Julkisen sosiologian projekti/Syksy 2018: C. Wright Millsin sosiologia/Iltapäivätee

Kohteesta Wikiopisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maijun, Tiinan ja Vilman STRESSITÖN lukupiiriryhmä!

Hyvä! Terv. Juha


18.9.2018 Kysymykset, pohdinnat ja huomiot ’Intellektuaalinen ammattitaito’-tekstistä.

  • Jaoimme kokemuksiamme muistiinpanojen tekemisestä. Kaikki kirjoittavat enemmän tai vähemmän erilaisia muistiinpanoja, listoja, yms. Järjestelmällinen listojen tekeminen kuitenkin koetaan haastavaksi, tosin nykyteknologian avulla Millsin ihanne listojen luokittelusta lienee helpompaa. Millsin tekstin innoittamana myös Maiju alkoi kerätä huomiota larppaamisen tutkimista varten.
  • Muodon antaminen kokemuksille on ensimmäinen askel niiden – joko muiden kirjoittamien tai oman elämäsi kokemusten – kääntämisessä intellektuaaliselle alueelle. Pelkästään jonkin kokemuksen nimeäminen antaa usein aiheen sen selittämiseksi. Jo muistiin kirjoittaminen jostain kirjasta panee ajattelemaan. Samalla se tietenkin auttaa suuresti luetun ymmärtämistä. → Puhuimme tähän liittyen kielen merkityksestä. Esim. espanjassa enemmän tunteita kuvaavia sanoja kuin Suomessa.
  • Käsitteiden tärkeys asioiden hahmottamisessa: seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden kuvaamiseksi on syntynyt paljon uusia käsitteitä, jotka ovat varmasti auttaneet ihmisiä ymmärtämään enemmän itseään
  • ”hyvät sosiologit eivät erota työtä ja vapaa-aikaa” → olisiko raskasta olla ’aina töissä’ tai tutkia kaikkea koko ajan?
  • Mitä sosiologinen mielikuvitus on? Ei pelkästään analyyttistä asennetta, mutta myös elämän tarkkailua, silmien auki pitämistä. Huomioita, jotka ovat elämästä lähtöisin. Uteliaisuutta. Arjen kyseenalaistamista. Ehkä sittenkin on olemassa kaksi identiteettiä: yhtäältä sosiologi on utelias ihminen ja toisaalta itsensä ulkoistava, analyyttinen tutkija?
  • Keskustelu aiheutui pienelle sivuraiteelle ja juttelimme tosi-tv:n koukuttavuudesta, klikkiotsikoista ja viihteellistämisestä. Ollaanko älyllisen rappion partaalla?
  • Sosiologinen mielikuvitus olisi tärkeää myös kasvatuksessa ja koulutuksessa! → puhuttiin peruskoulutuksesta ja sen ongelmakohdista (mm. suuret luokkakoot), uteliaisuuteen ja kyseenalaistamiseen kannustamisesta
  • Lopuksi kävimme läpi Millsin ohjeita :
  • Miksi kirjoittaisit vaikeasti jos voisit kirjoittaa helposti ymmärrettävästi? Pohdimme syitä vaikeaan kielenkäyttöön: yhteiskuntatieteiden kielenkäyttöön liittyvät konventiot? halu ’kuulostaa fiksulta’?
  • pohdi ihmiskuvaa, joka vaikuttaa tutkimustyössäsi → itsereflektio. Kukaan ei pysty kirjoittamaan objektiivista. tekstiä. Omien lähtökohtien sanoittaminen tärkeää. Tärkeää myös se, että oppii tarkastelemaan myös omia näkemyksiään kriittisesti.
  • historiallisuuden käsittäminen → Puhuimme mm. historian opetuksesta peruskoulussa, ja tämän opetuksen näkökulmasta. Voittajien historia


