Julkisen sosiologian projekti/Julkinen sosiologia 2022 / Public sociology 2022/Lainaukset 05.04.2022

Handbook of Public Sociology: nämä teemat viehättää

Riina: - Yleisenä aiheena mua kiinnostaa luokan eri teemat - erityisesti erilaiset "luokkakivut" ja kapitalismikriittiset analyysit talousjärjestelmämme sosiaalisista vaikutuksista. Joten handbookista pisti silmään erityisesti seuraavat artikkelit:

Peasant mobilisations in India: intersecting class, ethnicity and nationality questions 173 Debal K. SinghaRoy

Public sociology and worker education: the story of the Global Labour University in South Africa 315 Michelle Williams and Edward Webster

Sitten yleisemmin jos mennään julkisen sosiologian traditioon niin kriittinen julkinen sosiologia kiinnostaa (tai no, onko edes ei-kriittistä julkista sosiologiaa?): Toward a critical public sociology 22 Joe R. Feagin

Ja lopuksi vielä mua kiinnostaa tämä: Everyday public sociology 303 Colby R. King, Angelique C. Harris, Todd Schoepflin, Karen Sternheimer and Jonathan Wynn - Olen miettinyt pidempään sitä, miten tuntuu että ajassamme on olennaisempaa "valita arvonsa" kuin toimia arvojen mukaan. Esimerkiksi toisinaan on statement sanoa että antirasismi tai feminismi ovat ennen kaikkea arkisia tekoja - ja näinä hetkinä herää aina kysymys, että mitä muutakaan ne olisivat. Ehkä siihen liittyy vahva identiteettikeskeisyys, minuuden- ja näyttämisen kulttuuri, mutta on kiinnostavaa miten arvotkin ovat muuttuneet ns. ulkoisiksi hyödykkeiksi (no kuten kaikki muukin tässä talousjärjestelmässä), joista "valitaan habitykseen sopivimmat". Siksi pohdinta siitä, mitä olisi arkinen, jokapäiväinen julkinen sosiologia kuulostaa tosi virkistävältä.

Lindan muistiinpanot

JULKISEN SOSIOLOGIAN PUOLUSTUS

Michael Buroway

Saksiliike

’’Vaikka tasa-arvon ja vapauden retoriikka ovatkin vahvistumassa, niin sosiologit ovat dokumentoineet yhä syventyvän epätasa-arvon ja herruuden prosesseja’’ (s. 262).

’’Julkisen sosiologian herättämä kiinnostus on osaksi reaktiota kaiken privatisointiin. Alan elinvoimaisuus riippuu juuri ’julkisuuden’ idean elvyttämisestä --- Tästä juontuu paradoksi: Sosiologisen eetoksen ja tutkimamme maailman välinen kasvava kuilu synnyttää julkiselle sosiologialle tilauksen ja samaan aikaan asettaa sille esteitä…’’. (s. 262)

Yleisö

’’… Wolfe (1989), Putnam (2001) ja Skocpol (2003) varoittavat, että yleisöt ovat katoamassa – ne ovat joutumassa markkinoiden tuhoamiksi, median kolonisoimiksi tai byrokratian jauhamiksi. Pelkkä julkisen sosiologian --- olemassaolo viittaa kuitenkin siihen, että yleisöistä ei ole puutetta kunhan viitsisimme kaivaa ne esille.’’ (s. 263).

’’Itse asiassa osa tehtäväämme sosiologeina on määritellä ihmisryhmiä --- ja jos määrittelemme niitä yhteistyössä kyseisten ryhmien kanssa, tulemme samalla luoneeksi yleisöjä.’’ (s. 263).

(Huomaa esimerkki ’’naiset’’)

Tieteenalan sisäisistä ristiriidoista

’’Ne, jotka ovat puhuneet julkisen sosiologian puolesta, ovat usein suhteutuneet profesionaaliseen sosiologiaan avoimen halveksuvasti --- Valitettiin intellektuellin eristäytymisestä ammatilliseen norsunluutorniin.’’ (s. 271)

’’… Tieteenala oli langennut metodologisen fetisismin ja triviaalien aiheiden ansaan --- toisaalta --- 1960-luvun sukupolvi on tehnyt sosiologiasta tieteen sijaan ideologiaa’’ (s. 271)

’’… Myös se vaara on olemassa, että julkinen sosiologia puhuu yleisöilleen alaspäin, eräänlaisen intellektuaalisen eturintaman roolissa’’ (em. C. Wright Mills ja massayhteiskunta) (s. 273).

Sosiologia ja Yhdysvallat

’’Termi ’julkinen sosiologia’ on puhtaasti yhdysvaltalainen keksintö. Muualla sen kohteena oleva ilmiö on sosiologian ydinaluetta, mutta meillä se on vain sosiologian pieni osa-alue.’’ (s. 277)

(Esimerkki Etelä-Afrikka)

’’Yhdysvaltalainen sosiologia on saavuttamassa hegemonista asemaa maailmalla…’’ (279)

Tutkimuksen lähtökohdat

’’… Tämä yhdistystoiminnan tihentymä on sosiologian ainoa lähtökohta siinä mielessä, että kun se lakkaa olemasta --- myös sosiologia lakkaa olemasta. Kun taas kansalaisyhteiskunta kukoistaa --- niin myös sosiologialla menee hyvin.’’ (s. 281).

’’… Mutta se tutkii vaikkapa valtiota tai taloutta kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta.’’ (s. 281)

Tekstin herättämiä kysymyksiä

’’Kenen ja minkä vuoksi vuoksi harjoitamme sosiologiaa?’’ (s. 267)

Jako erilaisiin sosiologeihin ja erilaisiin sosiologiaan jää sosiologian opiskelijoille kysymys siitä, millainen sosiologi haluaa itse olla?

Miksi koemme, että sosiologia on uhattuna? Ja miksi näyttäisi siltä, että uhka tulee sosiologian sisältä itsessään?

Mikäli yhtenä uhkana on tieteenalan sisäiset kiistat, niin miksi toisaalta sosiologian tulisi tavoitella samantapaista tilaa kuin taloustieteet, joilla on lähtökulmana yksi perusongelman asettelu (neoklassinen taloustiede)? Vaikka perusongelmaa ei niin sanotusti ole, sosiologialla on aina lähtökohtansa eli kansalaisyhteiskunta.

Norjalainen, skandinaavinen ja eteläafrikkalainen sosiologia vs. yhdysvaltalainen julkinen sosiologia?

THE ROUTLEDGE INTERNATIONAL HANDBOOK OF PUBLIC SOCIOLOGY

A call for public sociology

‘’Public sociologists are not popularizers; they are empirical researchers, analysts, or theorists like the rest of us, although often their work is particularly thoughtful, imaginative or original in some concept. Public sociologists have three further distinctive traits ---‘’

1. ‘’Is their ability to discuss even sociological concepts and theories in English of the college-educated reader’’

2. ‘’Their second trait is the breadth of their sociological interest, which covers much of society even if their research is restricted to a few fields.’’

3. ‘’Their work is intellectual as well as scientific’’

(p. 6).