Hakkarin koulu 8.A (kevät 2015)/Valaiden kommunikointi

Wikiopistosta

Yleistä valaista[muokkaa]

Erilaisia valaita

Valaat ovat suuria merinisäkkäitä, jotka viettävät koko elämänsä vedessä. Valaat hengittävät keuhkoilla ja ne käyvät pinnalla hengittämässä. Valaat sukeltavat hyvin, koska ne voivat varastoida paljon hapea lihaksien myoglobiini-proteiniin ja punasolujen hemoglobiini-proteiniin. Valaat ovat tasalämpöisiä ja ne imettävät poikasiaan. Suurin valaista on sinivalas, joka on kaikkein suurin eläin maapallolla. Se voi painaa noin 180 tonnia ja voi olla 30 metriä pitkä. Valaita on montaa eri heimoa esimerkiksi hammasvalaat. Valaat ovat virtaviivaisia ja niillä ei ole takaraajoja. Eturaajat ovat kehittyneet eviksi. Valaiden ihon alla on paksu rasvakerros, joka toimii eristeenä. Valaiden näköaisti on huono, mutta niillä on erinomainen ääninäkö. Valaiden hajuaisti on surkastunut.

Ääntely[muokkaa]

Valaat ääntelevät monimuotoisesti. Pienet valaat tuottavat mm. naputuksia surinoita ja vihellyksiä. Suurikokoiset hetulavalaat tuottavat joskus todella matalia tömähdysääniä sekä melodisia ja pitkiä äänisarjoja. Valaiden äänet voivat vaihdella 20 hertsin ja 100000 hertsin väillä. Ihminen ei siis kuule kaikkia valaiden ääniä. Valaat tuottavat eläinkunnan voimakkaimpia ääniä. Sinivalas voi äännellä jopa 188 desibelin voimakkuudella. Tälläiset äänet voivat kulkea satoja kilometrejä Syvänmeren äänitunneleissa. Valaat hahmottavat mailmaa äänten avulla. Valailla on korkeatasoiset aivojen ominaisuudet jotta ne pystyvät analysoimaan monipuolisesti ääni-informaaiota. Ääntelyyn liittyy monimutkaisia opittuja piirteitä vaikka ääntely on perustaltaan perinnöllistä.

Ääntelyn pääryhmät[muokkaa]

Hetulavalaiden äänet voidaan karkeasti jakaa neljään pääryhmään

1. Matalat voihkinnat ja valitukset joiden sävelkorkeus voi olla muuttumaton, mutta ne voivat myös muodostaa vaihtelevia melodisia ääniä. Äänet kestävät n. 20 sekunttia

2. Matalia törähdyksiä ja koputuksia joiden taajuus on 20-200 hertsiä. Ne kestävät alle sekunnin.

3. Alle 1/10 sekunnin pituisia viserryksiä, joiden sävelkorkeus voi vahdella. Ne voivat muodostaa harmonisia sävelkulkuja joiden taajuus on yli 1000 hertsiä.

4. Nopeat ja korkeat naksahdukset, joiden taajuus yltää aina 3000 hertsiin. Ne kestävät alle 1/100 sekuntia.

Ryhävalaat laulavat[muokkaa]

Ryhavalaat laulavat

Ryhavalaan ääntelyä Lisääntymisaikana ryhävalasurokset laulavat. Laulu on valaiden ääntelystä vaihtelevinta ja monipuolisinta. Se tuntuu sattumanvaraisista viserryksistä, murahduksista ja voihkaisuista koostuvalta, mutta todellisuudessa se muodostaa melodisen jakson. Jakso kestää yleensä 10-20 minuuttia, mutta valas voi toistaa sitä monia kertoja. Valas voi laulaa useiden vuorokausien ajan. Laulut ovat monimutkaisia ja niiden arvellaan sisältävän muutakin tietoa kuin vain lisääntymiseen liittyviä viestejä muun muassa perinnöllistä tietoa jota valaat siirtävät yksilöltä toisille. Laulantaa on äänitetty monille CD-levyille ja sitä esitetään esimerkiksi Norjassa radiossa. Ryhävalaiden arvellaan pystyvän todennäköisesti eläinkunnan monimuotoisimpaan ääntelyyn. Vaikka laulun perusrakenne on sama kaikilla lauman yksilöillä, kukin koiras lisää siihen omia erityispiirteitään. Lisäksi lauluissa on maantieteellisiä eroja. Ryhävalailla on siis eri laulumurteita. Laulut kehittyvät myös vuosittain uuteen suuntaan. Laulu kuulostaa peräkkäisinä vuosina samalta, mutta jo viiden vuoden kuluttua laulu on jo täysin erilaista.

Miekkavalas[muokkaa]

Miekkavalailla on useita "kieliä"

Miekkavalaiden ääntelyä Miekkavalaille tyypillisiä ääniä ovat vihellykset, naputukset, naukaisut, ja narinat. Niitä käytetään esimerkiksi silloin kun valaslauma aikoo saartaa yhdessä kalaparven. Kaikuluotaamiseen käytetään napsahduksia ja kutsuääniä ovat äänipulssit. Ääntely opitaan poikasena emolta. Kaukoskulaiset ääntelevät eri tavalla kuin lähisukulaiset ja ne eivät ymmärrä toisiaan. Myöskään eri heimoissa olevat miekkavalaat eivät ymmärrä toisiaan. Tästä johtuu se, että miekkavalailla on monia "kieliä".

Lähteet[muokkaa]

Cajander Veli-Risto, Similä Tiu 1987: Suurvalaat ja delfiniinit. Otava Helsinki

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ryh%C3%A4valas

https://fi.wikipedia.org/wiki/Miekkavalas

https://fi.wikipedia.org/wiki/

http://fi.elaimet.wikia.com/wiki/Sinivalas