Keskustelu:Mystisten siilien kolo/Keskustelu 2

- pakkopulla vs vapaaehtoinen aivoriihi tms. toiminta; yli- vai alitajuista?
- kuitenkin yhteiskunta vaatii jonkinlaisia standardisoituja testejä voidakseen kvalifioida yksilöitä (”kaikki ei voi olla wikioppimista”): osa oppimisesta vaatii struktuuria ja arviointijärjestelmää
- harrastuneisuus, amatööriys (oma kiinnostus) vs. asiantuntijuus (auktoriteetti): amatööriä motivoi kiinnostus, asiantuntijaa pääasiassa muut tekijät; tieto vs. taito
- vertaisoppimista oppimis/opetusmetodina tulisi rohkaista ja edistää sen käyttöönottoa
- oppimista edistää yhteisöllisyys, mentorointi, osallistuminen: esim. luentotilanteessa kysymysten/kommenttien esittäminen & muu sosiaalinen aspekti (eri näkökulmien jakaminen ja ajatusten vaihto tukee oppimista)
- kaikki formaali oppiminen vaatii jonkinlaiset ”raamit” ja tavoitteellisuutta (koska yhteiskunta pyörii arviointijärjestelmän ympärillä): mutta kuinka pitkälle strukturoitua opetus voi olla, että se olisi edelleen tehokasta? (sisältä ohjautuva kiinnostus vs. ulkopäin ohjautuva; ketä varten opiskelija oppii, itseään vai muita – käytännössä yhteiskuntaa varten? arvosanat osa ulkoista motivaatiota)
- wikioppimisessa sama periaate kuin internet-jakamisessa usein yleensäkin: harrastajilta harrastajille, muiden auttaminen, ”outreach”, sisällön tekeminen ja kehittäminen ilmaiseksi vapaasti jaettavaksi ja käyttöön otettavaksi
~pacwoman & Akadora

Wikiympäristön erityispiirteitä

Kyseessä on yhdessä tekeminen. Käyttäjät voivat uuden aineiston lisäämisen lisäksi tarkastella tehtyjä muutoksia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa. Luotettavuus ei tule ulkopuolelta, vaan riippuu tekijöistä. Tämä erottaa wikiympäristössä toimimisen perinteisestä ajattelusta, jossa tiedon on ajateltu olevan jotenkin ulkopuolista. Käyttäjät vastaavat näin itse tekemisistään. Se, että onko tämä hyvä tai huono asia riippuu kuitenkin siitä kuinka asiantuntevasti ja vastuullisesti kukin osansa tekee. Wikipediassa on huonosti tehtyjä artikkeleita, sekä myös erinomaisesti tehtyjä. Suurin osa lienee jossakin näiden välimaastossa. Tämän takia itse en täysin osta kaikkea wikihehkutusta mitä vastaan tulee. Toisaalta pitäisi varmaan erotella alustan tarjoama mahdollisuus ja faktualisoitunut lopputulos toisistaan. Lopputulos on tosin varsin huono termi tässä tapauksessa, sillä kuka tahansahan voi artikkelia parantaa. Pitäisi varmaan puhua vallitsevasta tilasta mieluummin.

Toisin kuin videossa todettiin, niin mielestäni esimerkiksi Wikipediassa tieto on edelleenkin enemmän tai vähemmän käyttäjien ulkopuolella. Wikipediassahan ajatuksena on lisätä jo julkaistua aineistoa, ei kokonaan uutta. Käyttäjät toki toimivat Wikipedian puitteissa tiedon portinvartijoina, koska he tekevät lisäykset ja poistamiset palveluun.

Wikioppisen ja perinteisen oppimiskäsityksen erot ja yhtäläisyydet

Wikioppimisessa ei välttämättä ole erillistä opettajaa tai auktoriteettia, toisin kuin muodollisessa oppimisessa. Wikioppiminen on vapaaehtoista ja osallistavaa, joten kuka tahansa voi tulla mukaan. Ihmiset osallistuvat eri syistä oppimiseen, joka erottaa sen formaalista oppimisesta jossa mukana ollaan myös pakosta. Myös siksi, koska vaikka esimerkiksi peruskoulu ei olisi pakollinen lainsäädännössä, niin suurin osa ihmisistä kävisi sen kuitenkin koska se on hyödyllistä heille.

