Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2011 kurssi/ABC-piiri/Alustus 7.11

Wikiopistosta

Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2011 kurssi/ABC-piiri/Alustus 7.11. Alustaja: Kalle Honkanen Aineisto: Suoranta, Juha (2007). Rancière radikaalista tasa-arvosta ja kasvatuksesta. Teoksessa Katajamäki, Heli ym. (toim.) Lukija- ja käyttäjälähtöinen viestintä (s. 115–126)

1. Juha Suorannan kirjoittama artikkeli käsittelee ranskalaisfilosofi Jacques Rancièren teoksessaan esille tuomaa kasvatusteorian kritiikkiä ja hänen radikaaliin tasa-arvoon tähtäävää emansipatorista opetusmenetelmäänsä. Keskeisiä käsitteitä artikkelissa olivat itseoppiminen ja muilta oppiminen ilman ulkoista auktoriteettia. Keskeinen ajatus opettamisesta voidaan tiivistää myös toteamukseen ”opeta mitä et tiedä”. Ranciere on kehitellyt ideoitaan Ransakan suuren vallankumouksen aikoihin eläneeltä Joseph Jacotot -nimiseltä emansipatorista opetusmenetelmää kehittäneeltä ajattelijalta.

2. Kriittinen teoria ja kriittinen pedagogiikka ovat edistyksellisiä teorioita, mutta kuitenkin Rancièren kritiikin kohteena, koska ne eivät hänelle riitä. - Näissä pyrkimyksenä on ollut ennen kaikkea mahdollisuuksien tasa-arvo - Kiinnittyneet koulutusinstituutioihin eli lähinnä kouluun - Peruskoulua ja ilmaista opetusta voitaisiinkin pitää tämän näkökulman suurina saavutuksina tai ainakin mielenkiinto ja kehittämisehdotukset ovat kohdistuneet näihin → Tasa-arvon ihanteet on kuitenkin saavutettu näiden osalta vain osittain o Sosiaalinen liikkuvuus on kasvanut (tosin kehitys esimerkiksi Suomessa on viime aikoina lähtenyt toiseen suuntaan), mutta mahdollisuuksien tasa-arvo ei tyydytä radikaalisen tasa-arvon puolestapuhujaa

Rancièren yhtenä kritiikin kohteena on ranskalainen sosiologi Pierre Bourdieu - Joka on kehittänyt teoriaa mm. koulutuksen alueella tapahtuvasta yhteiskunnallisten suhteiden uudelleen tuottamisesta eli reproduktiosta - Hieman epäselväksi alustuksen tekijälle jäi mistä Rancière Bourdieuta syyttää tai kritisoi → Ehkä avainsanoina on Bourdieun ja muiden vasemmistolaisten reformistien järjestelmä-/instituutiokeskeisyys sekä ”etujoukkoajattelu” (jossa opettajaa vaaditaan radikaaliksi suunnannäyttäjäksi ja siten jonkinlaiseksi auktoriteetiksi) → Ehkä sosiologinen toteava tyyli on ranskalaiselle radikaalille yhteiskuntafilosofille liian kesy ja hän pyrkii toteuttamaan paremmin Marxin ajatusta filosofiasta (tai tieteestä yleensä) joka ei vain selitä maailmaa vaan muuttaa sitä

RADIKAALI TASA-ARVO Rancièrella

- Perustuu ”ilmoitukseen kaikkien yhtäläisestä, tahdonalaisesta älystä ja sen käytöstä” - Mikään sosiaalinen järjestys ei takaa tasa-arvoa -> itse asiassa sosiaalinen järjestys on päinvastaista tasa-arvolle koska siinä yhteiskunnalliset paikat on jaettu ja tasa-arvo sisältää niiden alituisen purkamisen tai on sitä - Tasa-arvo ei ole pysyvä olotila vaan jotain jonka toteutumiseksi on koko ajan tehtävä töitä tai kamppailtava - Radikaali tasa-arvo ei pohjaudu meritokratialle kuten mahdollisuuksien tasa-arvo - Esimerkiksi virallisen koulutuksen alueella tapahtuvat reformit säilyttävät yhteiskunnallista järjestystä → Alustajan näkemys tästä on kuitenkin se, että instituutioiden hylkääminen tai huomion kiinnittäminen kokonaan toisaalle on suorastaan vaarallinen vaihtoehto egalitaarisesta näkökulmasta koska silloin pallo jätetään kokonaan vastustajan haltuun

MERITOKRAATTINEN yhteiskunta Opettaja - Oppilas - Auktoriteetti - toiminnan kohde - Teoria - ”vaistonvarainen” käytäntö

TASA-ARVO ”tasa-arvon oletus piilee jopa epätasa-arvoisessakin järjestyksessä” - Mielenkiintoinen ajatus joka tukee melko hyvin Rancièren ajatusta - Tasa-arvossa on kysymys kuulemisesta ja ymmärtämisestä

POLITIIKKA joka kytkeytyy tasa-arvon käsitykseen - ”organisoi uudelleen sosiaalisen todellisuuden hyväksyttyjä kuvia” - Politiikka on kuin taidetta - Kyseenalaistaa vallitsevan järjestyksen ja synnyttää jotain uutta

3. EMANSIPATORINEN METODI (tai universaali tai panekastinen)

Jacototin esimerkki: Laittoi opiskelijat tekemään käännöstyötä itsenäisesti - Opettaja ei osannut paremmin kuin oppilaat - Käänteentekevä oivallus ja läpimurto - Tärkeintä on tahto oppia - Opettaja-oppilas -suhteessa oppilas oppii vain toistamaan (kuten papukaija) - Omaehtoisuus vs. järjestelmälähtöisyys

4. EMANSIPATORISEN METODIN SOVELLUKSIA

Muita teoreetikkoja: Esim. Paolo Freire

Kokeiluita: Chiapasin maakunnan Zapatisti-kapinalliset - Maailman muuttaminen valtiovaltaan koskematta/ilman sen haltuunottoa - Voidaan kysyä muuttaako maailmaa sen suuremmin?

Käytäntöjä: Esim. lukupiirimme ja muu yhteisöllinen ja vertaisoppiminen

Osallistuminen, jakaminen, yhteistyö → Osallisuusmedia: Wikipedia ja muu internet-demokratia

LOPUKSI (artikkelin kirjoittajan päätelmät)

Kasvatuksen menetelmillä voidaan pönkittää järjestelmää tai muuttaa maailmaa

Koulu tuottaa uudelleen yhteiskunnallista järjestystä eikä aidosti kiistä sitä