Kasvatuksen taide - taidekasvatus
Tässä osoissa pohdimme ohjaajuutta vertaisoppimisessa taidekasvatuksen näkökulmasta.
Perehdy linkkien kautta, tai hakukoneita ja muita lähteitä hyödyntäen jakson sisältöihin ja tee jakson teemoihin liittyvät tehtävät osiossa oppimistehtävät.
Yhteisöllisyys: Yhteisöt ja yhteisöllinen elämä ovat ihmisen olemassaololle ja toiminnalle välttämättömiä prosesseja ja rakenteita.
Ohjaajasta vertaisoppijaksi (YouTube-video: Anne Rongas 2012) Vertaisoppiminen eli oppimiskumppanuus on vastavuoroista, reflektiivistä, dialogista ja moniäänistä todellisuutta rakentavaa. Se on tapa saada virikkeitä ja peilauspintoja oman ajattelun ja toiminnan reflektoimiseksi. Sen tarkoituksena on yhteisen ymmärryksen ja yhteisöllisen identiteetin vahvistaminen.
Ohjaaja taidekasvattajana (Kansalaisfoorumin teatterikasvatuksen ohjaajakoulutusopas: Jari Mäntyvaaran artikkeli s. 5-7) "Olennaista on saattaa ihmisiä yhteisten, tärkeiden inhimillisten aiheiden äärelle ja luoda mahdollisuus vuorovaikutukselle taiteen kielellä. Silloin meillä on mahdollisuus (taide)kasvaa ja (taide)kasvattaa toinen toistamme."
"Yhteisöllinen taidekasvatus pyrkii aktivoimaan paikallisia ihmisiä ja yhteisöjä löytämään taiteen kautta omat vahvuutensa, yhteisöllisyyden ja luottamuksen. Yhteisöllisessä taidekasvatuksessa, samoin kuin yhteisötaiteessa, on keskeistä taiteen kautta tapahtuva yksilön ja yhteisön voimaantuminen ja emansipaatio, jota voidaan kutsua myös kasvamiseksi." (Mirja Hiltusen PDF-dokumentti "Yhteisöllinen taidekasvatus toimijana ja toiminnan tilana").[
Ohjaaja innostajana (Kansalaisfoorumin innostaja.net-sivusto) Innostamisen tarkoituksena on luoda sosiaalisia verkostoja esimerkiksi harrastustoiminnan kautta. Jokainen voi toimia toinen toisensa kanssainnostajana ja näin ottaa prosessissa myös ohjaajan roolia.
Sosiokulttuurinen innostaminen perustuu ihmisten omaan toimintaan. Innostajan vastuulla on pohjatyön tekeminen ja organisointi sekä ihmisten kiinnostuksen herättäminen, herkistäminen ja motivointi.
Innostamisen elementtejä:
Dialogi: Vastavuoroista ja tasavertaista keskustelua.
Katso myös Dialogi oppimisessa ja opetuksessa (Verkkotutor, TYT)
Aidossa dialogissa ihmiset kohtaavat toisensa tasavertaisina ja ovat valmiita kohtaamaan omista käsityksistään poikkeavia näkökulmia. Mielipiteistä ei etsitä heikkouksia, vaan voimaa. On oltava valmis kuuntelemaan toisia ja muuttamaan näkemyksiään, jos siihen löytyy perusteet. Dialogin tavoitteena on löytää yhteisesti prosessoitu ymmärrys. Siinä voidaan päästä tulokseen, joka on enemmän kuin keskustelijoiden mielipiteiden summa.
Osallistaminen: Osallisuus on voimakas tunne kuulumisesta johonkin ja että pystyy vaikuttamaan asioihin haluamallaan tavalla. Sitoutuminen toimintaan on silloin itsestäänselvyys, eikä ulkopuolelta tulevaa sitouttamista tarvita. Osallisuuden tunne saavutetaan parhaiten osallistamalla toimijat heti alusta alkaen.
KSL, Osallistavia menetelmiä, tuki- ja virikeaineistoa
Tutkiminen (innostaja.net): Tutkimuksellinen ote painottaa toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa erityisesti lähtötilanteen analysointia sekä toiminnan jatkuvaa havainnointia, jota tehdään arviointitilanteita ja tulevan toiminnan kehittämispäätöksiä varten.
Oppimistehtävät
1. Millaisia yhteisöjä on olemassa ja millaisia ovat erilaisten yhteisöjen yhteiset piirteet?
2. Miksi yhteisöllisyys on mielestäsi tärkeää?
3. Miten taide voi kasvattaa ihmistä yksilönä ja yhteisön jäsenenä?
4. Miten yhteisöllistä taidekasvatusta voitaisiin hyödyntää kyläyhteisön kehittämisessä?
5. Mitkä sosiokulttuurisen innostamisen elementit soveltuvat vertaisoppimiseen ja yhteisen asian kehittämiseen?
6. Mikä on dialogin merkitys vertaisoppimisessa?
7. Miten voin edistää osallisuutta vertaisoppimisessa?
8. Mitä hyötyä tutkimuksellisuudesta on yhteisön kehittämiselle?
Kirjoita ajatuksiasi oppimistehtävistä keskustelualueelle