ilmaisee yleensä vain yhtä mielialaa, koiraa tulee tarkastella kokonaisuutena, jotta selviää, mitä sen mielessä oikein liikkuu. Jos koira on esimerkiksi kumartunut eteenpäin ja heiluttaa häntäänsä, tämä on varmasti merkki onnellisuudesta. Jos koira taas heiluttaa häntäänsä selällään maaten, katse pois käännettynä ja tassut lähellä rintaa on merkki aivan toisenlainen. Tällöin koira osoittaa alistumista ja hieman pelkoakin, ja se pyytää olemaan sille kiltti ja myötämielinen. Eri koirarotujen välillä viestinnässä on pieniä eroja. Häntä on koiralle tärkeä viestintäväline, joten lyhythäntäiset koirat ovat tässä suhteessa väistämättä alakynnessä.

Ruumiinasennot[muokkaa]

  • Tervehtiminen

Koirien tervehtiessä omistajaansa tai jotain muuta tuttua ihmistä, ne usein haukkuvat onnellisina, heiluttavat häntäänsä korkealla ja juoksevat kohti. Koiran tullessa lähemmäksi omistajaansa, se alkaa usein viestittää alempaa asemaansa madaltamalla ruumistaan, laskemalla häntänsä tai kierehtämällä selälleen. Toisia koiria tavatessa lähestymistapa on erilainen. Yleensä koirat seisovat mahdollisimmman ryhdikkäinä, korvat pystyssä ja häntä ylhäällä.

  • Onnellinen, rauhallinen ja rantoutunut

Kun koira on tyytyväinen ja rentoutunut, sen onnellisuus heijastuu koko olemuksesta. Rennon koiran paino on seisoessa jakautunut tasaisesti kaikille tassuille. Jos koira istuu tai makaa, sen asento on mukava ja lihakset rentoutuneet. Luppakorvaiset koirat antavat korvien roikkua rentona ja sallivat korvien kärkien lupsahtaa huolettomasti eteenpäin. Pystykorvaiset antavat korviensa rentoutua ja vajota hieman sivuille. Koiran otsa on taisainen ja pää miellyttävällä korkeudella. Suupielet ovat rennot ja silmät joko kiinni tai osittain auki. Häntä voi heilua tai olla paikallaan. Hännän asento riippuu rodusta.

  • Leikkisä

Kun koira haluaa leikkiä, se laskee eturuumiinsa alas. Takapää on ilmassa niin, että koira ikään kuin kumartaa, ja häntä heiluu. Koira voi laskea päänsä alas, sen huulet ja suu ovat rentoina ja koira voi myös läähättää.

  • Kiinnostunut ja tarkkaavainen

Kun rentoutunut koira kiinnostuu jostain, sen kaikki ruumiinosat siirtyvät ylös ja eteenpäin. Koira nostaa päätään ja suuntaa korvansa ylös. Se nojaa hieman eteenpäin ja suu saattaa aueta vähän. Silmät ovat kirkkaat ja katse tarkkaavainen.

  • Ikävystynyt

Rajattuun tilaan suljettu koira ilman virikkeitä, ikävystyy pian. Koira näyttää välinpitämättömältä ja se murjottaa korvat roikkuen, silmissä tyhjä ja lasittunut katse. Tavallisesti koira makaa lattialla, pää yleensä etutassujen etutassujen varjassa ja häntä elottomana.

  • Innostunut

Yleensä koira innostuu leikkiessään toisten koirien kanssa, tervehtiessään ihmisystäviään tai kun on aika leikkiä ja lähteä lenkille. Innostunut koita hyppii tai seisoo innosta väristen ja häntä villisti heiluen. Usein koiran korvat osoittavat eteenpäin täynnä iloa ja sen silmät säihkyvät onnesta.

  • Surullinen

Surullisen ja alistuneen koiran ruumiinkielet muistuttavat toisiaan. Aivan kuten surullinen ihminenkin, koirakin näyttää hylätyltä. Sen pää roikkuu ja häntä on veltto.

