Hakkarin koulu 8.A (kevät 2015)/Turun murre
Tietoa Lounaismurteista[muokkaa]
Turun murre luokitellaan suurempaan ryhmään, Lounaismurteisiin. Ne eroavat melko paljon muista Suomen murteista. Lounaismurteita puhutaan levellä rannikkoalueella, johon kuuluu suurin osa Varsinais-Suomea sekä Satakunnan lounaisosan. Lounaismurteet voidaan jakaa kahteen varsinaiseen lounasmurreryhmään: pohjoisryhmään ja itäryhmään. Turun murre-alue sijaitsee näiden kahden osan 'rajalla'.
Mikael Agricola rakensikin kirjakielemme Turun ympäristön murteiden varaan. Hänen seuraajansa siirsivät painopisteen hämäläismurteille säilyttäen kuminkin Turun lähiömurteista tehdyn pohjan.
Lounaismurteiden jako alaryhmiin[muokkaa]
Lounaismurteet jaetaan varsinaisten lounaismurreryhmien(itäryhmä ja pohjoisryhmä) lisäksi viiteen ryhmään, (Someron seudun murteet, Turun ylämaan murteet, Länsi-Uudenmaan murteet, Ala-Satakunnan murteet ja Porin seudun murteet)jotka ovat niin sanotusti lounaisia välimurteita.
Turun murre[muokkaa]
Turun murteessa on vaikutteita rannikon ruotsalaismurteista, esimerkiksi paljon ruotsalaisia lainasanoja. Turun murteella on myös paljon yhteistä Viron kielen kanssa. Väitetään, että turun murre sekä muut lounaismurteet ovat kielellisesti lähempänä Viron kieltä kuin muita Suomen murteita. Turun murteessa kuten muissakin Lounaismurteissa on runsaasti yksilöllisiä piirteitä. Esimerkiksi ääntämisessä on omalaatuisia piirteitä, kuten joidenkin vokaalien ääntäminen puolipitkänä.
Tunnuspiirteitä[muokkaa]
- D:n paikalla R (padan->paran)
- ts:n paikalla -tt (katso->katto)
- Sanan lopusta alkuperäinen -n on yleensä kadonnut (pojan auto->poja auto)
- Sanan lopusta alkuperäinen -t n kadonnut (pojat->poja)
- Kaksoiskonsonantit -nn,-mm,-ll ja -rr ovat lyhentyneet (käännös->käänös)
- O-kirjain lausutaan usein A-kirjaimena (ruoka->ruaka)
- E-kirjain lausutaan usein Ä-kirjaimena(Suomi->Suami)
- Imerfektissä tunnus -s (istui->hän istus)
- F-äänne on yleinen (kahvi->kaffe, vaneri->faneri)
- monikon genetiivi -tte (Viron kielestä vaikutteita)
(kissojen->kissatte, autojen->autotte)
- Pitkät vokaalit lyhentyvät yleensä puolipitkiksi, mutta monesti peräti lyhyiksi vokaaleiksi
(ruokaa ja juomaa->ruakka ja juama)
- Lyhyt vokaali pidentyy puolipitkäksi sanojen lopusta, mutta joskus myös keskeltä sanaa
[talo->taloo (o puolipitkä), ajettiin->ajetti(e pidentynyt)]
Esimerkki lausahduksia/sanoja Turun murteella[muokkaa]
| Kirjakieli | Turun murre |
|---|---|
| Hyvää iltaa! | Ehtot |
| Päivää! | Morjens |
| Hyvästi | Atjöö |
| Kiitos | Takka vaa |
| Olkaa hyvä | Hän o höveli |
| Hetkinen | Varrosvähä |
| Heti | Täsä paikas |
| En tiedä | Jaa-a |
| Miksi? | Kui? |
| Olen ymmälläni | Mää oon Tampereelta |
| Saisinko ruokalistan? | Onk mittä ruaka? |
| Tänäiltana | Tänäpänäehtost |
| Pää | Ajukopp |
| Vadelmia | Faarelmaissi |
| Karviaismarjoja | Tikkerperei |
Turkulaisvitsejä[muokkaa]
Turun murre antaa esimerkiksi kertomuksiin ja vitseihin lupsakan vivahteen. Turkulaisia kuvataan vitseissä tyhminä.
- Nissan-liikkeeseen tuli turkulainen ostamaan autoa. Automyyjä tuli avuksi esittelemään autoja ja sanoi:
- Tää tässä on Sunny. Turkulaisen suu loksahti auki: - Jaa, onk tää mun ny?
- Kaks mut kumminki turkulaist naist oli elämänsä ekaa täsä ny kertaa simmottos sit vaa pelaamas kolfia. Tiätty toisen lyätyä
avauslyäntinsä, pallo kaartoiki viereisel väyläl osuen siel pelaavaa miähee. Miähen käret lennähtivät salamana haaroihi kyl mar sit ja se vaipui täsä ny polvilles maaha. Naiset sem pare vaa juaksivat hätääntyneinä paikal kysyen kui kävi ja sano voimmeko auttaa. Mies ähis ja kui vaa puhis vastaten ettei simmottos sit vaa tää suinkaan ollut ensimmäine kerta ku se pallo osuu hänee keske peli. Kyl tää täst. Toine naisist kerto olevansa fyyssioterapeutt ja vaati saara simmottos sit vaa auttaa. Täsä ny mies esteli, mut kumminki naine otti miehen käret pois haaruksist avate sepalukse. Seuraavaks naine tyänsi kären miehen sepaluksest sisään aloittaen samal vai kummottos rytmikkää mut kumminki hieronnan. N. 10 minuti hieronna jälkee naine kysäs milt ny tuntuu. Mies kumminki vastasi et loistavalt täsä ny mut peukalo o erelles pirun kipeä...
- Turkulaismies tapasi ravintolassa kauniin naisen jonka kanssa tuntui juttu luistavan. Kun tuli valomerkin aika niin nainen sanoi: -Ihana ilta, tavataanko huomenna kello 18.00 krouvissa? -Paikka ja aika ok, mut mää mahtaks sitä sanokka kehrata,mää e ossaa tavaata , turkulainen vastasi.Moi kaikki tää on ihan feikki sivusta check yor back round
Tekstiä Turun murteella[muokkaa]
Leikkimielisen turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voi tulla,vaan ainoastaan syntyä. Ja turkulaiseksi voi syntyä ainostaan Heidekenin synnytyssairaalassa, joka lakkautettiin jo vuosia sitten.
Leikkimielise turkulaise sanonna mukkan turkulaiseks ei kui vaa voi tul, vaan ainoastas syntyä. Ja kui vaa turkulaiseks voi syntyä ainoastas Heirekenin nimpal mukavast synnytyssairaalas, joka lakkautettisse vuassi sitten.(Turun murteelle käännettynä)
Linkistä pääsee turkuraattoriin, joka kääntää kirjakieltä Turun murteelle: http://netello.fi/turkuraattori
Lähteet[muokkaa]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lounaismurteet
http://www.kotus.fi/murteet/suomen_murteet/suomen_murteiden_lauseoppi_findiasyn
http://netello.fi/turkuraattori
Lyytikäinen,Erkki; Jorma Rekunen; Jaakko Yli-Paavola 2013 :Suomen murre, Gaudeamus, Tallinna
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=612
http://www.laitila.fi/index.php?id=96
http://www.studio55.fi/matkailu/article/pieni-turku-suomi-sanakirja/130208
http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/lounmurt.html
http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/lounmurt.html