20.9.2018 Kronotoopit ihmistutkimuksessa

  • Aluksi puhuimme siitä, miten vaikeaselkoinen teksti oli. Sen lukeminen ja tulkitseminen vei paljon aikaa ja taustatöitä. Vilma ei ymmärtänyt edes otsikkoa, Tiina alkoi saada haparoivaa käsitystä kolmannella lukukerralla. Kukaan meistä ei saanut ensimmäiseen tapaamiskertaan koko artikkelia luetuksi - se siis vaikutti keskusteltaviin asioihin. Vaikealukuisuus liittyi siihen, että teksti oli tungettu täyteen eri teorioita, teoreetikkoja ja vaikeita käsitteitä. Tuli sellainen olo, että olisi pitänyt jo etukäteen tietää paljon enemmän mainituista teorioista.
  • Puhuimme paljon siitä, mitä kronotoopin käsitteellä artikkelissa tarkoitetaan.
  • Ajattelimme artikkelin pyrkimyksenä olevan erilaisten todellisuudenkuvausten yhdistäminen ja yhteisen kielen luominen eri kronotooppien ja käytäntöjen hahmottamiseksi.
  • Missä kronotooppeja voi hyödyntää?
  • Kronotooppien avulla voi tarkastella kvalitatiivisen tutkimuksen kehitystä. Se selittää, miksi tutkijat pitävät eri asioita totena. Eri kronotooppien löytäminen auttaa käsittämään, miksi eri näkökulmien (ja tieteenalojen) yhdistäminen on hankalaa ja miten sitä voisi mahdollisesti tehdä.
  • Artikkelissa mainitut kronotoopit ja erityisesti 'lukemisen ja tulkitsemisen' kronotoopissa esitelty 'verstehen'-ajatus nosti Maijulla myös mieleen sen, miten nämä eri kronotoopitkin ovat erilaisia tapoja ymmärtää maailmaa ja miten voi 'astua toisen saappaisiin' ja ymmärtää maailmaa eri näkökulmasta. Maiju nosti esiin myös esimerkin larppaamisesta: larpatessa asetutaan hahmon asemaan ja samalla voi oppia uudenlaisen tavan olla/katsoa maailmaa.
  • Tämän jälkeen pohdimme sitä, miten paitsi yksilöiden, myös eri tieteenalojen erilaiset taustalla olevat maailmankuvat/paradigmat (kronotoopit) voivat näkyä jo opiskelijoissa kriittisyytenä toisten tieteenalojen menetelmiä kohtaan. --> Esimerkki Mielenterveys, yhteiskunta ja sukupuoli kurssilta:
  • Mielenterveys, yhteiskunta ja sukupuoli kurssilla on sekä yhteiskuntatutkimuksen opiskelijoita että psykologian opiskelijoita. Viime kerralle oli lukemistossa neljä erilaista artikkelia, joiden avulla hahmoteltiin sitä, miten mielenterveyttä yhteiskuntatieteissä tutkitaan, esimerkiksi sosiaalisesta konstruktionismista ponnistavaa tutkimustapaa esiteltiin. Eräs psykologian opiskelija suhtautui äärimmäisen kriittisesti näihin artikkeleihin ja niissä esitettyihin tutkimusmenetelmiin ja teorioihin. → Pohdimme oliko tuossa taustalla nimenomaan se, että hän on psykologian opiskelijana opetellut ja sisäistänyt erilaiset tavat hahmottaa todellisuutta ja näin ollen myös erilaiset tavat tämän ’todellisuuden’ tutkimiseksi.


1.10.2018 Kun tutkimusmatkan suunta muuttuu

-Mitä tieteen kielen merkitys on? Voiko tiedettä tehdä aidosti kuunnellen ja kunnioittaen tutkittavan kokemusta?

-Kokemusten tutkimistavat: fyysisen tuntemuksen kuvaaminen o Kehon kokemuskartat muodostuneet tutkittavien omien kokemusten pohjalta, mutta silti suhteellisen universaaleja (tosin tutkimus ilmeisesti suomalainen) o Perustunteet tunnistettavissa kaikista ihmislajin edustajista o Tutkijan on kuitenkin vaikeaa saada oikea kokemuksen kuva  Puhuttu kieli ja kulttuuri vaikuttaa, onko joillakin kielillä helpompi sanoittaa?

-Sanoilla rakennetaan tulkintaa, ja ne vaikuttavat myöskin tunteen kokemiseen o Auttaa ymmärtämään myös itseään

-Mitä tutkinnassa häviää? Hyvin suuri osa kommunikaatiota sanatonta viestintää o Paljon jää piiloon, kun kaikkea ei sanoita  Huomio kiinnittyy niihin asioihin, mitkä itse suodattaa toisen puheesta  Omat oletukset voivat vaikuttaa o Tutkijan tärkeä olla läsnä tilanteessa, kannustaa ja osoittaa hyväksyntää

-Kulttuurishokki antropologiassa: oma mielentila voi vaikuttaa paljonkin tutkimukseen

-Taiteen merkitys o Kiinni tiedostamattoman kanssa, tulkinta kiinni omista kokemuksista o Löytyykö saman kokemuksen jakaineiden taideteoksista jotain yhteistä, jolla tunteita on pyritty ilmentämään?

