Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2011 kurssi/luento3-keskusteluun

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Oho, eipä näy aktiivista kommentointia tällä viikolla, olen sitten taas ensimmäisenä täällä... Video tosin pätki jostain syystä loppupuolella, mutta pääsin silti loppuun asti.

Tere esitti kommunikaation ”paras ajatus voittaa”-idean, mikä on toimiessaan tietysti mainio. Ihan jo tämän kurssin perusteella olen kuitenkin kokenut vähän ahdistusta siitä, että ääniä on niin monta. Sama ongelma tulee esiin erityisesti suositummilla keskustelupalstoilla tai uutisten ja artikkelien kommentoinnissa. Itsellä saattaa olla jotain tärkeää sanottavaa, mutta aiempaa keskustelua ei millään jaksa lukea läpi. Wikipedia on tässä suhteessa vähän helpompi, sillä eihän muokkaushistoriaa tarvitse luke kokonaan, sen kuin tekee haluamansa muutoksen, mutta jossain muodossa ongelma tulee silti esiin.

Suorastaa suututtavalta kuulosti se, että neutraalin näkökulman nimissä Wikipediassa tulisi mainita vaikkapa kreationistinen näkökulma ja niin edelleen, eikä tätä ilmeisesti saa sen kummemmin arvottaa. Onko idea tosiaan siis se, että kaikki äänet, ovat ne kuinka naurettavia tahansa, on esitettävä vain siksi, että niillä on tarpeeksi kannattajia?

--Maija Lilja 15. marraskuuta 2011 kello 18.36 (UTC)

Esim. englanninkielisessä Wikipediassa näyttäis olevan tosiasiassa aika luonnontieteellinen ote, tsekkasin, että esimerkiksi artikkelissa http://en.wikipedia.org/wiki/Origin_of_life on vain ylhääällä viite "Creation myth'iin", mutta sitä ei sinällään käsitellä. Englanninkielisessä näkyy nykyään olevan myös tollanen "due weight"-ohjenuora, eli eri näkemyksille pitäis antaa tilaa sen mukaan, kuinka laajasti niitä kannatetaan http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:DUE#Undue_weight Kriittisen lukutaidon näkökulmasta kaikkein epäilyttävimmältä kuulostaa policy nimeltä "Giving equal validity" http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:GEVAL#Giving_.22equal_validity.22, jossa sanotaan, että ei ole tarkoitus antaa ikään kuin lisää akateemista tai muuta luotettavuutta omituisille teorioille mainitsemalla niitä Wikipediassa, mutta saman tien sanotaan, että ensyklopedisteina wikipedistit eivät ota tähän kantaa: "We do not take a stand on these issues as encyclopedia writers, for or against; we merely omit them where including them would unduly legitimize them, and otherwise describe them in their proper context with respect to established scholarship and the beliefs of the greater world." Ihan jees muuten, mutta a) valintoja joutuu aina tekemään ja b) valintojen tekemättömyys on valinta. Mielenkintoisia keskusteluja löytyykin "established research"in laitamailta, kuten artikkelista "Cold Fusion" http://en.wikipedia.org/wiki/Talk:Cold_fusion tai "E-Cat" http://en.wikipedia.org/wiki/Talk:Energy_Catalyzer, jossa "undue weight" on yks keskustelun alla olevista periaatteista.
Tässä yhteydessä tärkeää on erilaisten näkökulmallisten eli ei-neutraali-näkökulma-wikipedioiden mahdollisuus. Yksi tunnetuimmista lienee Conservapedia [1], joka on "a politically conservative, Christian encyclopedia project."
Toinen mahdollisuus rajoittaa kirjoittajien määrää, on julkaista vain artikkeleita, jotka joku asiantuntijataho on hyväksynyt, näin toimii puolestaan Citizendium [[2]]--Tere 16. marraskuuta 2011 kello 12.33 (UTC)
Huomasin just, että Mikko SK'han on alla käsitellyt tätä aihetta perusteellisesti. --Tere 16. marraskuuta 2011 kello 12.36 (UTC)

Tästä videosta koin mielenkiintoiseksi Wikipedia-artikkelin merkittävyyden (notability) kriteerin. Olen itse joskus ollut ideoimassa Wikipedia-artikkeleita ja kokenut sen ajoittain vaikeaksi; monesta aiheesta on jo artikkeli ja usein uuden artikkelin pyrkii muodostamaan jonkinlaisesta aiheiden yhdistelmästä, mutta joka kuitenkin tuntuu hieman keksityltä eikä "oikealta" tietosanakirjaan. Se, minkä oma kokemuspohja kertoo, pukeutuu sanoiksi merkittävyyden kriteerissä: jos artikkelin aihe ei ole vakiintunut käsite tai muussa ympäristössä aiemmin käsitelty, ei sitä tulisi Wikipediaan laittaa. Toisaalta hieno puoli Wikipediasta on se, että se sisältää paljon erilaisia kokoonpanoja saman, laajemman aiheen ympäriltä, mihin ilmiöön muissa tietosanakirjoissa ei yleensä törmää.

Merkittävyyteen liittyen mielenkiintoista oli myös nämä Wikipedia-aktiivien näkökulmat artikkeleiden kirjoittamiseen: deletionismi ja inklusionismi. Näkökannat eroavat toisistaan siinä, mitä artikkeleita WIkipediassa tulisi säilyttää ja mitkä artikkelit yleensä ylittävät merkityskynnyksen. Lukaisin artikkelit läpi ja vaikka ymmärrän molemmat näkökannat, on inklusionismi minusta se nykyaikaisempi ja paremmin nettiaikaa kuvastava vaihtoehto. Tynkäartikkelit eivät ole tilan hukkaa; jo artikkelin olemassa olo konkretisoi ko. asiaa ja sedementoi sen olemassa olon ainakin jossain määrin. Ehkä asiasta ei ole paljon tietoa olemassakaan, joten vähäkin auttaa. Tynkäartikkelista voi myös lähteä lukemaan aiheesta enemmän lähteistä, jos niitä on tarjottu. --LM 15. marraskuuta 2011 kello 18.41 (UTC)


