Hakkarin koulu 8.A (kevät 2015)/Kommunikointi netissä

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Internetin käytön kasvu[muokkaa]

Ensimmäistä tietoverkkoa, ARPAnettiä käyttivät 1960-luvulla vain puolustusvoimien ohella yliopistot ja tutkimuslaitokset. Kun ARPAnet levisi akatteemiseen käyttöön, sitä alettiin ensimmäisen kerran kutsua "Internetiksi", jolla tarkoitettiin 1970-1980 luvuilla yhteen liitettyjen tietoverkkojen kokonaisuutta. Yrityksiä alkoi kiinnostaa internet sähköpostin ja tiedonsiirtopalveluiden takia. Näiden toimintojen lisäksi 1980-luvun Internetissä olivat myös uutisryhmät, joissa sen käyttäjät vaihtoivat kirjoituksiaan eri aihepiireistä. Vasta 1988 alkaen netissä yleistyi Reaaliaikaiset usean henkilön keskustelukanavat. 1990-luvulla internet alkoi kiinnostamaan yksityisiä käyttäjiä jonka jälkeen Internetissä kommunikointi on kasvanut huimaa vauhtia. 200- luvulla Internetistä on tullut jokapäiväinen keskustelupaikka, jossa jaetaan omaa elämää ja omia mielipiteitä koko maailmalle.

Sosiaalinen media[muokkaa]

Sosiaalinen media eli some tarkoittaa verkkoviestintäympäristöä, joka mahdollistaa viestinnän ja kommunikoinnin ympäri maailmaa erilaisten some-palveluiden kautta. Nykyään yhä suurempi osa kommunikoinnistamme tapahtuu kasvotusten juttelemisen sijaan somessa. Ilmiö on edistänyt mainontaa ja muokannut koko yhteiskunnan kulttuuria. Omat mielipiteet ja ideat on yhä helpompi saada näkyviin lähes koko maailmalle. Oma rooli somessa vaikuttaa jokaisen arkeen ja ihmissuhteisiin.

Somessa puhutaan lähes mistä vaan, sillä palveluiden sisällön tuottaa sen käyttäjät. Käyttäjiä on erilaisia, niinkuin on erilaisia ihmisiäkin. Sen takia somessa törmää moniin eri mielipiteisiin ja niistä muodostuneisiin erimielisyyksiin ja keskusteluihin. Joissain somepalveluissa on mahdollisuus tuoda omia mielipiteitään esiin anonyyminä, joka joissain tapauksissa johtaa siihen, että netissä julkaistaan tekstiä, jota ei ole mietitty loppuu asti. Vaikka erimielisyyksiä tulisikin, on aina mahdollista ottaa yhteyttä palvelun ylläpitäjään, tai poistaa loukkaavat kommentit.

Internetissä kommunikoidaan myös hyvien asioiden puolesta ja pyritään muuttammaan asioita, joihin ei aikaisemmin ollut valtaa. Keskustelu hankalista asioista netissä saattaa muuttaa tilanteen positiivisemmaksi. Internetissä on matalampi kynnys keskustella yhteiskuntaa haittaavista asioista, ja yrittää tehdä muutosta ongelmiin.

Internetissä kommunikoidaan somepalveluiden kautta

Suomen eniten käytetyt SoMe-palvelut:[muokkaa]

1. Facebook

2. YouTube

3. WhatsApp

Suomen nuorten suosituimmat SoMe-palvelut:[muokkaa]

1. WhasApp

2. Facebook

3. Instagram

4. Ask.Fm

5. Snapchat

6. Kik

7. Tumblr

Lyhenteet[muokkaa]

Somessa keskustellessa kielioppi ja oikein kirjoittaminen ei ole enää kovin tärkeässä asemassa, sillä netissä jutteleminen on jo kovin tuttua ja yleistä. Lyhenteitä käytetään paljon Internetissä, ellei kyseessä ole sähköpostiste käydyt keskustelut töistä, tietoteksti tai sähköisen asiakirjeen kirjoittaminen. Syy, miksi lyhenteitä aloitettiin käyttämään on lyhytviestipalvelut (esimerkiksi: Twitter) joissa on rajallinen merkkien ja kirjaimien käyttömäärä. Lyhenteitä on myös helppo käyttää ja tekstin kirjoittaminen on nopeampaa. Nykyään aluksi vain netissä käytettyjä lyhenteitä käytetään myös puheessa sekaisin, normaalimittaisten sanojen keskelle. Englanti on netin valtakieli, vaikka suomenkielisiäkin nettilyhenteitä on. Englanninkielisiä lyhenteitä käytetään suomen seassa.