-Tunnekartta: o Henkiset tunteet tuntuvat voimakkaammilta, kuin sairauden tunteet, mutta ovat myös kytköksissä o Esim. nälkä ja ahdistus o Tunnesyöminen perustuu osin siihen, että ruuan lämpö muistuttaa toisen ihmisen lämmöstä

-Syöpäkertomukset: o Läheisten tarinat tutkijalle rankempia, olisiko sen takia että samaistuu niihin enemmän? o Voiko oikeasti tutkia kokemusta, jos ei ole itse kokenut asiaa? o Perustuntemukset voivat olla samoja, mutta onko olemassa jotain, mitä ei voi kokematta ymmärtää? o Ei ikinä voi tietää, voiko toista oikeasti ymmärtää -mutta voi silti yrittää o Oman trauman rationaalinen käsittely voi auttaa ulkoistamaan itseään tilanteesta ja hyväksymään sen

-Pakolaiskertomukset o Voiko kokemuksen kartoittaa jälkien seuraamisen kautta? Auttaa ymmärtämään o Kertomuksen voi ymmärtää väärin, mutta jälkiä seuraamalla voi saada hyvää tietoa - Kokemuskartan ja artikkelin yhdistäminen: o Vaikeaa, koska eri näkemykset tunteista: ymmärtämätön ja kontrolloimaton, tai rationaalinen ja rakenteellinen o Miten tunteet eroavat tai ovat yhteydessä toisiinsa?  Sairauden tunne ei hallittavissa, ajattelutoiminnat kyllä  Palaute keskeinen osa kokemusta

9.10.2018 Ääni, kuva ja sosiologinen mielikuvitus

  • Representaatioiden merkitys sekä kuvan esittäjänä, että tuottajana
  • Merkitykset tuotetaan mielessämme olevien käsitteiden avulla – ’’hei en tajunnutkaan et tota voi katsoa noinkin’’
  • Kuvan näkeminen tulkinnallista (historiallisuus ja paikallisuus), esim. pilakuvat
  • mikä konteksti, minkä takia se on hauska? – pilakuvan ymmärtämiseksi tulee tuntea kuvan tausta
  • Pilakuva saattaa loukata tiettyä ryhmää, ja mahdollisti uusintaa valta- asetelmaa tätä tiettyä ryhmää kohtaan. Etenkin suuren yleisön nähdessä sen hauskana.
  • sukupuolinormien uusintaminen, havainnointi on virittynyt sukupuolinormien tunnistamiseksi
  • Representaatiot ja valta
  • Miehet mainoksissa- Nykyään myös miehiä objektivoidaan esim. alusvaatemainoksissa. Luovat paineita myös miesten keskuuteen
  • Leikitellään rotuun ja sukupuoleen liittyvillä mainoksilla
  • Semiotiikka ja sisällönanalyysi: mitä merkkejä, ja miten ne rakentavat merkitystä
  • Kehysanalyysi: Määräävät ja sekundaarikehykset - mitä muita tulkintoja kuvasta syntyy ensisijaisen tulkinnan lisäksi?
  • Kuva: Peltopaloja sammutettiin Saksan Brehnassa heinäkuussa (Kuva: Hendrik Schmidt/ Zumapress
  • Mitä mielikuvia herättää: Uhkakuva, lopun alkua, kuvan jälkeen otsikko mitä Suomessa on odotettavissa; mielikuva kuivuuden ja metsäpalojen lisääntymisestä ilmastomuutoksen aiheuttamana; yksittäisen ihmisen pienuus, palo on jo pitkälle levinnyt ja näyttää mahdottomalta pysäyttää sitä; Tuli, savu, vesihöyry, palanut maa – mielikuva helvetistä; Vilja mielletään tärkeänä ravintoaineena, edellytys suurten ihmismassojen selviytymiseen
  • --> Kuva herättää mielikuvan, jos nyt ei ryhdytä toimiin, tulee pian olemaan liian myöhäistä eikä pieni ihminen enää mahda asialle mitään
  • Kuvan konteksti / määräävä kehys – ilmastonmuutos määrittää tapaa tulkita kuvaa huolestuneesti. Mahdollisuus tulkita myös mahdollisuuden kannalta, ihmiset eivät luovuta, vaikka tilanne näyttää todella pahalta


