Hakkarin koulu 8.A (kevät 2015)/Marsujen kommunikointi

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaksi sileäkarvaista sisarusta

Yleistä marsuista[muokkaa]

Marsu on Etelä-Amerikasta kotoisin. Marsu on jyrsijä, joka on suosittu kotieläin. Marsu on yksi yleisimmin käytetyistä koe-eläimistä, jopa sen takia että sen nimi englanniksi (quinea pig) tarkoitti myös koekaniinia. Mutta nykyään koe-eläiminä käytetään enemmän rottia ja hiiriä niiden nopean lisääntymisen takia. Marsu on seurallinen eläin ja oppii helposti hyville tavoille.

Marsu lemmikkinä[muokkaa]

Marsu on ruohokasvien syöjä. Lemmikkimarsun tärkeimmät ruoka-aineet ovat kuivaheinä ja raikas vesi. Lihomisen ja terveysongelmien välttämiseksi marsun ruoan ei tulisi sisältää juurikaan rasvaa eikä sokeria. Hyvälaatuinen pellettiruoka täyttää marsun hivenainetarpeen ja suolatarpeen, joten usein marsun ruokintaan ei kuulu erillistä suolakiveä. Marsun elimistö ei pysty tuottamaan C-vitamiinia muista eläimistä poiketen. Lemikkimarsu saa C-vitamiinia laadukkaasta tuoreravinnosta kuten vihanneksista ja muista marsuille tarkotetuista pellettiruoista. C-vitamiinintarve on vähimmäisylläpidossa 10-25mg/kg, tiineille ja sairaille marsuille suositellaan kaksinkertaista C-vitamiini määrää. C-vitamiinin antamista juomaveteen sekoitettuna ei suositella vaikean tarkkailtavuuden, vitamiinin nopean hajoamisen ja veden mahdollisesti huononevan maun vaikutusten takia.

Marsun hampaiden sopiva pituus

Marsujen hampaat kasvavat jatkuvasti, joten marsun on saatava kuluttaa hampaitaan jyrsimällä (esim. puuta, vähäsuolaista kovaa leipää). Jos marsun hampaat kasvavat liikaa ja ne vääntyvät väärään suuntaan on mentävä eläinlääkäriin leikkaamaan hampaat jotta marsu pääsee syömään taas kunnolla. Jos marsun hampaita ei leikata ajoissa marsu voi kuolla, koska ei saa tarpeeksi ravintoa kun ei pysty pitkien hampaidensa takia pureskelemaan. Kun marsun hampaat alkavat olla pitkät ja marsu itse ei pysty asialle enään mitään tekemään niin menkää heti eläinlääkäriin leikkauttamaan hampaat että marsu pystyy syömään normaalisti.

Marsujen kommunikointi[muokkaa]

Ääntely[muokkaa]

Marsut ääntelevät lähes jatkuvasti. Ja ihminen voi oppia ymmärtämään helposti marsun monia eri ääniä. Etenkin ruoan vuoksi tai silittelyn takia marsu pitää kovaäänistä kuikuttelua. Marsu oppii nopeasti yhdistämään ruokapussin rapinan tai jääkaapin oven avaamisen ruokaan ja päästelevät kovaäänisiä "uiui"-ääniä, kuullessaan ääniä jotka viittaavat ruokaan. Mutta myös alistuva tai hätääntynyt marsu ääntelee dominoivan yksilön lähellä.

1. Marsu kutsuu (kuikuttaa)

Kun marsu kutsuu kumppaniaan, kerjää ruokaa tai hakee huomiota pitkiä ja toistuvia "vihellyksiä". Vihellyksen kesto ja äänen voimakkuus kertoo kuinka tärkeä asia on. Kun vihellys on selkeä ja puhdas se tarkoittaa hätäviestiä.

2. Marsu röhkii

Eli pitää "rup rup"-ääniä se viestii kumppaneillensa olinpaikkansa, vähän samalla tavalla kuin ihmiset sanovat "täällä minä olen!".

3. Marsu jokeltaa

Jokellusta ja lyhyt jaksoisia vihellyksiä päästelee innostunut marsu. Siitä seuraa yleensä myös muita ääniä kuten hurinaa.

4. Marsu kehrää (hurisee)

Ilmaisee tyytyväisyyttä ja tavallaan myös mahtailee lajikumppanilleen hurisemalla. Varsinkin urosmarsut tekevät näin kun ovat naaraiden läheisyydessä. Mutta marsu voi tehdä näin myös ystävällisyyden osoituksena outoa marsua kohtaan. Hurina voi olla puolustusase eli altavastaajana oleva marsu mielistelee vastustajaansa ettei tämä kävisi päälle.

5. Välien selvittely

Tässä esimerkissä kaksi eri sukupuolta olevaa marsua saatetaan yhteen.

Elekieli[muokkaa]

Marsu osaa myös elekieltä, jota se käyttää kommunikoidessaan lajitoverinsa kanssa kasvokkain. Pään ja lantion liikkeet ovat selviä visuaalisia viestejä toiselle marsulle. Marsu käyttää myös hajumerkkejä. Näillä kartoitetaan kulkuyhteyksiä ja kerrotaan omistamisen halusta.

Marsujen aistit[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Marsu

http://personal.inet.fi/cool/djfunk/marsula/body/artikkelit_kaytos.html