Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2011 kurssi/INFem/Referaatti Informaatiolukutaito

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Referaatti: Informaatiolukutaito[muokkaa]

Tehtävä: Michael B. Eisenberg, "Information Literacy: Essential Skills for the Information Age", Journal of Library & Information Technology, Vol 28, No 2 (2008) [[1]]

Informaatiolukutaito[muokkaa]

Michael B. Eisenbergin artikkeli kuvailee informaatiolukutaitoa ja sen kolmea keskeistä kontekstia: itse informaatioprosessia, teknologiaa ja todellisia informaatiotarpeita todellisissa tilanteissa. Informaatio ja teknologiataidot nimetään vuosisatamme keskeisiksi taidoiksi, joita tarvitaan alalla kuin alalla. Työntekijöiden on osattava hankkia ja käyttää informaatiota ja käyttää monenlaista teknologiaa. Johtoportaassa tarvittavat taidot ovat vielä tärkeämpiä, ei riitä että osaa käyttää tietokonetta perustasolla vaan on osattava soveltaa osaamistaan erilaisiin tilanteisiin ja ongelmien ratkontaan. Myös koulutus on informaatiopohjaista, sekä opiskelijoiden että opettajien on osattava kerätä, prosessoida ja kommunikoida informaatiota.

Prosessi[muokkaa]

Ihmiset ovat aina tarvinneet informaatiota mutta viime aikoina sen merkitys yhteiskuntaamme ja jokapäiväiseen elämäämme vaikuttaa kasvaneen. Teknologia tuo ulottuvillemme valtavat määrät informaatiota ja tarvitsemmekin keinoja sekä hyödyllisen informaation löytämiseen evaluointiin ja käyttöön, että tarpeettoman informaation suodattamiseen. Prosessia on mallinnettu monilla tavoin, Carol C. Kuhlthaun tiedonhankinnan prosessimalli mainitaan yhtenä esimerkkinä. Pääpaino artikkelissa annetaan, ymmärrettävää kyllä, kirjoittajan yhdessä Robert E. Berkowitzin kanssa kehittämälle the Big6 lähestymistavalle, jota kirjoittaja selkeästi pitää muita joustavampana ja perusteellisempana. The Big6 jakaa ongelmanratkaisuprosessin kuuteen osaan, joista jokainen jakautuu kahteen alaosioon:

  1. Tehtävän määrittely
    1. Määrittele ongelma
    2. Tunnista tarvittava tieto
  2. Informaation haun strategioita
    1. Selvitä kaikki mahdolliset lähteet
    2. Valitse parhaat lähteet
  3. Sijainti ja käsiksi pääsy
    1. Paikanna lähteet
    2. Etsi informaatio lähteistä
  4. Informaation käyttö
    1. Perehdy; lue, kuuntele, katsele
    2. Poimi relevantti informaatio
  5. Synteesi
    1. Organisoi lähteiden informaatio
    2. Esittele informaatio
  6. Evaluointi
    1. Arvioi tulokset
    2. Arvioi prosessin tehokkuus

Mallin hyödyiksi Eisenberg kuvailee muun muassa sen, että vaiheissa voidaan palata takaisinpäin jos tarvetta esimerkiksi lisätietojen keräämiseen ilmenee. Artikkelin mukaan jokainen taso on käytävä läpi, mutta niiden järjestys ei siis ole vakio. The Big6 esitetään sekä ongelmanratkaisun taitoina, että eräänlaisena meta-ajatteluna, joka auttaa tiedostamaan missä informaatioprosessin vaiheessa on, ja mitä vielä on edessä. Eisenberg tuntuu pitävän tätä tietoa hyvin tärkeänä prosessin edistymiselle. Esimerkiksi opettajien suositellaankin painottavan näitä vaiheita oppilailleen koulutehtävien ja opetuksen lomassa.

Teknologia[muokkaa]

Paino teknologiaosuudessa on opiskelijoissa, ja siinä miten heille pitäisi opettaa kokonaisvaltaista, luovaa osaamista hajanaisten yksittäistaitojen sijaan. Artikkelissa esitetään että tähän vaaditaan perustavanlaista muutosta opetuksessa, tietokonetaitojen opetus pitäisi saada osaksi laajempaa informaatiolukutaidon ja ongelmanratkomisen opetusta. Tavoite on että minkälainen ohjelma tulevaisuudessa vastaan tuleekaan, valmiudet sen käytön opetteluun olisivat jo olemassa. Lisäksi artikkelissa kuvaillaan esimerkein, mikä teknologia soveltuisi mihinkin kohtaan the Big6-mallia; vaikkapa hakukone kohtaan 3, informaation etsintään.

Todelliset tarpeet[muokkaa]

Eisenberg esittää artikkelissaan että paras tapa opettaa tuiki tärkeitä informaatiolukutaitoja on todellisten tarpeiden kontekstissa, kouluopetukseen tai työelämään integroituna. Artikkelin mukaan kokemus ja tutkimus osoittavat että tällä tavoin opittujen taitojen relevanttius on heti ilmeistä ja ne saadaan paremmin haltuun. Eisenberg ehdottaa että kouluopetuksessa informaatiolukutaito lisättäisiin osaksi muita aineita, sen sijaan että lisättäisiin jo ennestään täyteen lukujärjestykseen uusi erillinen aihe. Opettajien tulisi siis tutkia opetussuunnitelmaa ja yhdistää sitten parhaaksi näkemällään tavalla informaatiolukutaito varsinaiseen aineeseen. Esimerkiksi ryhmätöitä tai esitelmiä tehtäessä näitten taitojen opettaminen olisi todennäköisesti luontevaa.

Lopuksi Eisenberg vielä toteaa, että informaatio-, kirjasto- ja opetusorganisaatioiden velvollisuus on auttaa ihmisiä menestymään informaatiomaailmassa, ja täyttää heidän informaatiotarpeitaan esimerkiksi palveluita ja resursseja tarjoamalla. On sekä opetettava taitoja että tarjottava mahdollisuuksia oppimiseen. Informaatiotaitojen opettaminen on siis artikkelin mukaan yhdistettävä osaksi kokonaisvaltaisempaa oppimista; prosessien, teknologioiden ja todellisten tilanteiden kontekstit siihen sisällyttäen. Kirjasto- ja informaatioammattilaisten tulisi siis Eisenbergin mukaan tehdä suunnitelmia ja yhteistyötä muiden tahojen kanssa tämän takaamiseksi.

Pohdintaa[muokkaa]

Lukupiirissä mietimme jo melko paljon kirjaston olemusta, tarkoitusta ja tavoitteita. Eisenberg määrittelee hyvin selkeästi oman käsityksensä asiasta tässä artikkelissa, kirjaston tehtävä olisi siis jälleen lähinnä toimia opetuksen ja koulujen tukena, ja suorastaan mukana opetussuunnitelmien tekemisessä. Opettajille sälytetään myös valtava vastuu, nykyiseen aineopetukseen pitäisi sisällyttää kiinteästi valtava määrä lisää opetettavaa. Toisaalta on varmaankin totta että todellisissa ongelmanratkontatilanteissa opit menisivät paremmin perille, mutta riittävätkö opettajien aika ja rahkeet? Onko kirjastojen mahdollista puuttua opetukseen, ja onko se edes lopulta kirjastojen asia? Entä onko Eisenbergin esittelemä the Big6 malli todella yhtä erinomaisen esimerkillinen kuin hän antaa kärkkäästi ymmärtää?