Videolla keskusteltiin siitä, onko se että toiset ihmiset pääsevät vapaasti muuttelemaan kirjoittamaasi artikkelia armotonta vai itseasiassa armollista. Jos tiedettä tekee ihan puhtaasta tieteen tekemisen ilosta, artikkelin arvoa kohottavat muiden tekemät muutokset voivat olla hyvä juttu. Toisaalta on asioita, joista eri osapuolilla on selvästi eriävät käsitykset, vaikkei kummankaan voi suoraan sanoa olevan väärässä. Joskus pienikin "parantelu" saattaa sekoittaa artikkelin punaisen langan, ainakin alkuperäisen kirjoittajan mielestä. Ihmiset tekevät tiedettä sellaistenkin maallisten asioiden takia kuin kunnian ja mammonan. Voi olla aika kurjaa, jos huolella kirjoittamasi juttu muuttuukin yhtäkkiä ihan toisen ihmisen käsialalla tehdyksi. --Hattarahäntä 15. marraskuuta 2011 kello 21.30 (UTC)


QUOTE (Hattarahäntä):"Voi olla aika kurjaa, jos huolella kirjoittamasi juttu muuttuukin yhtäkkiä ihan toisen ihmisen käsialalla tehdyksi."

Tähän lieneekin vastauksena tällä hetkellä ainoastaan se, että älä kirjoita Wikipediaan, jos et ole valmis tuohon kääntöpuoleen? Niin raa'alta kuin se kuulostaakin, niin ei kai siinä muukaan auta.

Wikipedian palkolliset: tästä huomaa, miten tärkeä väline Wikipedia voi olla, jotta jopa jotkin valtiot ovat valmiita palkkaamaan Wikipediaa täyttäviä työntekijöitä!

Tuo oli kanssa mielenkiintoinen näkökulma asiaan, että Wikipedia on jo olemassa olevan tiedon keräilypaikka. Tämähän on totta, uutta tiedettä ei siis päästä tätä kautta tekemään. Mutta kai se silloin palveleekin tarkoitustaan, ei tietosanakirjan ole tarkoitus kaikkea muuta ollakaan. Wikiopisto sen sijaan, kuten sanoittekin, on mainio ja oikea paikka tutkimuksen tekemiselle.

Edellisestä silta noihin mainittuihin wikiopistohankkeisiin, opinnäytetyöt/kirjat ym. Wikiopistohankkeet voisivat helposti olla sopiva vaihtoehto tällaisille hankkeille mainittujen blogien sijaan tai kokonaan uutena alustana uuden kaltaisille aiheille.

--veliveijari,ritari


Hattarahäntä ja veliveijari & ritari kommentoivat tuota toisen kirjoittajan tekstin muokkaamista. Ehkä wikipedia-artikkelia pitäisi pyrkiä ajattelemaan ryhmätyönä johon annoin oman panokseni, ei "minun tekstinäni" jota muut muokkaavat. Samaan tapaan kuin perinteisissä koulun ryhmätöissä: porukka pyrkii luomaan yhteisen tuotoksen sovitusta aiheesta - joskus joudutaan ehkä vääntämään kättä siitä mitä työhön sisällytetään, tai tekemään kompromisseja jotta jokaisen mielipide tulee huomioiduksi. Tämä sama prosessi tapahtuu wikipediassa, tarkoituksena on päästä yhdessä tekemällä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. "Ryhmäläisiään" ei vain tunne, eikä palautetta omasta työstään saa suullisesti, vaan muokkaus itsessään on se palaute.
Esimerkki elävästä elämästä: tein aikanaan opinnäytetyötä yhdessä opiskelukaverini kanssa. Jaoimme tehtäviä niin, että hän kirjoitti tietystä aiheesta ja minä toisesta. Sitten vaihdoimme tekstejä ja keskustelimme siitä, onko kaikki tarpeellinen otettu huomioon, pitäisikö jotakin kohtaa muokata jne. Aluksi oli aika hankalaa kommentoida toisen tekemää tekstiä, tuntui siltä ettei toisen työtä saa "arvostella", pelkäsi että toinen kokee ehdotukset kritiikkinä. Keskustelimme aiheesta, ja molemmat olivat samaa mieltä siitä, ettei palautteen antaminen tai toisen tekstin muokkaaminen ole arvostelemista, vaan yhteisen työmme parantelemista. Näin päätimme asiaan suhtautua. Loppujen lopuksi meistä kumpikaan ei varmaan enää pysty tunnistamaan opinnäytteestä "omia" kappaleitaan, koska niitä on hiottu yhdessä ja erikseen niin monta kertaa. Siitä tuli aidosti yhteinen ja yhdessä tehty. Wikipediassa tuota keskustelua "sun ja mun vai meidän työstä" ei käydä, vaan yhteistoiminta ja yhteinen lopputulos on kaiken kirjoittamisen perusperiaate. --- Inna 17. marraskuuta 2011 kello 17.37 (UTC)

Aivan alkuun mieleni tarttui videon alkupuolella vihjattuun telos-ajatukseen. Aristoteles puhui neljästä syystä, joista viimeinen oli finaalinen syy eli telos; päämäärä jota toiminnalla tavoitellaan. Esimerkiksi talon rakentamisen telos voisi ajatella olevan vaikkapa suojan tarjoaminen. Mikä on Wikipedian, tai laajemminkin Internetin telos? Nähdäkseni se linkittyy hyvin saumattomasti ihmiskunnan mediahistoriaan, jonka näen ihmiskunnan kasvavana yhteyden tavoitteluna läpi ajan. Samalla, tietomme ovat kehittyneet. Nämä kaksi asiaa ovat nähdäkseni tämän telos-ajatuksen keskiössä: yhteydentavoittelu ja tietojen kehittyminen.

