Julkisen sosiologian projekti/Syksy 2018: C. Wright Millsin sosiologia/Maanantai-ryhmä
Kati, Milla, Venla, Kaisa
Mills, C. W.: Intellektuaalinen ammattitaito
- Sosiologinen mielikuvitus
- kokonaisvaltaisuus, elämäntapa
- mielikuvituksen esteenä tutkimuksen dikotomiat (artikkeli: Sosiologian kaksi lupausta)-> näkökulmasta toiseen siirtyminen
- uusien ja yllättävien asioiden yhdistely vanhoihin/historiallisiin, kyky luoda uutta
- omien kokemusten ja havaintojen yhdistäminen teoriaan ja toisinpäin
- selkeä ja yksinkertainen kieli
- meistä ei tämän perusteella (ehkä) tule tutkijoita
Ideoiden syntyminen
- muistiinpanojen uudelleenjärjestely
- kielellä leikittely, synonyymien keksiminen
- vastakohtien etsiminen
- voiko ihminen olla liian koulutettu?
- ohjeet toimivia tänäkin päivänä
George Kamberelis & Greg Dimitriadis (2006). Chronotopes of Human Science Inquiry. Teoksessa Denzin, N. & Giardina, M. (toim.) Qualitative Inquiry and the Conservative Challenge. Walnut Greek: Left Coast Press.
Tekstistä yleisesti:
- Ryhmän mielestä vaikeaselkoinen, epävarmuus suomenkielisistä käännöksistä
- Laadullista tutkimusta huomioon otettavia asioita, kritiikki sitä kohtaan, että tieto otettaisiin annettuna
- Itsereflektoinnin merkitys
- Tutkijan oltava tietoinen kronotopioista (tila-aika -suhteellisuus ja konteksti)
- Kronotopiat eivät ole selvärajaisia, vaan tulkinnanvaraisia. Sama tutkimus voi kuulua useaan kronotopiaan näkökulmasta riippuen
Kronotopiat:
1 objektivismi ja representaatio
- kieli on tapa representoida ulkoisen maailman suhteita
- ymmärretään ulkoista maailmaa ja tehdään oma subjektiivinen todellisuus muille ymmärrettäväksi
- neutral body of knowledge, "luonnollinen todellisuus" (primaarisosialisaatio?)
2 lukeminen ja tulkinta
- kieli ei ole vain väline, vaan kaikkein voimakkain keino rakentaa todellisuutta
- konstruktionismi: tieto ja syyt (reasons) muodostuu vuorovaikutuksessa, tuodaan esille symbolisten tekojen kautta (kieli!)
- tieto elää, ymmärrettävä konteksti, asettuminen toisen asemaan näkökulman ymmärtämiseksi. Tutkijan ja tutkittavien dialektinen suhde tiedon tuottamiseksi ja ymmärtämiseksi
3 skeptismi, conscientization (tiedostaminen, kriittinen tietoisuus?), praksismi (käytännöt)
- teot kätkevät taakseen konflikteja ja ristiriitoja
- ideologioiden valtakamppailu
4 valta/tieto, vieraaksi tekeminen (ulkoistaminen?)
- tiedon ja vallan yhteydet : kenen tieto on "oikeaa" tietoa, tai enemmän oikee kuin jonkun muun
Kokemuksen tutkimus
- eri näkemykset: kokemusta ei voi tutkia vs universaalit kokemukset
--> tutkimuksellinen haaste toisten kokemusten sanoittamisesta. Kokemuksen voi vain elää, ei selittää (tai on tarina)
- tutkijan objektiivisuus, lähelle tulemisen ja etäisyyden suhde
- vertaistuki: kokemusten ja tunteiden jakaminen / kokeminen on yhteisöllistä
- ihmisillä tarve selittää ja kielellistää itseään
Kehon kokemuskartasta:
- mahdollista samaistua, koska fyysisesti tunne koetaan samalla tavalla (vaikka ei olisi ollut tilanteessa)
- kokemuskartta näyttää kuva ”normaalista”, miten pitäisi tuntea. Entä jos ei koe kartan osoittamalla tavalla? Sairauden, ulkopuolisuuden, vääryyden tunteet?
