Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2011 kurssi/ABC-piiri/Pöytäkirja 16.11

Pöytäkirja 16.11

Käsitelyssä artikkeli Vadén, Tere & Suoranta, Juha (2009): A definition and criticism of cybercommunism

Läsnä:

• Aleksi, puheenjohtaja
• Saila
• Kalle M.
• Heikki
• Kalle H.
• Kaisa, sihteeri

Keskustelua

Artikkelissa on käsitelty asioita aikaan suoraan eivätkä kirjoittajien mielipiteet jää enää arvailujen varaan kuten edelliskerralla lukemassamme Suorannan artikkelissa. Kohdeyleisö on tosin tässä artikkelissa eri eli tätä ei ole kirjoitettu suomalaisille kasvattajille. Onko näkökulman muutos Wikipedian suhteen aiempiin artikkeleihin verrattuna kohdeyleisöstä johtuvaa vai ovatko kirjoittajien näkemykset muuttuneet ajan kuluessa?

Kyberkommunismi oli miltei kaikille piiriläisille aiemmin tuntematon käsite eikä sitä löydy Wikipediastakaan :) Creative commonssit on käsitteenä samantapainen eli perustuu jakamiseen eikä voitontavoitteluun ja yksityisomistukseen.

Uusi tekniikka on mahdollisuus, mutta ei sinänsä takaa mitään parempaa. Monesti ihmisillä on nykyään ajatus, että eletään tekniikan aikaa ja tekniikka määrittelee. Nähdään, että tekniikka alistaa ja aiheuttaa hankaluuksia. Artikkeli esittelee toisen näkökulman, tekniikka ei hallitse vaan sitä voidaan käyttää moneen. Tässä pyritään näyttämään, että teknologia mahdollistaa eri asioita ja voidaan lähteä moneen eri suuntiin. Onko se tekniikka joka pakottaa vai jokin muu? Ei Wikipedia alustanakaan vielä ole mitään, vasta se miten tätä tekniikkaa käytetään tekee siitä jotain.

Kiinaa voisi ironisesti kutsua kyberkommunismiksi, siinä on yksi uhkakuva.

Netissä ei toimi samat säännöt kuin fyysisessä todellisuudessa. Esim. valtio-opillinen yhteiskunnan tragedia -käsite ei sovellu nettiin. Tekniikkaa käyttävät ihmiset ovat kuitenkin rajallisia oman fyysisyytensä suhteen.

Todellisessa elämässä kommunismissa kaikki tekevät yhteisen hyvän eteen tuottavaa työtä. Netissä kaikki eivät tee tuottavaa työtä. Onko artikkelin visio liian optimistinen siitä, että kaikki tekevät vapaaehtoisesti yhteisen hyvän eteen?

Artikkelin ajatuksesta oli vähän hankala saada välillä kiinni, koska ei tunne marxilaisuuden ja kommunismin perusajatuksia niin hyvin. Voidaankin kysyä, ovatko yliopistotutkinnot liian suppea-alaisia, kun pääasiassa keskitytään vain oman alan opintoihin? Esimerkiksi klassikkoajattelijoihin tutustuminen jää oman aktiivisuuden varaan. Olisiko esim. tietojenkäsittelyopissa hyvä myös miettiä vaikkapa asioiden eettisiä näkökulmia? Myös muilla aloilla on samaa ongelmaa.

Elämme maailmassa, jossa pitää lisätä pääomaa. Universaalit ihmisoikeudet ovat vähemmän konkreettisia.

Rakenteellinen väkivalta suhteessa näkyvään väkivaltaan on näkökulma, joka olisi hyvä ottaa useamminkin esiin. Järjestelmien väkivalta on pehmeämpää ja vaikeammin havaittavaa, joilloin asiat vaikuttavat yksilön valinnoilta, vaikka kyse on monesti poliittisista päätöksistä (esim. luokka-asemat, köyhyys, kehitysmaiden riisto). Tätä voisi jopa kutsua nykyajan orjuudeksi. Vastuu tästä on yhteisempi, jaettu ja epäselvä. Miten Bill Gateskin on kerännyt miljardinsa, joita nyt lahjoittaa hyväntekeväisyyteen?