Olen Maija Liljan kanssa samaa mieltä, että kreationistisen näkökulman tuominen esille on hyvin luotaantyöntävä ajatus, mutta huomattavasti en miellä neutraaliutta tarkoittavaksi, että se esiteltäisiin evoluution rinnalla osana luonnontiedettä, tai muutenkaan millään tasolla yhtä validina. Jos neutraalius ymmärretään näin, niin silloin sotkan muna -kosmologia ja vaikkapa maan makaaminen jättiläiskilpikonnan kuorella -maailmannäkemys tulisi myös esittää, koska nämä näkemykset on joskus jossain esitetty, jopa todeksi uskottu. Oleellisesti esimerkiksi englanninkielisestä evoluutioartikkelista löytyy aivan lopusta osio ”social and cultural responses”, josta on myös laajemmat ja erilliset ala-artikkelit ”social effect of evolutionary theory” ja ”objections to evolution”, jotka jälleen jakautuvat moniin ala-artikkeleihin, kuten artikkelikantaan aiheesta ”intelligent design”. Näistä myös löytyy linkki ”creation myth”-artikkeliin, jossa sivutaan maailman syntymistä kosmisesta munasta, ja tarkemmassa artikkelissa kyseisenlaisista maailmanluomismyyteistä ”world egg” mainitaan jopa Kalevala-mytologia. Evoluutio-artikkeli siis keskittyy käsittelemään nimenomaan evoluutiota, muut artikkelit muita asioita. Tämä on nähdäkseni osa neutraaliutta; ei piilotella mitään laajasti puhuttua tai joskus uskottua, mutta jaotellaan ja kirjoitetaan nämä artikkelit tietyllä tapaa.

Erittäin huomattavasti näistä jokainen artikkeli käsittelee aihettaan hieman kuin ulkopuolisen seuraajan näkökulmasta. Eli ne vastaavat kysymykseen, että minkälaisen objektiivisuuteen pyrkivän selonteon tekisit näistä asioista, mikäli et olisi niistä ja niiden viitekehyksestä koskaan kuullutkaan. Asiaa voi kuvata näinkin: ei tule peitellä sitä tosiasiaa, että suuri osa ihmiskunnan historiasta ja yhä nykyisyydestä tapahtuu joko tiedottoman tai irrationaalisen ajattelun parissa, irtaalla ihmiskunnan objektiivisuuspyrkimysten tuloksista tai niiden ymmärtämisestä. Näissä artikkeleissa siis käsitellään esimerkiksi älykkään suunnittelun väitteet, ja yksinkertaisesti tarjotaan myös niiden joko tahallisiin tai tahattomiin väärinymmärryksiin rauhalliset vastaukset lähteiden kera. Neutraalius kuvaa enemmänkin siis mielestäni sitä, että kaikille esitetyille hypoteeseille sotkan munasta alkuräjähdykseen löytyy artikkeli, joka on kirjoitettu nykytietojemme mukaisesta objektiivisesta näkökulmasta, kirjoitustyyli on tuomitsematon, ja kaikille väitteille löytyy varmistettavat lähteet, joka on tärkeää kun pyritään esittämään tätä todellisuutta koskevien väitteiden totuusarvoja. Näin ollen Wikipediasta voimme löytää lähteet esimerkiksi älykkään suunnittelun hypoteesin alullepanijoille, heidän argumenteilleen, sekä heidän argumenttiensa vasta-argumenteille, joissa toisin sanoen usein selitetään mistä evoluutiossa on kyse. Näille selityksille ei taasen ilmeisesti useinkaan löydy vasta-argumentteja, tai varsinkaan vastaselityksiä, koska tieteilijät ovat omissa teksteissään argumentit purkaneet hyvin tyhjentävästi – jota heidän ei olisi tullut tehdä siis mikäli joku ei olisi ensin keksinyt älykkään suunnittelun hypoteesia, joka laajasti väärinymmärtää tai vääristelee mistä evoluutiossa on kyse. Tästä syystä nämä argumentit ja vasta-argumentit löytyvät kummatkin siis käsiteltynä suoraan ”objections to evolution”-artikkelista.

Tiede ja Wikipedia toimivat ihanteellisesti hyvin toisiaan tukien. Tähän kuuluu se, että ei piilotella risteäviä näkemyksiä, vaan laitetaan ne näkyville, jotta ne voidaan käsitellä ja purkaa objektiivisesti, vaikkakin ne olisivat kuinka väärinymmärtäneet alkuperäisen teorian. Joka tapauksessa liikumme lähemmäs todellisuutta diskurssin ja tutkimuksen kautta, jossa risteävät näkemykset, vaikkakin kuinka epätietoisia itse vastaväittäjänsä todella testatuista teorioista, tulee käsitellä vähintään sivumennen. Näin ihmiskunta etenee, ja lähestyy kenties oman olemassaolonsa telosta; lähentyy yhteydessään ja tiedoissaan tutkitun todellisuuden kanssa. Kaiken kaikkiaan en siis näe miksi inklusionismi olisi ongelmallista, kunhan tällaiset tyngät artikkelit vain merkataan selkeästi. Se kannustaa osaltaan myös nähdäkseni osallistumista.

Erittäin oleellinen pointti tässä kaikessa on, että tämä ihmiskunnan kollektiivi, jolla on pääsy näihin työkaluihin, määrää toimintatapamme niissä ympäristöissä. Kollektiivi siis määrää miten itsemme ihmiskunnan eri foorumeilla ilmaisemme. Wikipedian pilareiden lopussa sanotaankin, että näiden ajatusten henki on tärkeämpää kuin kirjoitettu sana. Mielestäni se kertoo paljon, vaikkei argumenttina minkään puolesta tai vastaan toimikaan.

