Julkisen sosiologian projekti/Syksy 2018: C. Wright Millsin sosiologia/Kaunokirjallisuus ja sosiologia

Kohteesta Wikiopisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kaunokirjallisuuden ja sosiologian ontologinen status

Millainen asema kk:lla ja sosiologialla on sosiaalisen todellisuuden kuvaamisessa ja rakentumisessa?

"Tekisi mieli sanoa, että sosiologia on kolmas virta ja se virtaa samaan suuntaan kuin runous ja historia. Tai ainakin sen tulisi olla, mikäli se aikoo pystyä kuvaamaan ja selittämään inhimillistä tilannetta sisältä päin.” (Bauman, Z. 2004 Notkea moderni, s. 242.)

Kaunokirjallisuuden ja sosiologian epistemologinen status

Kysymys kaunokirjallisen ja sosiologisen tiedon luonteesta, millaista tietoa ne tuottavat tai niillä luodaan - ja kenelle?

Tiedon relationaalisuus ja kontekstuaalisuus

"Emme ole katselemassa päältä 'ulkoista todellisuutta', vaan olemme täällä maailman sisällä, keskellä sitä. Se, millaisena maailma meille itsensä ilmentää, riippuu siitä millaisia olentoja me itse olemme ja millä tapaa asetumme suhteeseen (lat. relatio) maailman olevaisten kanssa tai minkälaista toimintaa harjoittaen kohtaamme maailman. Näin siis se, mitä tulemme tietämään maailmasta, määräytyy myös meidän omasta olemisen, kohtaamisen ja toimimisen tavastamme." (Karvonen 1997, 172-173.) [1]

Onko kysymys enemmän muodosta ja lajityypistä kuin tiedon luotettavuudesta ja varmuudesta?

Kaunokirjallisuuden käyttö

  • analyysin kohde (sosiologia ei kerro ilmiöistä yhteiskunnassa, vaan yhteiskunnasta ilmiöissä, sanoi Georg Simmel) ks. teos Hajoava perhe ([1]), jossa analysoidaan Ian McEwan teosta yhteiskuntatieteellisesti.
  • kk esimerkkinä jostain yhteiskunnallisesta tms. ilmiöistä
  • kk, sosiologia ja emansipatorinen tiedonintressi
  • kirjoittamaan oppiminen (rakenteet, kerronta [minä-kertoja vs. universaalikertoja], sanat, ilmaisutavat, vrt. "elämä oli epätasaisesti valoisa" ... Paulo Freiren elämä Chilen kiihkeässä poliittisessa pääkaupungissa oli epätasaisesti valoisa.)

Lähteet

[1] Karvonen, E. 1997. Kohti relationaalista tietokäsitystä. Teoksessa Stachon, K. (toim.) Näkökulmia tietoyhteiskuntaan. Tampere: Gaudeamus, 171-204.