Hakkarin koulu 8.A (kevät 2015)/Savon murre
Savon murteen erityispiirteitä[muokkaa]
1.Palataalistuminen eli liudennus: Kun i on sanan lopusta kadonnut se on eräissä tapauksissa pehmentänyt sanan loppuun jäävän konsonantin ääntämistä. Tämä liudennus eli savolaisittain muljaatus merkitään loppu-j:llä. Esim. kuoli=kuolj. Toisentyyppistä liudennusta esiintyy sellaisissa muodoissa kuten talavisjsa=talvisena, punajsta=punaista, näissä i:n kato on liudentanut seuraavan s:n.
2.T:n heikko aste: D katoaa tai sen paikalla esiintyy j tai v, joissakin sanoissa myös t. Esim. lähde=lähe, äidin=äejin (äetin), täydelleen=täävelleen.
3. Genimaatio eli kahdennus: genimaatio tarkoittaa lyhyttä painollista tavua seuraavan konsonantin kahdentumista, kun seuraavassa tavussa on pitkä vokaali. Esim. Sahaa=sahhoo, tavaa savoa=tavvoo savvoo.
4. Liitepartikkeli -kin: Sanan lopussa olevasta liitepartikkelista -kin k voi kadota tai sen paikalla on h tai se on sulautunut edellä olevaan konsonanttiin. Esim: poikakin=poekae, itsekukin=itekkuhhii.
5. Pitkien vokaalien diftongiutuminen: Savon murteessa on ensimmäisen tavun aa muuttunut ua:ksi tai oa:ksi, Esim: haara=huara, aamu=uamu.
6. Laviaalistuminen. Kun yleiskielisen sanan toisessa tai sitä seuraavissa tavuissa on -aa, siitä tulee murteessa usein oo. Esim: kalaa=kalloo.
Vänkyily. Savolaiset eivät voi sanoa mitään suoraan tai selkeästi. -Montako kalaa olette onkinut? -Jaa että montako? Jos ei oteta lukkuun sitä joka putosj eikä sitäkään, jonka pienuuven täheh huijjaativ vielä kasvamaan, nii yhen kuv vielä suan, on näetä yksil lukkiiv viittä vaella puolj tusinoo.
Savon murre tieteen kielenä[muokkaa]
V.2013 Helsingin yliopistossa ensimmäistä kertaa hyväksyttiin kokonann savon murteella kirjoitettu kandidaatin tutkielma. Koskisen Janin itäisiin savolaismurteisiin kuuluvalla Keski-Karjalan murteella kirjoitetun tutkielman. Janin omin sanoin ¨suomen kirjakielj ei ou millään laila paremppoo tahe oikkiimppoo kieltä kunj mikkään murre, ja mikä tahhaa murre soppii mihen tahhaa käyttöyhteytteen.
Savolaismurteiden jakautuminen Suomessa[muokkaa]
Savolaismurteiden alue on piirteiltään melko yhtenäinen. Murrepiirteet ovat yleisiä itämurteisuuksia, vastakohtana länsimurteiden piirteille. Savolaismurteita puhutaan varsinaisen Savon lisäksi myös Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, Keski-Suomessa ja Päijänteen ympäristössä. Niin sanotut savolaiskiilan kohdalla murteet yltävät Pohjanlahden rannikon ruotsalaismurteiden naapuruuteen asti. Kokonaisuudessaan savolaismurteiden alue on noin kolmasosa Suomen pinta-alasta. Savolaismurteet ovat laaja-alasin Suomen murteista
Alamurteet[muokkaa]
Pohjois-Savon murteet
Etelä-Savon murteet
Savonlinnan seudun välimurteet
Pohjois-Karjalan murteet
Kainuun murteet
Keski-Suomen murteet
Päijät-Hämeen murteet
Vermlannin murteet
Keuruun-Evijärven välimurteet.
Esimerkkejä kun yrittää keskustella savolaisen kanssa[muokkaa]
-Paljonko tavara maksaa? -Ae, että paljonko? Oeskoon tuo paljo, jos ei annetasj ilima, muttei maksasj hintoosa enempöö... ja aenaha siitäe voe hilikuh heivata.
-Voitteko neuvoa minulle tien apteekkiin? -En voe, ku en tiijjä, mut eikö rohtoskaappa ajasj sama asija? -Kyllä hyvinkin, missä sellainen on? -Em minä tiijjä sitäkää, tulj vuam muutem mielee ilima aekojaa.
Mies kysyy savolaiselta isännältä: -miten pääsen kirkkoon? -Kävele tuota tietä eteenpäin 4 kilometriä ja sitten käännyt oikealle, oikealle, oikealle ja vielä kerran oikealle. Isännän vaimo tulee paikalle: -Älä kuuntele miestäni, sinun pitää mennä 4 kilometriä eteenpäin ja sitten et käänny vasemmalle, et käänny vasemmalle, et käänny vasemmalle ja vielä kerran älä käänny vasemmalle.
