Hakkarin koulu 8.A (kevät 2015)/Tampereen murre
Piirteet[muokkaa]
mää ja sää ovat hyvin käytettyjä tampereen murteessa. Tampereella käytetään paljon tervehdyksiä, joissa on r-kirjain. Iso osa Tampereen murretta on ääntäminen r-kirjainta sorrutetaan usein. Ketkä pronomini muuttuu kekkä. Uo, yö ja ie diftongit avartuvat. Ea, eä-vokaaliyhtymiä vastaa pitkä monoftongi ee (esim. korkea=korkee ja tärkeä=tärkee) ja oa, oä vstaa oo, öö (esim. peltoa=peltoo). T on mukautunut sanan lopussa ja sanan sisälläkin seuraavan k:n tai p:n kaltaiseksi (mikkä ´mitkä´, pojak kuulee ´pojat kuulee´, suurep puut ´suuret puut´).
Äänne muutokset[muokkaa]
Ts äänne vaihtuu usein tt:ksi (mettä, metsä). R- ja L-kirjaimet poikkeavat ääntämisessä, kaksois L lyhentyy kylä (kyllä), täälä (täällä), sielä (siellä). Ea, eä-vokaaliyhtymiä vastaa pitkä monoftongi ee (esim. korkea=korkee ja tärkeä=tärkee) ja oa, oä vstaa oo, öö (esim. peltoa=peltoo)
Historia[muokkaa]
Tampereen murre kuuluu hämäläismurteisiin. Tampereen murretta on jo käytetty 1850-luvulla. Vanha tampereen murre eroaa paljon uudesta tampereen murteesta vaikka yhtäläisyyksiäkin löytyy.
Tampereen murre nykypäivänä[muokkaa]
Kiälinäyte Tampereen murteesta nykypäivänä: Joo kylä sillon ei ollu, ei ollum meinaam pulaa tosta kunka aika kuluu ei tarvinnuj jääräk kotiot telkkaria katteleen kun ei ollu, [joo] eikä palio ratioitakaa. Meilläkin ensimmäiner ratio vissiin oli kuv vanhemmat pojat meni töihin, soraj jäläkee, neljäkymmentäluvun alussa. Ja samatem polkupyärä tuli varmaan ensimmäinen, velipoika vanhempi osti kans tyäpalakoillaan, että määkis sitten opettelin ajaam miästempyärää siältä välistä, tankon alapualelta. tampereenkiäliset uutiset
Sanoja joita voit tarvita[muokkaa]
| Otsikkoteksti | Otsikkoteksti |
|---|---|
| antaan | antamaan |
| hessakka | höperö |
| hirasta | hidasta |
| hiinä ja hiinä | melkein |
| hotsittaa | viitsiä |
| huakee | halpa |
| hulppeesti | vaivattomasti |
| ihahikine | mitätön, pieni |
| jaamäävai | minäkö |
| koree | sievä, kaunis |
| kiakka | kierros |
| kiappua | pyöriä |
| konki | porttikäytävä |
| kohrakkoin | pian |
| kupata | viivytellä, kyniä toiselta kaikki rahat |
| kyrväyttää | ilmiantaa |
| laikku | kirjasto |
| lehret | lehdet |
| limppu | jääkiekko |
| limuttaa | harhauttaa |
| lompsia | kävellä |
| luikkarit | luistimet |
| lämmi | laukaus, lyönti |
| meirän | meidän |
| mettä, mettän | metsä, metsän |
| mukata | kaatua, kompastua |
| mälvätä | jauhaa asiaa tai purukumia |
| mää | minä |
| nuari | nuori |
| Nysse tulee | linja-auto saapuu |
| nysvätä | viivytellä |
| ortsia | odottaa |
| ottaa hikee | hermostua, lämmitellä |
| ottaa lipat | kaatua |
| paskavatkaamo | jätevedenpuhdistamo |
| pilli | kurkku(ihminen) |
| pipa | pipo |
| pulteri, musa | kivenmurikka |
| pömpeli | maali |
| pötköttää | maata |
| raakkaus | karsinta |
| rellu | tampereen lyseo |
| rintteri | pikajuoksija |
| ripakinttu, ruikku | laiheliini, laiha |
| ritsi | polkupyörän tavarateline |
| rolli | noita |
| rotvalli | katukivetys |
| ruutata | ruiskuttaa |
| ryssiä | pilata |
| räksä | rastas |
| ränniväli | pituusyksikkö, kortteli |
| räppänä | luukku |
| räpätäti | juoruilija |
| rötsiä | varastaa |
| suikata | hypätä veteen |
| sää | sinä |
| tiatokone | tietokone |
| tyämiäs | työmies |
| tää | tämä |
| viaras | vieras |
| äite | äiti |
Lähteet[muokkaa]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampereen_murre
http://www.kielikukkanen.fi/2010/tampereen_kialta_aasta_ooho_0410_03.html
http://www.historia.tampere.fi/murre/piirt.htm
http://www.historia.tampere.fi/murre/nayte2.htm
Kalevi Wiik: Sano se murteella 2006
Pertti Virtanen: Tampereen murrekirja 1987