Wikioppimisessa oppiminen tapahtuu yleensä oman kiinnostuksen ja merkitysten perusteella. Oppimisen tavoitteet ja sisällöt ovat käyttäjien näin itsensä muokattavissa, toisin kuin formaalissa oppimisessa. Toisaalta mietin onko tavoite sopiva käsite puhuttaessa wikioppimisesta, sillä eihän siinä tarvitse olla välttämättä varsinaista oppimistavoitetta, vaan se voi olla ajankulua, harrastus yms. Wikioppimista on tämän vuoksi myös kritisoitu, sillä ihmiset eivät opettele kaikkea vapaaehtoisesti. Siksi tarvitaan myös formaalia oppimista. On syytä muistaa, että myös formaalissa oppimisympäristöissä opitaan uusia asioita toisilta opetussuunnitelman ulkopuolelta.

Wikioppimisessa kollektiivinen äly toimii niin, että kaikki tuovat oman panoksensa mukaan ja osallistujat täydentävät näin toisiaan. Wikioppimisesta jää myös jälki Internetiin, joka voi auttaa muitakin kuin sen tekemiseen osallistuneita ja johon voidaan aina palata myöhemmin. Perinteiseen oppimiseen ei kuulu vastaava auttamisen piirre, koska oppiminen on sijoittunut luokkahuoneisiin. Videolla puhuttiin wikioppimisesta "oppimisena muita varten". Itse muotoilisin asian mieluummin "itseä ja muita varten".

Videolla wikioppimista verrataan oman oppikirjan tekemiseen tai vapaaseen sivistystyöhön, harrastuneisuuteen ja lukupiireihin, jotka perustuvat ajatusten jakamiseen ja/tai omaehtoisuuteen. Kävin ala-asteella 3,5 vuotta sellaista luokkaa, jossa teimme itse koulukirjat. En valitettavasti juuri muista miltä se tuntui itsestä, mutta esimerkiksi rinnakkaisluokan oppilaista se oli omituista. Kyseessä oli jokin kokeilu ja kokonaisopetuksen nimellä siitä puhuttiin. En ole aivan varma oliko meillä aina edes varsinaisia lukujärjestyksiä oppiaine-eroineen.

Videossa puhuttiin myös perinteiseen oppimiskäsitykseen sosiaalistumisesta. Itse voin sanoa, että olen kasvanut myös edellä mainitsemassani erilaisessa oppimismallissa, josta huolimatta olen kriittinen ryhmätyöskentelyn muotoja kohtaan. Ne voivat toimia hyvin jos osallistujat ovat a) motivoituneita, b) osaavia, c) päämäärätietoisia, d) sitoutuneita ja e) yhteistyökykyisiä. Osaamisvaatimuskaan ei ole ratkaiseva, sillä omalla sitoutumisella ja aktiivisuudella pystyy monesti paikkaamaan osaamispuutteet. Erot eivät myöskään mielellään saisi olla liian suuria osallistujien kesken, sillä ne voivat heikentää osaavampien motivaatiota tai saada heikommin osaavat pelkäämään oman osaamisensa paljastamista. Suurin ongelma mielestäni kuitenkin on se, ettei lopputulos ole usein tekijöidensä summa, vaan vähemmän. Toki ryhmätyöskentelyt yms. tuovat mukavaa vaihtelua itsenäiseen työskentelyyn, mutta asia ei ole kokonaisuudessaan todellakaan yksiselitteinen.

Videolla puhuttiin myös siitä, että yliopistoissa pitäisi luoda tiloja, jossa opiskelijat saisivat kokemuksia yhteistoimin löytämisestä, eikä vain valmiin toistamisesta. Entäs jos kokemukset ovatkin negatiivisia verrattuna perinteiseen oppimismalliin? On hankalaa löytää positiivista yhteistoimin työskentelystä jos se näkyy esimerkiksi negatiivisesti omassa arvosanassa.

