Hakkarin koulu 8.A (kevät 2015)/Viitottu puhe ja viittomakieli

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Viitottu puhe[muokkaa]

Viitottu puhe on menetelmä, jonka avulla kuuroutunut tai vaikeasti huonokuuloinen voi saada selvää puhekielestään. Viitotussa puheessa käytetään käsiä, kehoa ja suuta asian selittämiseen, myös ilmeitä käytetään sanan tarkentamiseen. Viittomakielen viittomia käytetään puheen rinnalla ja puheen tukena viitotussa puheessa. Käsillä voidaan tehdä viittomakielen viittomia. Käsillä viitotaan mm. sanoja, numeroita,aakkosia ja lauseita. Viittottu puhe eroaa viittomakielestä, sillä se perustuu puheeseen.

Viittomakieli[muokkaa]

viittomisessa käytetään käsiä sananselittämiseksi

Viittomakieliä eli viitottuja kieliä käyttävät kuurot, vaikeasti huonokuuloiset, heidän läheisensä ja tulkit. Viittomakieli ei ole vain tapa esittää puhuttua kieltä, vaan on itsenäinen kieli, joka on usein käyttäjänsä äidinkieli. Viittomakieli on kielijärjestelmä aivan kunten puhuttu kielikin. Viittomakielissä viittomat ovat puhuttujen kielien sanoja vastaavia yksiköitä. Viittomakielessä käytetään käsiä, kehon liikkeitä sekä ilmeitä kielellisen viestin esittämiseen.

Synty[muokkaa]

Viittomakieli kehittyi kuurojen yhteistöissä. Viittomakieli ei ole uusi keksintö, sillä sitä on käytetty niin kauan kuin kuurojen yhteistöjä on ollut. Viitottuamakieltä on saatettu käyttää jopa ennen puhuttua kieltä. Sanotaan että muinaiset egyptiläiset ovat käyttäneet viittomakieltä tuhansia vuosia sitten. Ensimmäistä kertaa viittomakieltä käytettiin opetuksessa vuonna 1775 Ranskassa.

Maailman viittomakielet[muokkaa]

jokaisessa maassa on omanlainen viittomakieli

Viittomakieli on kansallinen. Kaikissa maissa on viittomakieli, joissain maissa saattaa olla jopa moniaa. Koko maailmassa on 70 miljoonaa viittomakielistä. Viittomakielet eroavat toisistaan viitomisiltaan ja kieliopeiltaan, mutta niistä löytyy kuitenkin jonkinkaltaista samanlaisuutta. Usein viittomakielisten on kuitenkin helppo ymmärtää toisiaan sillä viittomakielten rakenteissa on paljon samaa.

Kuurojen ja heidän järjestönsä tekevät kansainvälistä yhteistyötä. Kansalliset kuurojen liitot muodostavat yhdessä kuurojen maailmanliiton. World Federation of the Deaf toimii kuurojen ihmisoikeuksien toteuttamiseksi. Euroopassa toimii kuurojen Euroopan unioni European Union of the Deaf, jonka tavoitteena on edistää kuurojen oikeuksia ja mahdollisuuksia Euroopassa.

1960- ja 1970-lukujen aikana pohjoismaiden viittomakieliä yritettiin yhtenäistää, mutta niin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut. Pohjoismaisiin kieliin jäi kuitenkin muutama yhtenäinen viittoma kuten viikonpäivien viittomat.

viittomakielen aakkoset ovat viittomakielen oppimisen ensi asia

Suomen viittomakielet[muokkaa]

Suomalainen viittomakieli on Suomen yleisimmin käytetty viittomakieli. Suomen ensimmäisessä kuurojen koulussa vuonna 1846 Porvoossa opetuskielenä oli aluksi ruotsalainen viittomakieli, josta tuli pian kaksi eri viittomakieltä: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Vuonna 1979 tulkkipalvelu tuli osaksi invalidihuoltolakia sekä vuonna 1995 viittomakieli sai perustuslaillisen aseman. Suomen ensimmäinen kuurojen yhdistys perustettiin Turkuun vuonna 1886. Pian syntyi lisää yhdistyksiä myös Helsinkiin, Vaasaan, Ilmajoelle ja Tampereelle.

Suomessa käytetään tällähetkellä suomalaista viittomakieltä ja suomenruotsalaista viittomakieltä, mutta tällä hetkellä suomenruotsalainen viittomakieli on uhanalainen, eikä sen tulevaisuudesta olla varmoja. Kieltä on yritetty elvyttää eri projekteilla. Suomessa viittomakieliä käyttää vaikeasti huonokuuloiset ja kuurot : 4000-5000 ja kuulevat : 6000-9000. Suomessa viittomakieltä voi opiskella Jyväskylän yliopistossa ja viittomakielentulkkausta Humanistisessa ammattikorkeakoulussa ja Diakonia-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet[muokkaa]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Viitottu_puhe

http://www.kuulokynnys.fi/kuulokynnys/kommunikaatio/kommunikaatiomenetelmat/viitottu_puhe/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Viittomakielet#Viittomakielten_syntyminen

http://www.kl-deaf.fi/fi-FI/Viittomakieli/

http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2403

http://www.kl-deaf.fi/fi-FI/Suomenruotsalaiset_viittomakieliset/

http://www.kl-deaf.fi/fi-FI/historia/

http://www.kl-deaf.fi/Kansanivalinen_yhteistyo/

http://www.kantti.net/viittomakieli/viittomakielen-alkeita-2

Lea Härmä 1992: Viitotun puheen oppikirja. Kuulonhuoltoliitto Ry