Hakkarin koulu 8.A (kevät 2015)/Tampereen murre

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Piirteet[muokkaa]

mää ja sää ovat hyvin käytettyjä tampereen murteessa. Tampereella käytetään paljon tervehdyksiä, joissa on r-kirjain. Iso osa Tampereen murretta on ääntäminen r-kirjainta sorrutetaan usein. Ketkä pronomini muuttuu kekkä. Uo, yö ja ie diftongit avartuvat. Ea, eä-vokaaliyhtymiä vastaa pitkä monoftongi ee (esim. korkea=korkee ja tärkeä=tärkee) ja oa, oä vstaa oo, öö (esim. peltoa=peltoo). T on mukautunut sanan lopussa ja sanan sisälläkin seuraavan k:n tai p:n kaltaiseksi (mikkä ´mitkä´, pojak kuulee ´pojat kuulee´, suurep puut ´suuret puut´).

Äänne muutokset[muokkaa]

Ts äänne vaihtuu usein tt:ksi (mettä, metsä). R- ja L-kirjaimet poikkeavat ääntämisessä, kaksois L lyhentyy kylä (kyllä), täälä (täällä), sielä (siellä). Ea, eä-vokaaliyhtymiä vastaa pitkä monoftongi ee (esim. korkea=korkee ja tärkeä=tärkee) ja oa, oä vstaa oo, öö (esim. peltoa=peltoo)

suomen murrekartta

Historia[muokkaa]

Tampereen murre kuuluu hämäläismurteisiin. Tampereen murretta on jo käytetty 1850-luvulla. Vanha tampereen murre eroaa paljon uudesta tampereen murteesta vaikka yhtäläisyyksiäkin löytyy.

Tampereen murre nykypäivänä[muokkaa]

Kiälinäyte Tampereen murteesta nykypäivänä: Joo kylä sillon ei ollu, ei ollum meinaam pulaa tosta kunka aika kuluu ei tarvinnuj jääräk kotiot telkkaria katteleen kun ei ollu, [joo] eikä palio ratioitakaa. Meilläkin ensimmäiner ratio vissiin oli kuv vanhemmat pojat meni töihin, soraj jäläkee, neljäkymmentäluvun alussa. Ja samatem polkupyärä tuli varmaan ensimmäinen, velipoika vanhempi osti kans tyäpalakoillaan, että määkis sitten opettelin ajaam miästempyärää siältä välistä, tankon alapualelta. tampereenkiäliset uutiset

Nysse tulee

Sanoja joita voit tarvita[muokkaa]

Otsikkoteksti Otsikkoteksti
antaan antamaan
hessakka höperö
hirasta hidasta
hiinä ja hiinä melkein
hotsittaa viitsiä
huakee halpa
hulppeesti vaivattomasti
ihahikine mitätön, pieni
jaamäävai minäkö
koree sievä, kaunis
kiakka kierros
kiappua pyöriä
konki porttikäytävä
kohrakkoin pian
kupata viivytellä, kyniä toiselta kaikki rahat
kyrväyttää ilmiantaa
laikku kirjasto
lehret lehdet
limppu jääkiekko
limuttaa harhauttaa
lompsia kävellä
luikkarit luistimet
lämmi laukaus, lyönti
meirän meidän
mettä, mettän metsä, metsän
mukata kaatua, kompastua
mälvätä jauhaa asiaa tai purukumia
mää minä
nuari nuori
Nysse tulee linja-auto saapuu
nysvätä viivytellä
ortsia odottaa
ottaa hikee hermostua, lämmitellä
ottaa lipat kaatua
paskavatkaamo jätevedenpuhdistamo
pilli kurkku(ihminen)
pipa pipo
pulteri, musa kivenmurikka
pömpeli maali
pötköttää maata
raakkaus karsinta
rellu tampereen lyseo
rintteri pikajuoksija
ripakinttu, ruikku laiheliini, laiha
ritsi polkupyörän tavarateline
rolli noita
rotvalli katukivetys
ruutata ruiskuttaa
ryssiä pilata
räksä rastas
ränniväli pituusyksikkö, kortteli
räppänä luukku
räpätäti juoruilija
rötsiä varastaa
suikata hypätä veteen
sää sinä
tiatokone tietokone
tyämiäs työmies
tää tämä
viaras vieras
äite äiti

Lähteet[muokkaa]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampereen_murre

http://www.kielikukkanen.fi/2010/tampereen_kialta_aasta_ooho_0410_03.html

http://www.historia.tampere.fi/murre/piirt.htm

http://www.historia.tampere.fi/murre/nayte2.htm

Kalevi Wiik: Sano se murteella 2006

Pertti Virtanen: Tampereen murrekirja 1987