Tiivistys ominaispiirteistä

Formaaliin oppimiseen kuuluvat opetussuunnitelman noudattaminen, osallistuminen pakosta sekä hierarkkinen rakenne. Oppiminen tapahtuu kuuntelemisen ja muistiin kirjoittamisen kautta. Opettajan asiantuntemus on isossa roolissa. Oppiainejako toimii lähtökohtana. Arviointi tehdään omaksumisen onnistumista arvioimalla. Tasa-arvo on ”vain” tavoitteena.

Wikioppimiseen kuuluvat itseohjautuvuus, vapaaehtoisuus ja tasavertaisuus. Oppiminen tapahtuu keskustelun kautta. Kollektiivinen älykkyys on oleellista. Liikkeelle lähdetään ongelmien kautta. Arvioinnin ratkaisee toimivuus. Tasa-arvo toimii jo toiminnan lähtökohtana.

Rinkeby

Videolla puhuttiin Rinkebyn koulusta ihmeenä, kun se on noussut huonosta eliittikouluksi. Tämä on väärää tietoa koululaisten oppimismenestyksen perusteella, sillä suurista rahallisista panostuksista huolimatta vain puolet yhdeksäsluokkalaisista sai esimerkiksi vuonna 2009 peruskoulun päästötodistuksen. Yle on poistanut sivuiltaan videolla linkitetyn uutisjutun, mutta se on luettavissa Internet Archiven kautta. Aamu-tv:n vuonna 2011 esitetty haastatteluvideo koulun rehtorista löytyy sen sijaan vielä Yle Areenasta. Kyseisen koulun rehtori Börje Ehrstrand on tehnyt luennoinnista ja esiintymisistä itselleen miljoonabisneksen. Vuodesta 1989 Rinkebyn koulun rehtorina toiminut Ehrstrand siirtyikin 2012 tekemään pelkästään tätä.
--VilleTL (keskustelu) 10. lokakuuta 2015 kello 23.55 (UTC)

Wikioppimisessa tärkeää on opiskelijan oma motivaatio, jos se puuttuu niin oppiminen voi jäädä aika pintapuoliseksi. Asioiden kirjoittaminen muistiin on yksi tapa painaa asiat hyvin mieleen. VilleTL:n mainitsemassa omien oppikirjojen tekemisessä lienee oppikirjat tuolloin kirjoitettu käsin ja kuvitettu itse, Wikioppimisessa välineenä on tietokone. Muellerin ja Oppenheimerin (v. 2014) mukaan kuitenkin käsin kirjoittaminen on oppimisen kannalta tehokkaampi tapa kuin tietokoneella kirjoittaminen [1]. He mainitsevat, että tietokoneella kirjoitetaan helpommin asiat sanatarkasti kuin prosessoidaan informaatiota ja muotoillaan se omin sanoin, joka on haitallista oppimiselle. En tiedä voiko tästä vetää johtopäätöksiä Wikioppimisen suhteen, mutta sitäkin on mielestäni kiinnostavaa miettiä. The New York Timesissä julkaistussa artikkelissa [2] esitellään edellä mainitsemani tutkimuksen lisäksi paria muutakin tutkimusta, jotka osoittavat samansuuntaisia tuloksia. Käsinkirjoittaminen ja laajempi oppimiskehitys näyttäisivät näiden tutkimusten perusteella linkittyvän vahvasti yhteen. Tietokoneen käytön mahdollisuus aiheuttaa usein käsinkirjoittamisen loppumisen. Käytettäessä Wikioppimista opiskelumuotona, olisi kaiketi siis hyvä tehdä muistiinpanoja käsin ainakin jossain vaiheessa. Ennen Wikiin kirjoittamista voisi olla ainakin luontevaa tehdä käsin koontia kirjoitettavasta sisällöstä. Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka ihmiset yleensä toimivat. Toisaalta, tekevätkö ihmiset sitten käsin muistiinpanoja lukiessaan toisten kirjoittamaa wikisisältöä?