  • Ylen kuva Sauli Niinistöstä istumassa portailla (https://www.instagram.com/p/Bol-V-lFur4/?hl=fi)
  • Saulin markkinointi kansanmiehenä, samaistuttavana henkilönä
  • kuva vahvistaa rakennettua imagoa
  • Presidentti ei ole ylevä, muita parempi ihminen, vaan voi ’’alentua’’ kansan tasolle ja keskuuteen
  • Onko kuva pr:rää, vaiko aito tilanne?
  • Some julkisuutta ei voi hallita, jos teet jotain jonka joku näkee, sille ei voi mitään


22.10.2018 Kirjallisuus ja sosiologinen mielikuvitus

  • Runoilijoiden ja kirjailijoiden tulisi sanoa jotain, mitä ei muuten ääneen sanota
  • Rikotaan itsestäänselvyyksien muuria
  • Runojen ja laulujen tulisi leikkiä todellisuudella
  • Musiikissa asioiden suoraan sanominen ei ole viehättävää, vie siitä taiteellisen puolen ja luo kaupallisen ’nopeasti tuotetun’ tunteet
  • Baumanin teksti esseen omaista, paljon kielikuvia ja adjektiiveja
  • Baumannilla samantyylisiä ajatuksia kuin Millsillä – henkilökohtaisen kärsimyksen ymmärtäminen yhteiskunnan kautta
  • Sosiologian tulee pystyä todellisuuden esittämisen lisäksi ajattelemaan ja tekemään toisin
  • Utopistisen yhteiskunnan näkeminen nähtävänä sekä sosiologian, että taiteen tehtävänä
  • Hyvän taiteen ja sosiologian tehtävää verrataan toisiinsa, valmius olla ’sisällä’ ja ’ulkona’ samaa aikaa
  • Taitelijatkin tekevät arkisista asioista merkityksellisiä taiteellaan
  • Monta kielellistä universumia, kielen merkitys maailman jäsentämisessä. Jos osaa useampaa kieltä, niin se tuo uusia näkökulmia omaan maailmankuvaan.
  • Englannin kielessä kohteliaisuussanat esim. kaupassa törmätessä ’sorry dear’ vrt. suomessa ’anteeksi rakas’

Liksom

  • Miten erilaisia yhteiskunnallisia epäkohtia voidaan käsitellä fiktion kautta, annetaan ääni jollekulle joka ei välttämättä muuten saa ääntä. Tämä myös sosiologian tehtävä.
  • Runnin on thin ice – vrt. runossa nopeasti häthätää työt pois alta, pysähtymättä miettimään mitä varten olemme tässä tilanteessa
  • Tehokkuuspuhe ja vaatimus tehdä koko ajan jotain, ei ole ’aikaa’ pysähtyä miettimään elämän suuntaa
  • Runot verrattavissa todellisuuteen, samaa runoutta voisi tehdä todellisuudesta, mitä lisäarvoa fiktiivisyys antaa runouteen?
  • Poliisin kirjoittama fiktiivinen tarina rankasta tilanteesta. Onko tämä oikein? – Luo totuudenkaltaisen kuvan poliisin arkisesta tilanteesta, mutta voi myös luoda ajatuksen, että tämä on vain fiktiota.

Liksomin tekstit ja sosiologinen mielikuvitus

  • Kaikista runoista löytyy todellisuuden kaltaisia asioita, vaikka ne ovatkin fiktiota; käsitellään samoja teemoja, joita myös sosiologisen mielikuvituksen kautta /tieteellisessä tutkimuskessa voisi tarkastella

ESIM.

  • Mielenterveyspalveluiden kiire ja ongelmat,
  • henkilökohtaisen sitoutuneen tuen saamisen vaikeus
  • työntekijöiden vaihtuvuus (tällaisten tilanteiden takia työviihtyvyys ja työn merkitys murtuvat, sosiaalityöntekijöitä myös vihataan esim. lapsien huostaanottojen vuoksi),
  • resurssipula vaikuttaa avun tarpeeseen
  • Vanhempien päihdeongelmat ja ongelmien periytyvyys, kierrettä on vaikeaa katkaista