Nettikielenkäytön lyhenteitä:[muokkaa]

LOL, lol, lolz - laugh out loud "nauraa ääneen" Tämä lyhenne on niin laajalti käytetty että se on jopa saattanut menettää alkuperäisen merkityksensä. Sitä voi myös käyttää sarkastisena tai ironisena lausahduksena.

n00b - noob, newbie, uusi tulokas

brb - be right back "palaan pian"

AFK - away from keyboard, poissa näppäimistöltä "en ole tavoitettavissa hetkeen"

RT(F)M - read the (F*****g) manual. "lue (v***n) ao. käyttöohe"

btw - By the way "muuten..."

OMG - oh my god "Voi hyvä luoja!"

ROTFL - rolling on the floor laughing "Kierin lattialla nauraen."

LMAO - laughing my ass off (suoraan suomennettuna) "Nauran perseeni irti."

HTH - hope this helps "Toivottavasti tästä on apua."

IMHO - in my humble opinion "Minun nöyrä mielipiteeni on..." "Olen nöyrästi sitä mieltä että..."

SFW - safe for work, usein nettilinkkien yhteydessä käytetty ilmaus, jolla vakuutetaan ettei linkin takaa löydy mitään sopimatonta.

NSFW - not safe for work, linkki sisältää sopimatonta tai omituista sisältöä.

bc - because, "koska"

ppl - people, ihmiset

rly - really, "oikeasti"

srsly - seriously "tosissaan/vakavasti" Voidaan käyttää myös kyseenalaistaessa jotain: Srsly? "tosissanko?"

sry - sorry, "anteeksi"

ily - I love you, "Rakastan sinua."

U - you, sinä

WTF - What the fu*k, "Mitä v***ua"

WE - Whatever, "ihan sama"

TBH - To be honest, "rehellisesti sanottuna..."

prolly - probably, "luultavasti"

poc - piece of cake = pala kakkua "helppo homma" "helppo nakki"

ntmu - Nice to meet you, "Mukava tavata"

FML - F**k my life, "Elämäni on perseestä"

Dunno - I don't know, "En tiedä"

BF - Boy friend, poikakaveri

GF - Girl friend, tyttökaveri

BFF - Best friends (forever), parhaat kaverit (ikuisesti)

ATM - At the moment, "Tällä hetkellä"

Eliittien salakoodi - 1337

1980-luvulla kehittynyt hakkerien koodikieli, jonka tarkoituksena oli piilottaa keskustelun oikea aihe asiahauilta. 1337- kirjoituksessa korvataan normaaleja kirjaimia numeroilla ja muilla merkeillä. Nykyään 1337-kieltä käytetään hakkerien aikeiden peittämisen sijaan etenkin nuorison välisissä keskusteluissa.

  A = 4 
  E = 3
  O = 0
  T = 7 tai +

Hymiöt[muokkaa]

Hymiöt kehitti Scott Fahlman vuonna 1982, koska halusi kehittää netissä tapahtuvien keskustelujen ilmaisuvoimaa. Tekstin kanssa käytettävät hymiöt kertovat tarkemmin tekstin luonteen ja perimmäisen ajatuksen. Ne voivat olla normaaleista ASCII-merkeistä eli lähes niistä merkeistä, mitä löydät tietokoneen tai kännykän näppäimistöltä muodostettu hymynaama tai pieni kuvake. Kuvakkeiden ulkonäkö vaihtelee eri sovelluksissa, matkapuhelimissa sekä some- palveluissa.

Hymiöiden käyttö on niin yleistä, että niiden pois jättäminen saatetaan tulkita töykeänä käytöksenä. Hymiöillä usein myös korvataan lopetusmerkit ja pilkut, esimerkiksi: "Hymiöitä on mukava käyttää :) vaikka niitä ei välttämättä tarvita :D" Tietoteksteissä hymiöitä ei käytetä, mutta jopa virallisiin keskusteluihin voidaan loppuun lisätä hymiö.

Lähteet[muokkaa]

http://www.airteg.com/tekstiviestit/hymio-sanakirja/

http://www.ebrand.fi/somejanuoret2013/suosituimmat-sosiaalisen-median-palvelut/

Aalto Tuija ja Uusisaari Marylka Yoe 2009: Nettielämää. BTJ Finland OY, Gummerus Kirjapaino

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_media

https://www.yksityisyydensuoja.fi/content/anonyymit-verkot

http://fi.wikipedia.org/wiki/Internet

http://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Nettislangi