PS: Koko telos-ajatukseen liittyen, jos jotakuta kiinnostaa hieman kaukaisemmat tulevaisuushahmotukset, tässä on edesmenneen tähtieteilijän Carl Saganin sanoja ihmiskunnan mahdollisesta teloksesta: http://www.youtube.com/watch?v=LDIo_SpFI60

--Mikko SK. 16. marraskuuta 2011 kello 06.43 (UTC)


Minä mietin myös tuota, että onko hyvä vai huono asia, että toiset pääsevät muuttamaan kirjoittamaasi artikkelia. Mielestäni se ei välttämättä ole lainkaan hyvä asia, vaikka toisaalta uudet näkökulmat voivatkin tuoda asiaan uusia mielenkiintoisia näkökantoja. Kuitenkin voi olla niin kuin joku täällä aiemmin mainitsi, että tekstin perusidea saattaa pahimmassa tapauksessa hävitä kokonaan. Mielestäni artikkeleita ei pitäisi useinkaan muutella vapaasti, vaan olisi hyvä ensin keskustella alkuperäisen artikkelin kirjoittajan kanssa ja kysyä hänen mielipidettään. Laura


Artikkelien vapaa muokattavuus on osin hankala kysymys, mutta nopeasti ajateltuna kirjoitusoikeuksien rajaaminen tuhoaisi Wikipedian varsin nopeasti. Mahdollisesti koko hanke tukahtuisi kasautuvan byrokratian, sääntelyn ja valvomisen alle.

"Wikipedia-artikkelit ovat yllättävänkin yllätyksettömiä." Koska ääniä on monta, massan keskuudesta nousee väistämättä parhaiten kuuluviin särmätön ja keskiarvoja kohti hakeutuva, yhteinen näkemys. Soraäänet hukkuvat massan huminaan.

Merkittävyyden kriteeristä (notability): Wikipediaa itsessäänhän ei tietyn rajan jälkeen voida pitää luotettavana lähteenä, eikä se esimerkiksi tieteellisten tekstien lähteeksi kelpaa. Wikipedian kautta voi kuitenkin päästä käsiksi 'hyväksyttyihin' lähteisiin. "Wikipedia on yhtä luotettava kuin sen tekijät", kuten Juha asian kiteytti. Wikipedia -> lehtiartikkeli -> wikipedia -esimerkki oli mainio.

"Wikipedia on vapaa tietosanakirja, ei hyvä tietosanakirja."

--Jn3uta 16. marraskuuta 2011 kello 08.10 (UTC)

Tuo edellinen lainaus oli myös minulla mielessäni. Se antaa mielestäni oikein oivan lähestymiskohdan Wikipedian yleiseen käyttöön. Mielenkiintoista on myös oikeasti täsmentää sitä, että Wikipediassa paras argumentti voittaa, vaikka taistelu sinänsä onkin kielletty. Kuitenkin Wikipedia on yhtä luotettava kuin tekijänsä ja lähteet todellakin voivat olla hyvinkin eri arvoisia. Onkohan lähteiden arvokkuudesta joskus tarkoitusta tehdä omaa tähtiluokitteluansa? Sen toteuttamisesta tai kriteeristöstä on ainakin allekirjoittaneen vaikea kertoa mitään.Vielä yksi loistava lainaus: "Tavoittelemme täydellisyyttä, emme ole sitä."

--Tevaniem 16. marraskuuta 2011 kello 08.37 (UTC)


Jos esimerkiksi haluaisin tutkia tarkemmin eri mytologioita liittyen maailman syntyyn, ja verrata sitä miten näissä näkyy/ei näy tieteen avulla tähän mennessä selville saadut syy-yhteydet ja kehityskulut, olisin kiitollinen mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Vaikken olisi samaa mieltä kertomusten luonnontieteellisestä totuusarvosta (jos sitä varsinaisesti niiltä odotankaan), vain niihin tutustumalla voin ymmärtää eri maailmankatsomuksia. Tätä kautta tuo näkökulmien rikkaus näyttäytyy ainakin itselleni positiivisena ilmiönä. Tekstien suhteuttamisessa toisiinsa ja omiin ennakko-odotuksiin lienee siten se lukutaito laajasti ymmärrettynä.

Itse olen kirjoittanut yhden kokonaisen Wikipedia-artikkelin ja sitä on sen jälkeen muokattu varsin vähäisesti. Yllättävää kyllä, olen vähän harmissani, koska se ei suinkaan mielestäni ole sinällään täydellinen. Olen järkeillyt, että ehkä se vielä alkaa elää ajan kuluessa, kun tulee aiheeseen liittyvää uutta tietoa ja tietämystä. Toivottavasti näin on. Itseäni kyllä pelkästään ilahduttaisi, jos jotakuta toistakin kiinnostaa tuo itselleni läheinen aihe niin paljon, että tahtoo auttaa omalta osaltaan parantamaan artikkelia.

Tutustuin artikkelia laatiessani myös ensimmäistä kertaa Wikipedian peruspilareihin, ja niiden kannustava sävy yllätti ja rohkaisi. Itse pidän myös tynkäartikkeleja arvokkaina, kuten ylempänäkin todettiin, sillä pienikin alku madaltaa kynnystä osallistua. Se on parempi kuin ei mitään. Oli kiinnostavaa pohtia tuota, että kun lehdistössä noteerataan, niin sitten tieto hyväksytään helpommin Wikipediaan. Tätä ei helposti tule huomanneeksi, kun suureksi osaksi osallistuu vain lukemalla. Jos kiireellä etsii tietoa, niin harvemmin muuten tulee tsekanneeksi niitä lähteitä tarkemmin, vaikka ehkä olisi syytä. Toisinaan taas lähteen kautta saa mitä näppärimmin lisätietoa ja usein Wikipedia on toiminut itselle "vain" välittäjän roolissa.

Wikipedian käyttämisen voi ajatella kehittävän medialukutaitoa, koska se opettaa varsin nopeasti epäilemään lähteettömiä väitteitä ja kehnosti ilmaistuja perusteluja. Epäilystä herää parhaimmillaan tarve ottaa paremmin jostain jutusta selvää. Osaltaan Wikipedian käyttöön harjaantuminen tuntuu olevan myös tätä tulkitsemiseen harjaantumista.