Wikioppiminen on mielestäni hyvä lisä erilaisten opiskelumuotojen valikoimassa. Onhan siinä ne varjopuolensakin, kuten mahdolliset taitamattomien muokkaajien tekemät muokkaukset ja se, että kaiken tiedon oikeellisuutta pitää jatkuvasti arvioida kun tiedon muokkaajan asiantuntevuudesta ja lähdekritiikistä ei välttämättä ole tietoa. Nämä ovat kuitenkin mielestäni pieniä haittoja siihen nähden, että kaikki on saatavilla ilmaiseksi ja yhteisö pystyy huolehtimaan melko tehokkaasti asiaankuulumattoman sisällön poistamisesta tai korjaamisesta.

1. Pam A. Mueller, Daniel M. Oppenheimer: The Pen Is Mightier Than the Keyboard: Advantages of Longhand Over Laptop Note Taking
http://pss.sagepub.com/content/early/2014/04/22/0956797614524581.abstract

2. The New York Times: What’s Lost as Handwriting Fades
http://www.nytimes.com/2014/06/03/science/whats-lost-as-handwriting-fades.html?ref=science&_r=1

-BP

Itsekin ajattelen Wikioppimista nimenomaan hyvänä lisänä ja osana kokonaisuutta. Oma motivaatio on oikeastaan ehdoton edellytys, mikäli Wikimedian käyttö ei ole vaatimus.

Kuten Boysenberry Pie arvaili, niin teimme oppikirjat silloin ala-asteella käsin. Mitä tulee tuohon käsinkikirjoittamisen ja tietokoneella kirjoittamisen eroihin, niin asiaa pohdittuani tulin samaan johtopäätökseen: Käsin kirjoittamalla tulee asioita prosessoitua tietokoneella kirjoittamista enemmän. Omalla kohdalla suurin syy on työekonominen, sillä käsin kirjoittaminen on keskimääriin hitaampaa ja vaivalloisempaa, mutta ennen kaikkea kuormittavampaa. Tietokoneella tulee myös kirjoitettua valmiimpaa tekstiä, ja siksi käsin ei jaksa kirjoittaa pitemmän päälle kuten tietokoneella. Tämän vuoksi käsin kirjoitettaessa tulee väkisinkin mietittyä mikä asiassa on oleellista ja mitä siitä voi jättää kirjoittamatta. Näin kuormituksen välttäminen toimii samalla sisällön merkittävyyden pohtimisena.
--VilleTL (keskustelu) 19. lokakuuta 2015 kello 14.00 (UTC)

Totta, käsin kirjoittaminen kuormittaa enemmän. Itsekin minimoin käsin kirjoittamisen määrän siihen oleellisimpaan ytimeen, etten saisi rasitusvammoja kirjoittamisesta. Toisaalta pyrin siihen oleellisen tiivistämiseen jossain määrin myös tietokoneella kirjoittaessa. Olen myös huomannut tuon Muellerin ja Oppenheimerin väitteen todeksi - opin asiat paremmin, kun kirjoitan ne käsin. Tentteihin lukiessani olen usein tehnyt luentokalvoista mahdollisimman tiivistetyt muistiinpanot käsin ja huomannut sen toimivaksi. Käsin kirjoittamisessa on myös se ongelma, ettei jo kirjoitettua pysty ihan yhtä kätevästi korjaamaan kuin tietokoneella. Tästäkin koituu lisää prosessointia käsin kirjoittamisen taustalle, kun on suunniteltava miten asian ilmaisisi niin ettei tarvitsisi myöhemmin korjailla. Itse vielä käytän käsin kirjoittamiseen lähes aina kuulakärkikynää, koska olen todennut että se kuormittaa rannetta vähemmän kuin enemmän kitkaa aiheuttava lyijykynän käyttö.
-BP