Keskustelu:Tehtävä Kukot 2

Tehtävä 2 Leena Rantalan Kriittiset lukutaidot mediayhteiskunnassa [3] ja Janne Matikaisen tutkimusraporttiin: Sosiaalisen ja perinteisen median rajalla [4] Janne Matikaisen tutkimusraporttiin: Sosiaalisen ja perinteisen median rajalla, kappaleeseen 4 , (s.73- 86) Luottamus perinteiseen ja sosiaaliseen mediaan ja pohtivat medialukutaidon suhdetta raportissa esitettyihin tuloksiin Suomalaisten luottamuksesta sosiaaliseen mediaan. Tehtävä suoritettava ajalla 2- 8.5.

Haapa (päävastuullinen)

3.5. Teksti valmis luettavaksi

5.5. Mennessä kommentit

8.5. Valmis

Kiitos kaikille arvokkaista kommenteista! Teen vielä hieman viilausta tämän päivän aikana. HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE! Haapa

OK. Viimeinen piste laitettu ja homma paketissa. Laitoin Tarden ajatuksia sekä 1. luvun loppuun että pohdintaan. Pohdintaan lisäsin myös Raijan ajatuksia vanhempien läsnäolosta ja valvonnasta lastensa nettikäyttäytymiseen liittyen. Oli hyviä täydennyksiä. Kiitos! T. Haapa

Hyvää äitienpäivää! Olit Haapa laittanut tehtävän hienosti "pakettiin". T:a325484

Hyvää työtä olet haapa tehnyt. Harmillista, että jäit yksin. Ainoa mitä osaan tällähetkellä kommentoida on tuo lähde viite Mt. on minulle vieras. Itse kirjoittaisin joka kerta koko sukunimen. Titus

Tarden kommentit tässä (en osaa tehdä tähteä ja kommenttini on pitkä, mutta kun olet tehnyt töitä yksin ja toivoit, että muutkin kirjoittasivat, niin tässäpä yksi ehdotus. Voit pyyhkiä tämän kommenttini pois, kun olet sen lukenut tai mahdollisesti käyttänyt, niin ei tee tästä niin pitkää tekstiä): Olen samaa mieltä Tituksen kanssa, että olet tehnyt todella hienoa työtä ja valitettavasti joutunut tekemään sen vielä yksin. Lähteitäkin tässä tehtävässä oli sivumääräisesti paljon. Mielestäni olet löytänyt lähteistä keskeisimmät seikat ja tuonut ne hienosti esille kirjoitelmassasi. Kun luin Rantalan artikkelia, mieleeni jäi pyörimään nuo medialukutaitojen määritelmät. Freiren vastapainoksi - tai lisäksi hän esitteli nk. liberalistis-humanistisen tavan kehittää medialukutaitoja. Tämä vastaa mielestäni pitkälti suomalaisen koulujärjestelmän ja esim. äidinkielen opetuksen tapaa käsitellä asiaa. Freireläisen kriittisen pedagogiikan ja tämän liberalistis-humanistisen lähestymistavan välimaastoon Rantala tarjoilee Burbulesin ja Bergin ajatusta yhdistää nämä edellämainitut: siten kehitettäisiin sekä yksilön ajattelua, jotta hän osasisi kriittisesti arvioida lukemaansa, että myöskin toimintaa (Freire) erilaisten sosiaaliset epäkohtien korjaamiseksi. Kirjoitelmasi on jo pitkä ja sopii hyvin, että kriittiset lukutaidot (ja Freire) on esitelty siinä, eikä laajennettu käsitteiden määrittelyä, esim. esittelemällä tätä Burbulesin ja Bergin ajattelua tarkemmin. Rajauksiahan kannatta tällaisessa lyhyessä kirjoitelmassa toki tehdä. Jos vielä haluat miettiä tätä asiaa tai mahdollisesti lisätä sen, tässä kooste/lyhennelmä aiheesta (lähteet mainittu): "Kriittisyyteen kasvattamisessa on Burbulesin ja Berkin (1999) mukaan kysymys kahdesta toisistaan erottuvasta ulottuvuudesta: liberaali-humanistinen traditiosta ja kriittisestä pedagogiikasta. Ensimmäinen viittaa yksilön korkeisiin ajattelutaitoitoihin ja korostaa kriittiseksi informaation kuluttajaksi kasvamista. Jälkimmäisessä kyse on kriittisen teorian pohjalta lähtevä ajattelu, jossa korostetaan epäoikeudenmukaisia sosiaalisia olosuhteita ja toimintaa niiden muuttamiseksi. (Rantala 2007, 146.) Burbules ja Berk (1999, 59-62) päätyvät ajatukseen kriittistä ajattelua ja pedagogiikkaa yhdistävästä keskitiestä ja tiivistävät kriittisyyden tavaksi olla maailmassa, kriittiseksi asenteeksi ja käytännöksi. Tällainen kriittisyys on ajattelua yli perinteisen ajattelun rajojen ja siitä syntyvää halua toimia asioiden muuttamiseksi. Kriittisyyden kaksi puolta – ajatus ja toiminta – muodostavat siis teorian ja käytännön yhdistäviä lukutaitokäytäntöjä Deweyn pedagogiikan ja Freiren praxiksen hengessä. (Rantala 2007, 147.)" Tämä Burbulesin ja Bergin ajatus sopisi mielestäni hyvin suomalaisen koulutusjärjestelmän kontekstiin. Freireläisyyttä usein hieman vierastetaan sellaisenaan ja saatetaan liittää se jopa vallankumoukselliseen ajatteluun. Koululaitoksemme on mielestäni melko sovinnainen, vallitsevia oloja säilyttävä ja parhaimmillaankin saavutetaan vain tuo liberalistis-humanistinen yksilön tiedostava lukutaito. Burbules ja Berg haastavat koulumme tämän lisäksi kehittymään myös aktiiviseksi sosiaalisten epäkohtien kehittäjäksi. Tarvitaan myös toimintaa, ennenkuin asiat oikeasti muuttuvat. Miksei toiminta soisi olla myös esim. pelisääntöjen luomista? En muista missä artikkelissa, mutta muistelen lukevani, että vaikkapa Wikipediassa, jota ehkä monet pitävät luotettavana tiedonlähteenä, ei saisi enää esim. henkilöistä kirjoittaa mitä vain, vaan tätä kontrolloitaisiin tarkemmin. Nuo ehdottamani kappaleet voisivat sopia esim. ekan kappaleen loppuun tai sitten lukuun kolme - eli johtopäätöksiin/yhteenvetoon. Mutta kuten sanottu, teksti on jo nyt oikein hyvä. Terveisin Tarde.

Hyvin monipuolinen ja perusteltu kokonaisuus.-Orvokki-

Hei onko teillä nämä sivut toimineet moitteettomasti. Eilen kun yritin tänne jotain kirjoittaa, se ei onnistunut. Tietokone heitteli jos minkälaisille sivuille. Mutta tehtävään, todella perusteellista työtä. Nykyään tosiaan medialukutaitdot kuuluvat jokapäiväiseen elämään ja lapset elävät tässä maailmassa ja olisi tärkeää sekä vanhempien, että kasvattajien tukea lasta näissä taidoissa. Kriittisyys on mielestäni tärkeä sana, juuri sitä lapsille tulisi opettaa ja vanhempien tulisi tarkoin valvoa lasten tekemisiä tietokoneella. Raija Äsken, kun kirjoitin tuon en ollutkaan kirjautunut sisään, mutta kommentti kuitenkin näkyy täällä!