--Elisa H 16. marraskuuta 2011 kello 08.57 (UTC)


Joskus Wikipedian artikkeleista tulee sellainen mielenkuva, että Wikipedian käyttäjillä ja ylläpidolla on konfliktoivat ja joskus täysin järjenvastaiset ideat siitä, mikä on "huomattavaa" ja mikä ei. Tietyt tieteelliset teoriat voitaisiin tymätä Wikipediasta kokonaan, siinä missä Wikipediasta löytyy silti artikkeleita niin tyhjänpäiväisille asioille kuin sukat. Tarvitseeko joku oikeasti että heille selitettäisiin Wikipedian kautta, mikä sukka on? Itse en käsitä, mistä tämä Wikipedian sisällönrajausongelma juurtaa, mahdollisesti kaistan leveydestä sekä tallennuskapasiteetista.

--Vespukki 16. marraskuuta 2011 kello 09.03 (UTC)


Olen eri mieltä Vespukin kanssa. Mielenkiinnosta kävin katsomassa tämän sukka-artikkelin, ja yllätyin positiivisesti. Siinä kerrottiin (joskin lyhyesti), miten sukka on kehittynyt ja mitä ihmiset pitivät päällään ennen sukkia. Tämä ei ehkä ole usein kaivattu tieto, mutta varmasti sitä joku joskus tarvitsee. Myönnän kyllä, että Wikipedia on pullollaan vähemmän tarvittuja ja tarpeettomilta vaikuttavia artikkeleita, mutta joku niitä aina voi tarvita. Nämä sukka-artikkelit eivät myöskään ole kenenkään tiellä niin, että jollakulla olisi vaikeuksia löytää hakemansa artikkeli, koska turhat artikkelit ovat tiellä. Se ei ole keltään pois, ja minua ainakin viehättää ajatus siitä, ettei Wikipedia ole mahdollisimman tiivis paketti, vaan jotain vähän mielikuvituksellisempaa. --Poltergeist 16. marraskuuta 2011 kello 09.45 (UTC)


Itse olen myös sitä mieltä, että ns. ”turhat” artikkelit eivät ole keneltäkään pois. Sukat ovat aivan validi aihe tietosanakirja-artikkelille; ainoa syy miksi perinteisissä tietosanakirjoissa ei ole käsitelty perinpohjaisesti sukkien kulttuurihistoriaa on tilanpuute, joka ei Wikipediaa vaivaa. Lisäksi Wikipedia voi tarttua perinteisten tietosanakirjojen ulkopuolelle jääviin aiheisiin miettimällä, että miksi joku haluaisi etsiä tätä sanaa Wikipediasta ja valita artikkelin lähestymistavan ja sisällön sen perusteella.
Oikeasti ongelmallisena pidän ”turhaa” tietoa artikkeleiden sisällä. Nykyisin Wikipediassa ei onneksi enää törmää kovin usein artikkelin lopussa oleviin ”X in popular culture” trivialistoihin, mutta silti toisinaan jopa viidesosa artikkelista voi mennä sen selvittämiseen, kuinka artikkelin aihe näkyy jonkin sortin anime-sarjoissa. Tällainen tieto ei ole valheellista, eikä sekään periaatteessa vie tilaa miltään muulta, mutta mielestäni se yksinkertaisesti huonontaa artikkelia kuin artikkelia. Uskon että monet, minä mukaan lukien, pitävät vähemmän luotettavana artikkelia, joka vilisee tarpeettomasti viitteitä viihdemaailman ilmiöihin.

--Janitsaari 18. marraskuuta 2011 kello 08.51 (UTC)


Omasta mielestäni Wikipedia-artikkeleiden vapaa muokattavuus ja se, että kuka tahansa voi luoda artikkelin lähes mistä tahansa Wikipedian merkittävyyden kriteerit täyttävästä aiheesta on varsin hyvä asia, ja juuri ne tekevät Wikipediasta Wikipedian. Kaikenlainen häiriköinti ja suoranainen väärässä oleminen on kuitenkin helposti kumottavissa artikkelin Historia -välilehden kautta. Wikipedian viisi tukipilaria toimivat mielestäni hyvinä perusohjeina, jotka jokaisen uutta artikkelia kirjoittavan tai jotain vanhaa artikkelia muokkaavan henkilön tulisi lukea ennen toimimista. Mikkopee 16. marraskuuta 2011 kello 10.19 (UTC)


Videolla mainittu Wikiopiston hyödyntäminen tutkimuksen, opinnäytteen ynnä muun sellaisen toteutus- ja julkaisukanavana vaikutti mielenkiintoiselta ajatukselta. Tavallaan tuollainen toteutustapa tekisi koko prosessista paljon läpinäkyvämmän, ja sen vuoksi tuntuu todennäköiseltä, että ulkopuolisetkin voisivat hyötyä ja kiinnostua siitä enemmän. Samassa yhteydessä mainittiin pelko siitä, että joku sabotoisi tai varastaisi toisen tekemää työtä. Epäilen, että tuo pelko saattaa monien kohdalla nostaa kynnystä myös Wikipedian muokkaamiseen osallistumisen suhteen - mitä jos joku muu onnistuu pilaamaan sen, minkä eteen on itse nähnyt niin paljon vaivaa? Noilla Wikipedian peruspilareilla saattaa mielestäni olla yksi rooli myös tällaisten pelkojen ja epäilysten poistamisessa. Sen tyyliseen kannustavaan ja rohkaisevaan sävyyn ne on ainakin kirjoitettu. Deletionismi vs. inklusionismi -vastakkainasettelussa inklusionismi vaikuttaa mielestäni enemmän peruspilareiden mukaiselta aatteelta, koska deletionismi tavallaan mitätöi sitä kannustamista. Toki ymmärrän myös huolen Wikipedian tasosta tietosanakirjana, mihin tuo kiista noiden näkökulmien välillä liittyy. --Annisal 16. marraskuuta 2011 kello 11.17 (UTC)