- ryhmällä ei tietotaitoa fysiologiasta: miten todenmukainen kartasto on
- voiko taideteosta saada tunnekokemuksen, jonka sijoittaa kartastoon
- kiellisesti ilmaistessa ei välttämättä löydä eksaktia tapaa sanoa asiaa, mutta sanat voi löytää toisella kielell (kaksi-/monikielisyys)
- kokemuskartta, -kartasto tutkijan apuvälineeksi? Koska universaalia, voisiko tutkittava asettaa kokemuksiaan koordinaatistoon haastattelu, tekstin tai taideteon sijaan
- voiko kehollisuus olla kulttuurista?
— Minusta voi hyvinkin. Kehoon liitetään monia kulttuurisia merkityksiä ja kehollisuutta tulkitaan kulttuurisesti. Ajattelen esimerkiksi kehollisuuteen liitettyjä kulttuurisia ihanteita (miltä keho näyttää), ja mitä erilaisimpia kehon muokkauksen teknologioita pukeutumisesta ehostamiseen, tatuoinneista leikkauksiin. Terv. Juha
Visuaalinen sosiologia
Otimme tarkasteltavaksi ilmastonmuutoksen kuvia IPCC ilmastoraportin innoittamina. Kuvat:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005857403.html
- Dramaattisuus, luodaan mielikuvia, maalailemalla uhkakuvia pyritään herättämään mielenkiinto
- Yhteisten resurssien kuvaaminen jättää ilmastonmuutoksen abstraktiksi. Jos kuvat eivät kosketa arkea, siihen on vaikea samaistua ja syntyy tunne, ettei itse tarvitse tehdä mitään?
- Konteksti: uutinen, jossa kerrotaan, millaisia ilmastoon liittyviä päätöksiä Trump tehnyt valintansa jälkeen
- Trump-vastaisuus: Miten suuri rooli Trumpilla yksittäisenä henkilönä? Hän ei usko ilmastonmuutokseen, mutta koko tukijaryhmän asenteet ja mielipiteet henkilöityneet Trumpiin itseensä, mitä voi hyödyntää pilakuvassa. Taustalla myös poliittiset ja taloudelliset tasot, länsimaat ja rikkaat ilmastonmuutoksen tuottajana? Yhteiskunnalliset valtasuhteet?
- Talouskasvun ja ilmaston vastakkainasettelu: Voiko talouskasvu tapahtua ilmastotyön kanssa rinnakkain? (Taloustieteen nobel 2018 https://yle.fi/uutiset/3-10445209 )
- Kuvaavatko kaikki kuvat todellisuudessa sitä, mitä uutisessa esitetään? Esimerkki tupakka-askin kannessa varoituskuva miehestä, jonka sairaus ei liittynyt tupakkaan
Kirjallisuus ja sosiologinen mielikuvitus
- Kaunokirjallisuuden ja historian yhteys, sosiologian rooli näitä täydentävänä/yhdistävänä?
- Onko olemassa 'yleistä historiaa'? Mitä kerrotaan ja jätetään kertomatta, kenen näkökulmasta kerrotaan
- Kaunokirjallisuus vapaampaa kuin tieteellinen lähestyminen, vapaus yhdistellä ja rikkoa rajoja, toisaalta voiko tieteellisellä tutkimuksella rikkoa rajoja?
- "great art has no homeland", kuuluminen useampaan kulttuuriin, miksi kaikki pitää kuitenkin sitoa kulttuuriin? Tapa järjestellä asioita ja tulkita(?)
- Taide nationalismin välineenä,
- Kaunokirjallisuus ajankuvana, totuudenmukaisuus?
Liksomin tekstit
- tekstejä ei ole taustoitettu, herättävät silti jonkinlaisen tulkinnan tilanteen taustoista, henkilöistä
- kyllä me pärjätään -fiilis, selviytyminen/pärjääminen
- totuudenmukaisuus, luoko stereotypioita vai jotain muita?
- tarkoitus herättää ajatuksia, kirjoitettu yhden henkilön näkökulmasta, mikä luo tunteellisuutta, mitä on jätetty kertomatta
- lukijalle jätetty paljon tulkinnanvaraa
- Voiko sosiologia toimia apuna ymmärtämään ja selittämään yksittäisistä ongelmista/kokemuksista yleiselle tasolle?