  • Väijyvä

Väijyvä koira laskee hieman päätään tarkkaillessaan. Tämä ele on tyypillinen metsästys- ja paimenkoirille, jotka on jalostettu tämänkaltaiseen toimintaan. Koira myös laskee eturuumistaan takaruumiin pysyessä ylhäällä. Vaikka koira ei liikkuisi, sen jalat ovat sellaisessa asennossa, että se pääsee tarpeen tullen lähtemään nopeasti liikkeelle.

  • Suojeleva

Suojelevan koiran eleet muistuttavat huomattavasti tarkkaavaisen ja dominoivan koiran ruumiinkieltä. Jos koiraa uhmataan, se alkaa lähettää selkeän aggressiivisia signaaleita eli näyttää hampaita, työntää päätään ylös ja eteen ja tuijottaa osoittaakseen, että se on vahva ja valmis ottamaan haasteen vastaan. Koira nojautuu eteenpäin, jolloin sen jalkojen asento on tukeva ja se näyttää suuremmalta. Näin se näyttää ettei aio perääntyä.

  • Agressiivinen

Agressiivinen tai puolustava koira nostaa ruumistaan ylöspäin ja liikkuu eteenpäin näyttääkseen suuremmalta, pelottavammalta ja vahvemmalta. Koira nojaa eteenpäin ja nostaa niskakarvansa pystyyn, mikä on tehokas keino näyttää suuremmalta. Koiran häntä on ylhäällä liikkumattomana ja hännän karvat voivat pörhistyä. Korvat ovat pystyssä suoraan eteenpäin ja koira irvistää kuono rypyssä, suupielet eteenpäin vedettyina ja huulet jännittyneinä. Silmät tuijottavat ja katsekontakti on suora ja kova. Aggression lisääntyessä koira paljastaa hampaansa ja levittää hieman jalkojaan saadakseen tukevan asennon ja voidakseen tarvittaessa hyökätä eteenpäin tappelemaan.

  • Huomionhakuinen

Koirat ovat seurankipeitä eläimiä ja ne nauttivat kun joku touhuaa niiden kanssa. Tassu ihmisen polvella voi olla itsetietoisen koiran dominoiva ele tai lepyttävä ele alistuvalta koiralta, mutta yleensä se on vain tapa pyytää huomiota. Samaa asiaa ajaa tassun tarjoaminen ihmisen edessä, käden alle työnnetyllä kuonolla töykkiminen tai nojailu ihmistä vasten takatassujen varassa. Koirien muita tyypillisiä tapoja kerjätä huomiota ovat ihmisen ihmisen kädessä olevan sanomalehden tai kirjan syrjään työntäminen, lattian kuopiminen ja ihmisten tuuppiminen ja puskeminen.

  • Dominoiva

Dominoiva koira on ryhdikäs. Kun koirat tapaavat, ne nostavat päänsä ja häntänsä ylös. Ne yrittävät näyttää suuremmilta nostamalla niska- ja selkäkarvansa pystyyn. Koirat saattavat nojata etutassujensa varpaisiin ja ottaa jäykin jaloin pari askelta eteenpäin. Korvat ovat suuntautuneet eteenpäin ja niin psytyssä kuin kullekin rodulle on mahdollista. Jompikumpi koirista saattaa laittaa tassunsa toisen olkapäälle osoittaakseen hallitsevaa asemaa. Mikäli toinen koirista ei osoita alistumista, arvoasema saatetaan ratkaista tappelulla.

  • Alistuva

Alistuva koira pyrkii aina vaikuttamaan koikoistaan pienemmältä. Näin se viestittää muille koirille, että se ei ole uhka eikä halua tapella. Koira kyyristyy selkä köyryssä ja pää vartalon lähelle alas painettuna. Korvat osoittavat taakse ja alas, ja otsa on sileä. Se vetää suupielensä taaksepäin, ja ihmisestä saattaa näyttää kuin koira hymyilisi. Häntä osoittaa alas tai on jalkojen välissä.