Jäin pohtimaan tuota Wikipedian tai -opiston muokkaamista. Esimerkiksi kouluissa tätä voi pitää varmasti opettavaisena: oppilaat voivat auttaa ja antaa oman panoksensa muiden töihin tai artikkeleihin ja näin täydentää toisen tietämystä. Toisaalta perinteinen esitelmän tai (ennalta rajatun kokoonpanon) ryhmätyön idea omasta työstä, joka esitellään muille, häviää. Omasta työstä tulee osin myös muiden työ. Jos mietitään Wikipediaa tiedonlähteenä, on se minusta samaa aikaa sekä varmaa että epävarmaa tietoa. Yhtäältä kaikkien yhdessä kokoama ja täydentämä artikkeli voi puoltaa sen todenmukaisuutta, sitä, että tieto on varmasti oikeaa, mutta toisaalta se herättää ainakin minussa epäluuloa. Onko lukemani teksti varmasti totta, kun kuka tahansa voi sitä muokata? --Valmis 16. marraskuuta 2011 kello 11.58 (UTC)


Mietimme, millaisia mahdollisuuksia eri Wikiprojektien välillä voisi olla esimerkiksi linkittämällä niitä toisiinsa. Wikipedia-artikkelissa voisi olla linkki Wikiopistoon, missä asiasta voitaisiin kertoa enemmän. Muunkielisissä Wikiprojekteissa tätä onkin hyödynnetty enemmän. Emme ole hirveästi muokanneet Wikipediaa, joten jäimme miettimään, miten hyvin noudatetaan kohteliaisuussääntöä, vai mennäänkö esimerkiksi henkilökohtaisuuksiin. Toisaalta kaikki Wikipediassa on jonkun kirjoittamaa, joten mietimme, miten neutraali teksti on. Miten paljon yksittäisiä artikkeleita valvotaan? Tulkitsimme, että luennon lopussa mietittiin, voiko työelämäkokemuksia jakaa Wikiopistossa. Mielestämme tämä ei kuitenkaan ole oikea foorumi tällaiselle keskustelulle, sillä työelämän kokemukset ovat hyvin subjektiivisia. turrikka, Mariia, Heidi K., --Satsuma 16. marraskuuta 2011 kello 12.53 (UTC)


Itse tulkitsin tuon työelämäviittauksen tarkoittavan kurssin aiheiden pohtimista työelämän kannalta: vaikkapa mitä käytännön ongelmia uusissa toimintatavoissa voisi olla, tai millaisia käytäntöjä on jo kokeiltu. Esimerkiksi meidän lukupiiri käsitteli viime tapaamisessa kriittisiä lukutaitoja, ja pohdimme sitä, miten tätä voitaisiin toteuttaa kirjastoissa, onko sille tarvetta, mikä on kirjastojen kasvatustehtävä jne. Varmasti ryhmämme jatkossakin "vetää kotiin päin" eli pohtii aiheita mahdollisuuksien mukaan käytännön kirjastotyön kannalta, ja keskustelupöytäkirjat tulevat wikiopistoon kaikkien nähtäville. En sitten tiedä onko tämä pohdinta sitä mitä työelämäkokemuksilla alunperin tarkoitettiin. --- Inna 17. marraskuuta 2011 kello 18.09 (UTC)

Joo, tätä mää ajattelin: kurssin aiheiden pohtimien työelämän kannalta niin, että kurssille osallistuvien omat työelämäkokemukset tulevat mukaan, ja voivat sitä kautta hyödyttää myös heitä, jotka eivät vielä ole työelämässä olleet.--Tere 19. marraskuuta 2011 kello 09.51 (UTC)

Wikipedian suosioon ja epäsuosioon lienevät samat syyt, se että kuka tahansa voi kuvitella olevansa kirjailija tai tutkija ja julkaista artikkelin tai käydä muokkaamassa toisten tekemää artikkelia mieleisekseen. Se, että saa julkaistua artikkelin tai artikkelisarjoja voi jollekin olla elämääkin suurempi asia, suuremmassa määrin vielä jos aihe josta artikkelinsa julkaisee on lähellä sydäntä. Alue, johon henkilöllä on suunnaton tietotaito ja tarve jakaa tätä tietoa muillekin ja saada aihettaan tunnetuksi. Tällöin julkaistessaan hän joko ajattelee artikkelin olevan täydellinen ja muiden ottavan sen vastaan suurena tietona tai toisena vaihtoehtona hän odottaa malttamattomasti että muut kävisivät sitä muokkaamassa ja viemässä eteenpäin. Jos henkilö on ajatuksissaan ensimmäisen vaihtoehdon luokkaa niin se, että jokin tuntematon käy kajoamassa suureen tuotokseesi voi olla suurikin loukkaus, vaikka todellisuudessa hänen pitäisi tajuta olla otettu siitä, että joku edes huomasi uuden artikkelin kaikkien wikipedia-artikkelien joukosta. Itse olen eräällä kurssilla tehnyt ryhmätyönä wikipedia-artikkelin ja pian artikkelin julkaisemisen jälkeen joku oli lisännyt artikkeliimme kuvan. Minua ei haittaa, että joku on siellä käynyt lisäämässä, mutta haluaisin tietää että kuka hän on ollut, miten hän on eksynyt artikkeliimme ja mikä on saanut hänet lisäämään kyseisen kuvan.--SuWi 16. marraskuuta 2011 kello 15.43 (UTC)


Mielestäni juuri muokattavuus on Wikipedian kannalta ehkäpä tärkein ominaisuus. Sen avulla pystytään takaamaan tiedon oikeellisuus sekä ajassa mukana pysyminen. Jos artikkelit olisivat lukittu vain tietyille henkilöille, niin silloin uuden tiedon saaminen Wikipedian kautta hankaloituisi. Wikipedian kohdalla yhdessä tekeminen on suuressa roolissa, eikä sitä pitäisi yrittää rikkoa. Tästä syystä kenenkään ei pitäisi loukkaantua siitä jos joku täydentää artikkeleita. Lars 16. marraskuuta 2011 kello 13.59 (UTC)


"Wikipedia on vapaa tietosanakirja, ei hyvä tietosanakirja."

