Hakkarin koulu 8.A (kevät 2015)/Latinan kieli
Latina[muokkaa]
Latinan kieli on muinainen, ja kuollut kieli. Latinaa esiintyi eniten Välimeren ja muinaisen Rooman alueella. Nykyään latinaa käyttävät lääkärit, biologit ja matemaatikot, ja sen osaaminen on pakollista lääkärin uralla.
Aakkoset[muokkaa]
Latinalaisten aakkosia käytetään nykyäänkin, sillä ne ovat Euroopan yleisimmät aakkoset. Nämä aakkoset kehitettiin kreikkalaisten aakkosten pohjalta. Joitain eroja kuitenkin löytyy ääntämisessä ja käytössä esimerkiksi i oli vokaali sekä konsonantti.
Tässä vielä latinalaiset aakkoset:
- Aa Bb Cc Dd Ee Ff Gg
- Hh Ii Jj Kk Ll Mm Nn
- Oo Pp Qq Rr Ss Tt Uu
- Ww Vv Xx Yy Zz
Historia[muokkaa]
Latina kehittyi Latiumissa jota kutsutaan nykyisin Lazioksi. Sen pohjana oli itaalinen kieli ja se lopulta syrjäytti muut kielet ja nousi Italian pääkieleksi. Latinaa puhuivat roomalaiset ja se levisi heidän valloitusretkiensä mukana. Latinan pohjalta on syntynyt myös monta muuta kieltä joita ovat: ranska, espanja, portugali ja italia. Se on myös katolisen kirkon pääkieli. Keskiajasta eteenpäin kun Rooman imperiumi ei ollut levittämässä latinaa se levisi esim. katolisen kirkon mukana. Renessanssin aikana latinasta tuli tärkeä kieli. Aikojen saatossa latinasta kehittyi uusia versioita ja kokonaan uusia kieliä.
Latinalla oli niin sanottu kultakausi vuosien 75eaa-14jaa aikana. Tähän aikaan puhuttuun latinaan perustuu myös klassinen latina. Tähän aikaan oli myös monta tunnettua latinankielistä kirjailijaa kuten Lucretius(runoilija/filosofi), Catullus(runoilija), Vergilius(runoilija) ja Julius Cesar (kirjailija/poliitikko) ja paljon paljon muita.
Latinalla oli myös hopeakausi, jonka aikana kirjallisuus oli hieman heikkolaatuisempaa. Tämä kausi kesti 2 vuosisataa.
Eri latinan lahkot[muokkaa]
Latinalle on vuosien varrella kehittynyt monta eri puhetapaa kuten vulgaarilatina. nämä kielet eroavat toisistaan ääntämisen ja sanojen perusteella. Nämä nimitykset on keksitty myöhemmin.
Vulgaarilatina[muokkaa]
Vulgaarilatinan uskotaan olleen ns. kansankieltä. Tästä ei kuitenkaan ole varsinaisia todisteita sillä kaikki todisteet latinasta ovat kirjallisia. Vulgaarilatinasta on kehittynyt romaaniset kielet. Vulgaarilatinassa löytyy paljon lainauksia kreikasta.
Keskiaikainen latina[muokkaa]
Keskiajalla latina erikoistui eri kieliksi. Koska latina ei ollut kenenkään äidinkieli, kieli kehittyi varsin rivakkaa tahtia ja siihen lainattiin sanoja monista musta kielistä kuten kreikasta. 700-luvulla latina eräällä lailla syntyi uudestaan. Tämä kuitenkin esti latinaa kehittymään normaalisti, sillä puhuttu ja kirjoitettu latina erosivat lopullisesti. Latina kuitenkin pysyi vahvana kielenä katolisen kirkon avulla. Tästä johtuen latina levisi myös muihin maihin kuten Saksa, Pohjoismaat ja Britannia.
Humanistilatina[muokkaa]
Humanistilatina oli renessanssikaudella kehitetty ns. puhdas latina, josta poistettiin kaikki germaanivaikutteet, jonka humanistit kehittivät. Muutos tapahtui varsin ongelmitta ja uutta latinaa alettiin opettaa myös kouluissa vanhan latinan tilalla. Tämä kuitenkin kangistutti kieltä niin paljon, että kielen käytöstä tuli vaikeaa. Tämä uudistus teki latinasta vähemmän käytetyn kielen ja unohdetun kielen.
Uuslatina[muokkaa]
Uuslatina on Renessanssin jälkeen kehitetty latinan versio joka oli tarkoitettu tieteen kieleksi. Tätä latinaa käytetään nykyäänkin, sillä kaikki eläinten, kasvien ja tautien nimet ovat tätä latinaa. Myös Isaac Newton käytti tätä kieltä kirjoittaessaan kirjan Philosophiae Naturalis Principia Mathematica. Uuslatina oli diplomaattinen kieli jota kaikki tiedemiehet ymmärsivät ja sen osaamista vaadittiin kaikissa Euroopan yliopistoissa.
Latinaa[muokkaa]
Nykysanontoja Latinaksi[muokkaa]
- Ave=ole tervehditty
- Carpe diem=tartu hetkeen
- Elephantem ex musca facis=teet kärpäsestä härkäsen
- Fortis fortum adjuvat=onni suosii rohkeaa
- Divide et impera=hajota ja hallitse
- Veni vini vici=tulin näin ja voitin
Kirosanoja[muokkaa]
| Latina | Suomi |
|---|---|
| Stultus | Idiootti |
| Culus | Perseenreikä |
| Asine | Aasi |
| Pedo | Pieraista |
| Senex nequissime | Arvoton äpärä |
| Nequissimus | Arvoton |
Lähteet[muokkaa]
Ruma kuin apinan kainalo Otava 2009
Carpe Diem Karisto OY 1997