  • Pelokas

Pelästynyt koira, joka ei käyttäydy aggressiivisesti, pyrkii tekemään itsensä mahdollisimman pieneksi. Se painaa päänsä alas, ja sen korvat osoittavat taaksepäin. Erittäin säikähtynyt koira painaa korvansa tiiviisti päätään myöten ja kääntää katseensa pois säikähdyksen aiheuttajasta. Pupillit saattavat olla laajentuneet laajentuneet, ja joskus koira jopa sulkee silmänsä yrittäessään selvitä tilanteesta. Suu on todennäköisimmin kiinni. Kuono saattaa olla rypyssä, ja taakse vedetyt suupielet tekevät yleisilmeestä jännittyneen.

  • Ahdistunut

Stressaantunut koira painaa päänsä alas ja läähättää pyrkien helpottamaan ahdistustaan. Koiran pupillit ovat laajentuneet, ja koira ei kykene katsomaan kohti ihmistä, esinettä ja ilmiötä, joka ahdituksen on aiheuttanut. Korvat osoittavat taakse ja alas. Huulet on vedetty niin taakse, että suupielissä näkyy ryppyjä. Koira pysyttelee kyyryssä, ja häntä on koipien välissä. Usein myös koiran tassut hikoilevat.

  • Ahdistuksen helpottaminen

Koirat käyttävät monia ruumiinkielen keinoja helpottaakseen ahdistusta. Näitä toimia kutsutaan rauhoittaviksi viesteiksi, ja vaikuttaa siltä, ettei niillä ole suoranaisesti mitään tekemistä itse ahdistuksen aiheuttajan tai senhetkisten tapahtumien kanssa. Rauhoittavien viestien voisi sanoa olevan vastine ihmisten tavalle vaihtaa puheenaihetta, kun keskustelu uhkaa kärjistyä riidaksi. Tyypillisimpiin rauhoittaviin eleisiin kuuluu haukottelu, kirsun nuoleminen, poispäin kääntyminen, katsekontaktin välttäminen, nuuhkiminen, rapsutus ja kuivan turkin ravistelu.

Miten koirat ymmärtävät ihmistä[muokkaa]

Koira tunnistaa ihmisen mielialan heti ihmisen saapuessa sen luokse. Aivan kuten koiran asennosta ja hännän liikeistä voi lukea sen mielialan, myös ihmisen ruumiinkieli eli tuhannet tiedostamatta käytetyt asennot, eleet ja kasvonilmeet kertovat koiralle paljon ihmisen mielialasta ja aikesta. Osa ihmisten käyttämistä eleistä on itsestäänselviä. Kun omistaja ottaa käteensä talutushihnan tai ruokakupin, koira tajuaa heti mistä on kyse. Eleet, joita ihminen ei koskaan havaitsisi, kuten hienoinen asennonmuutos tai pilke silmäkulmassa, huomataan heti. Koirat osaavat päätellä yhdellä vilkaisulla, onko ihminen onnellinen vai surullinen. Puhe on monipuolinen ja hieno kommunikaatiomuoto, mutta koirat eivät ymmärrä siitä juuri mitään. Sen takia koirat kiinnittävätkin huomiota lähinnä fyysisiin viesteihin. Usein koirat poimivat jopa ihmisen vahingossa lähettämiä ruumiinkielen viestejä. On kuitenkin turha olla koko aikaa huolissaan siitä, miten koira tulkitsee ihmisten kasvonilmeitä tai ruumiinkieltä. Useimmat koirat antavat ihmisten tapaan asioiden mennä omalla painollaan, eivätkä pienet väärinkäsitykset vaivaa niitä hetkeä pidempään.

Lähteet[muokkaa]

Hoffman, Matthew 2007 : Koiran elekieli. Helsingin kirjatukku Oy