Wikipedian luotettavuus ei jää kauas Encylopaedia Britannicasta, mutta sieltä löytyy silti jatkuvasti värittynyttä sisältöä. Näin siis Nature-lehden tutkimuksen mukaan. Aiemmassa Guardianin tutkimuksessa, jossa Wikipedia verrattiin mainittuun tietosanakirjaan, Wikipediasta löytyi paljon virheitä. Sen perustaja Jimmy Wales vastasi nokitteluun esittämällä Encyclopaediasta löytyneitä virheitä, mutta myönsi samalla, että osa artikkeleista on surkeita. Mutta kuten sanottu, tällaiset artikkelit on merkattu ja niitä voi täydentää. Ehkä raivostuttavan huono tynkäartikkeli antaa jollekin kipinän kirjoittaa parempi? Taidan siis olla inklusionisti. Wikipediasta löytyy siis kaikkea laidasta laitaan, ja pikaisen tarkistamisen lisäksi sitä kenties kannattaa käyttää vain lähteiden etsimiseen. Ainakin yliopistomaailmassa.

Tuolta [3] löytyy rankka juttu Italian Wikipedian sulkemisesta. ”Lain tarkoituksena on estää poliisitutkimuksiin liittyvien puhelinkuuntelutietojen vuotaminen toimittajille. Salakuunneltujen puhelinkeskusteluja on julkaistu mediassa muun muassa pääministeri Silvio Berlusconin oikeudenkäyntien yhteydessä.” Ymmärrän kyllä, että laittomasti hankittu materiaali voi tuoda vaikeuksia julkaisijalleen, mutta pitääkö ampua tykillä kärpästä ja tuhota hyvä palvelu typerällä lakiehdotuksella. Tiedot olisi kannattanut toimittaa mieluummin Wikileaksiin, mutta senkin toiminta on jäissä, sillä rahahanoja vääntelevät onnistuivat vaientamaan senkin - toistaiseksi [4]. --Introvertti 16. marraskuuta 2011 kello 16.36 (UTC)


Wikipedian pilarit ja "käyttöohjeet" olivat tosiaan varsin rehdit ja reilut. Koska en ole itse koskaan kirjoittanut wikipediaan varsinaista artikkelia, en osaa sanoa kuinka oman tekstin muokkaaminen jonkun toisen taholta tuntuisi. Toisaalta jokainen joka wikiartikkeleita kirjoittaa, niin varmasti tietää (tai ainakin tulisi tietää) yhteiset pelisäännöt ja periaatteet wikimaailmasta. Mielestäni olisi varmasti antoisaa, jos huomaisin jonkun muunkin olevan samasta aiheesta kiinnostunut ja näin ollenhan myös keskustelua voisi syntyä, jolloin myös uutta oppimista parhaimillaan tapahtuisi.

Kuten videolla mainittiin, wikipedia on vielä melko uusi juttu varsinkin Suomessa. Se vielä ehkä hakee paikkaansa sekä oppimisalustana että tieteentekemisessä. Itse käytän wikipediaa usein nopean tiedon etsimiseen. Joskus lähdeviitteiden tarkistaminen unohtuu ja siihen nimenomaan tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota. Wikipedia on myös hyvä lähde löytää uusia kattavampia lähteitä jostain aiheesta. Mielestäni tynkäartikkeleitakin tarvitaan, koska vähäinenkin tieto on tarpeen varsinkin sellaisesta aiheesta, josta on tietoa on niukasti saatavilla. Wikipedian rikkaus piilee nimenomaan siinä, että sitä tehdään monella tavalla. Liisa


Wikiopiston merkitys on hämmentänyt itseänikin ja kenties ryhmäänikin, kun pohdimme mitä tänne kuuluisi laittaa? Jos teemme alasivun jollain nimellä, onko sen oltava tietosanakirja-artikkeli aiheesta vai esim. käsitellä aiheen hyötyä opiskelussa? Ilmeisesti merkitys tulee pysymään tarkoin määrittämättömänä.

Ryhmän kanssa on käynyt ilmi myös arkuus muokata toisten tekemiä tekstejä eli hommaa ei nähdä monen pään ajatuksista koostuvan "yhteismielen" ryhmätyöksi, vaan yksilöiden yhteen koostetuksi työksi. Toisaalta ainakaan tässä ryhmässä ryhmätapaamisissa pohdintoihin osallistuneet eivät kaikki ole kirjanneet ylös omia ajatuksiaan, vaan joku on toiminut enemmän kirjurina, joten pelkkien muokkaushistorioiden perusteella osa näyttää osallistuneen työhön paljon vähemmän.

Wikipedian sääntöjen esittely mm. "kuolleiden faktojen keräilypaikkana" oli mielenkiintoista. En ole perehtynyt Wikipedian periaatteisiin aiemmin tarkemmin. Samoin objektiivisuuden ja neutraaliuden eroa en ole tullut ajatelleeksi. --Snare 18. marraskuuta 2011 kello 14.43 (UTC)


Video ja tämä luentokeskustelu antoivat hyviä näkökulmia keskusteluun Wikipedian luotettavuudesta - pidin erityisesti siitä, miten havainnollistettiin Wikipedian kehittyvän periaatteessa samoilla tavoilla kuin tieteellinen tutkimuskin: ryhmä ihmisiä luo yhdessä jotakin, tutkitaan, kirjoitetaan, arvioidaan, muokataan, väitellään... Wikipediassa prosessi vain on avoimesti esillä ja kuka tahansa saa osallistua. Tieteellinen maailma on suljetumpi, vaikka kyllähän sinnekin/tännekin käytännössä kuka vain voi sukeltaa, jos tahtoa riittää. Ei mikään valikointi ole niin idioottivarmaa (sananmukaisesti?), etteikö sitä voisi läpäistä ihminen, joka on kykeneväinen levittämään disinformaatiota. Ylipäänsä keskustelu luotettavuudesta saa minut kysymään nyt: Missä on ne tyhmät ihmiset, joiden muokkauksilta ja kirjoituksilta pitäisi suojautua, ettei vahingossa kuule/näe jotain väärää?