Elämänviisauksia savon murteella[muokkaa]
1. Immeine on keski-ikänen sillon ku juhlista valihtoo ne joesta jootuu aekusemmin kottiin.
2. Jos et opettele naaramaan vaekeoksille niin millees sitte vanahana naarat?
3. Mikä laalulla tulloo, se laalulla tulloo. Anna tok tulla vuan.
4. Hakkoo ite omat halakos, niin suat niistä lämpimän kaks kertoo.
5. Et ossoo naatiskella jootilaesuuvesta jos sinulla ee oo paljon töetä.
6. Ihmeitä tapahtuu sillon tällön, mutta kyllä niitten etteen suap tehä mahottomasti töetä.
7. Jos viime tinkoo ee oes niin paljopa jäes asijoeta tekemätä.
8. Elämä pittää justiinsa istuntoo. Ootko ite paikan piällä?
9. Vuan oljpa hyvä että ee ollu kerihtimet, sano ukki ku puukko seenänraosta silimään sutkahti.
10. Jos huomoot että oot kuopassa- niin toppoo ihmeessä kaevuu.
11. Elämän tarkotus on murheen karkotus.
12. Mikkään ee ruostu niin joutuin kun laakerj, jolla on leppäilty.
13. Jotkut tekköö mitä tahhaasa että ee tarvihtis tehä mittään.
14. Kaks syytä olla tekemätä mittään:
-Oot yrittännä sitä ennennii.
-Et oo ennenkään yrittännä sitä.
15. Kompastelu voep estee kuatumisen.
16. Leoka pystyyn kun tulloo kova paekka - pyssyypähän aenae suu kiinni.
17. Liian paljon hyvvee on ihanoo.
18. Kaekissa on tarpeeks sisua kestee toesten vastoenkäömiset.
19. Jos mieles tyhjenöö, elä unneuta katkasta iäntä.
20. Ne tekköö, jotka ossoo. Jotka ee ossoo, ne arvostelloo.
21. Menestys on kuin pieru - muu kuin oma ee hyvälle haese.
22. Oekominen on monasti jootusin konsti piästä sinne, minnekkä ee ollu mänössä.
23. On heleppoo ellee nuukasti kun ee oo varraa tärvätä.
24. Meenasin vaehtoo paetoo vuan vaehoennii ajatukset.
25. Kukkaa ee oo vielä hikkeen hukkunna.
26. Se joka sano että eepä tuo voetto niin tähellinen oo, meleko varmasti hävis.
27. Mietippä teepannua. Vaekka se on kaaloosa myöten tulisessa nesteessä niin eekun viheltellöön vuan.
28. Tekköö noppeemmin oekein kun selevittää miks tek viärin.
29. Jos oot aena tehnä sen sillä laella, oot meleko varmasti tehnä sen viärin.
30. Mitä isompi piä, sitä kovempi piätauti.
31. Närreen latvaan piäsöö kahella laella: kiipeemällä tae istumalla kävyn piälle.
32. Naara itelles ennen ku muut kerkiää.
33. Immeisen voep luokitella pöljäks vasta sitten kun se luuloo tietätänsä kaeken.
34. Anna kaekkes, vuan elä periks.
35. Joka ihteensä luottoo se kykysä tuploo.
36. Ikkee tulloo, vuan vanahaks ei tarvihe tulla.
37. Huominen on monasti viikon kiireesin päevä.
38. Lukemalla ee uimaan opi, vetteen se on mäntävä.
39. Murheen kantaa yksinnii, vuan illoon pittää olla kaks.
40. Misteepä sen tietää mihinkä pystyy ennen ku kokkeiloo.
41. Turha hättäely ja voohoilu on mieljkuvituksev viärinkäättöö.
42. Koppoo kiinni tästä päevästä - huomisessa on omat kahvasa.
43. Monesti voettajat on hävinneetä, jotka piätti koettoo kerran vielä.
44. Rahalla et voe ostoo ystäviä, mutta suatpahan tasokkaeta vihollisia.
45. JOS YMMÄRSIT NÄMÄ KAEKKI, OOT VARMASTI KÄSITTÄNNÄ VIÄRIN!
Savolaismurteen perussanasto[muokkaa]
| Kirjakieli | Savonmurre |
|---|---|
| Kyllä | Jo tokkiinsa |
| Ei | Ee... |
| Olkaa hyvä | Olokee hyvä |
| Anteeksi | Anteeks |
| Ei kestä | Eepä kestä |
| En ymmärrä | Mittee? |
| Hetkinen | Outahan hollin aekoo |
| Anteeksi, mitä sanoitte? | Mittee työ sanoja? |
| Hyvää huomenta | Hyvvee huomenta |
| Hyvää päivää | Hyvvee päevee |
| Hyvää iltaa | Hyvvee illanköllykkätä |
| Hauska tavata | No terve vuan terve |
| Kiitos | Kiitoksija |
Lähteet[muokkaa]
Tammi, Henriikka Byckling, Minna Keinänen, Piila Paalanen, Tapani Bagge. 2011:Aktiivi 9, Helsinki.
Gaudeamus, Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen ja Jaakko Yli-Paavola. 2013: Suomen Murrekirja, Tallinna.
Kustannuskiila, Unto Eskelinen. 1985: Kielj-kiärylöetä, Kuopio.
http://lapinlahti.net/lapinlahti/murre.php
http://fi.wikipedia.org/wiki/Savolaismurteet
http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/murrealu.html