Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2011 kurssi/INFem/Alustus Lukutaidot

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Alustus: Lukutaidot[muokkaa]

Tehtävä: Millaista lukutaitoteoriaa/käsitystä "Rushkoffin asteikko" player-cheater-author-programmer [1] edustaa? (Lähteitä erilaisiin lukutaitoteorioihin ja lukutaitomalleihin esimerkiksi [2], [3], [4], [5], [6]). Millaisesta lukutaitonäkemyksestä se kumpuaa?

"Rushkoffin asteikko"[muokkaa]

“If you are not a programmer, then you are one of the programmed.”

Tämä on Douglas Rushkoffin varoitus yhteiskunnalle, jos emme ala tositoimiin maailmanjärjestyksen ylläpitämiseksi. Hänen mukaansa ohjelmoijia(programmer)syntyy väestöstä vähitellen. Player-cheater-author-programmer -lukumallia voi selittää pelikulttuurin avulla. Ensin henkilö vain pelaa peliä kokeellisesti, katsoakseen mitä pelillä voi saada aikaiseksi. Sen jälkeen pelille voi tulla jokin este tai hidaste, jolloin pelaajasta(player) tulee petkuttaja(cheater), joka käyttää kaikki mahdolliset keinot pelin etenemiselle. Tästä eteenpäin petkuttajasta tulee tekijä (author), joka käyttää pelin koneistoa ilmaisemaan omia ideoita. Lopulta pelin tekijä huomaa pelikoneiston olevan liian jäykkä ilmaisemaan omia ideoita, joten hänestä tulee ohjelmoija (programmer), joka kirjoittaa ja suunnittelee itse oman pelinsä.

Mikä tahansa tällainen ohjelmointi (programming) vaatii ennakkoasenteiden kiertämistä ja ylittämistä käyttämistämme työkaluista. Jos mietitään tätä asetelmaa nimenomaan lukutaitoteorian/-käsityksen näkökulmasta, niin mielestäni kyseinen malli vaatii enimmäkseen tietokonelukutaitoa ja digitaalista lukutaitoa. Täytyy olla kykyä lukea ohjelmointikieltä, jotta sitä voisi kritisoida ja rakentaa uudelleen. Mutta laajempana kokonaisuutena ajattelen kyseisen lukutaitokäsityksen liittyvän nimenomaan medialukutaitoon, joka kattaa laajan kentän uusia lukutaitoja (mm. kulttuurinen ja teknologinen lukutaito, informaatiolukutaito, mainonnan lukutaito, visuaalinen lukutaito, tietokonelukutaito).

Medialukutaitoon liittyy vahvasti käsite itse. Lähteessä [7] mainitaan kuinka vahvan medialukutaidon hallitsemiseen vaaditaan ihmiseltä hyvää tuntemusta itsestään ja taidoistaan. Ihminen itse hallitsee mediankäyttöään, media ei hallitse ihmistä. Tämä oli mielestäni tärkeä pointti myös Rushkoffin asteikossa. Tärkeä osa tätä lukutaitoa on myös tuottaminen, joka liittyy sosiokulttuurisen medialukutaidon malliin.

Kaikenkaikkiaan mediakasvatuksen näkökulma Rushkoffin asteikkoon on mielestäni tekninen. Siinä vaaditaan viestintävälineiden teknistä käyttöä. Toisaalta siihen liittyy myös ilmaisullinen näkökulma eli oma ilmaisu ja tuottaminen. Miksei myös ajeta takaa yhteiskunnallista ja kulttuurillista näkökulmaa, jossa arvioidaan mediaesityksiä ja mediakulttuuria. Kaiken tämän päämääräänä on kriittinen ja luova ajattelu ja toiminta.

Millä muulla esimerkillä Rushkoffin asteikkoa voisi esittää kuin peliteorialla? Voisiko siihen kuulua jotain muutakin kuin ohjelmointia? Toisaalta artikkelissa luetellaan myös Rushkoffin "kymmenen käskyä" vasta-aineeksi näille digitaalisen median epäluuloille. Kaikenkaikkiaan nämä käskyt viittavat medialukutaitoon ja ymmärrykseen omasta median käytöstä.