Toisinaan tuntuu, että uusilta jutuilta odotetaan täydellisyyttä. Sen sijaan, että verrattaisiin johonkin jo olemassa olevaan, verrataan hypoteettiseen ideaalitilanteeseen.

Onko aiemmin ollut olemassa keino, jolla voidaan mitata tai taata neutraalius? Haluaisin huomauttaa, ettei luonnontieteellisyys ole myöskään neutraalia. Esimerkkinä käytetty evoluutio ei ole neutraalia muille kuin siihen uskoville (pääsääntöisesti länsimaisille, valkoisille ihmisille), siitä huolimatta, että se on tieteellisesti ainut todistettu näkökulma. Elisa H oli hienosti kirjoittanut, että joskus tietoa voi tarvita ainoastaan erilaisia maailmankatsomuksia ymmärtääkseen. Globaalissa maailmassa ei mielestäni muuta voida olettaakaan kuin että kaikille annetaan mahdollisuus, sekä puhua että arvioida kuulemaansa. Eikö se ole rikkaus, jos joku uskoo yhä siihen munamyyttiinkin? Ja että kyseisestä myytistä ylipäänsä tiedetään. Kun kukaan ei tiedä vaihtoehdoista enää mitään, olemme menettäneet - unohtaneet.

Neutraalius toteutuu parhaiten niin, että uskoo myös lukijoiden/vastapuolen älykkyyteen, eikä ainoastaan omaansa. Sen sijaan, että väitellään, mikä on totta, on mielekkäämpää jakaa ajatuksia siitä, minkä uskot olevan totta ja miksi. Ei tavoitteena voi olla, että päädytään johonkin yhteen ylimpään totuuteen, joka sitten jokaisen pitää käydä Wikipediasta lukemassa ja uskomassa. Neutraaliutta voidaan siis käyttää myös väärin, valitsemalla neutraaliksi yksi toivottu totuus.

Wikipedia on mielestäni projekti, jolla hauskalla tavalla pystytään testaamaan, miten pitkälle ihmisten hyväntahtoisuutta ja resurssien vapaata jakamista voi jatkaa. Onko Wikipedia (ja vapaa internet) jotakin, mistä voi kertoa lapsen lapsilleen villejä tarinoita vähän niin kuin c-kaseteista, vai järkyttääkö tulevaisuudessa enemmän se, miten paljon tämän vapauden puolesta on saatu taistella? Onhan tää eräänlainen vapaustaistelu, kun suljettujen ja valvottujen systeemien tilalle luodaankin avoimia. --Noora O. 20. marraskuuta 2011 kello 18.26 (UTC)


Mielenkiintoinen luento ja siitä virinnyt keskustelu. Kyseinen luento olisi ehkä voinut sopia jopa kurssin ensimmäiseksi, sillä moni meistäkin tekee parhaillaan artikkelia Wikipediaan. Haluaisin kommentoida aihetta nimeltä tynkäartikkeli. Kuten jo keskustelussa on aiemmin mainittu, ei ne tynkäartikkelit ole vain huono juttu. Koska Wikipedia perustuu tiedon konstruktoimiselle ja siitä neuvottelemiselle, on tynkäartikkeli vain yksi vaihe tiedon rakentamisessa Wikipediaan. Siinähän on vain tarkoitus, että joku muu jatkaa kyseisen artikkelin täydentämistä ja kokoamista. Silloin artikkelista tulee aidosti ryhmätyö. UmaK


Itselläni mieltä eniten vaivaavaksi aiheeksi nousi esiin pohdinta juuri noista tynkä-artikkeleista. Tynkä artikkelit ovat mielestäni erittäin tarpeellisia vaikkei niissä siältöä olisi kuin muutaman sanan verran. Tynkä-artikkelien rooli korostuu nimenomaan siinä vaiheessa kun aletaan miettimään mikä on käyttäjien kynnys lähteä muokkaamaan artikkelia. On sanomattakin selvää että on helpompi lähteä muokkaamaan tynkää kuin luoda kokonaan uusi artikkeli. Itse mieltäisin myös tynkä artikkelin helpommin muokattavaksi kuin vähän pidemmän artikkelin joka ei välttämättä sisällä niin paljon asiatietoa. Tynkä-artikkeliin on helppo lisätä fatkatietoja kun taas pidemmästä puolivillaisesti tehdystä artikkelista on vaikempi hahmottaa paikkansapitäviä tietoja. Tynkä on siis erittäin tärkeä helpottamaan varsinkin ensimmäisen editin kynnystä! --yormaxi 20. marraskuuta 2011 kello 13.56 (UTC)


Videolla mainittiin, että esim. Vatikaani ja Israel aktiivisesti professionaalisesti seuraavat, minkälaista tietoa niistä Wikipediassa levitetään ja pyrkivät estämään "väärän" tiedon levittämisen. Meitä vähän mietityttää, kuinka hyvin neutraalius toteutuu, jos käsiteltävänä oleva taho pyrkii vaikuttamaan sisältöön. Neutraliuteen ja sen saavuttamisen hankaluuteen liittyvät kilpailevien näkökulmien ja totuuksien (esim. Irakin ja Afganistanin sodat) lisäksi myös vahvoja tunteita herättävät aiheet (esim. hyväksikäyttötapaukset katolisen kirkon sisällä).

Kuten videolla sanottiin, ei Wikipediassa tavoitella relatiivisuutta eikä se ole oman tutkimuksen tai mielipiteiden levittämisen kanava, mutta kuten näissä keskusteluissa taannoin tuli esille, ei kaikista asioista voi esittää lopullisia totuuksia, ja minkään "kultaisen keskitien" löytäminenkään ei aina todellakaan ole yksinkertaista, jos edes mahdollista. Neutraalius vatii mielestämme mieluummin ainakin useimpien näkökulmien ja "totuuksien" esittelyä kuin niiden jättämistä pois pelkkinä mielipiteinä. Eriävien näkökantojen olemassaolo lienee monissa tapauksissa merkittävää (esim. Suomen sisällissota / veljessota / punakapina / vapaussota).

Videolla puhutaan siitä, tulisiko tynkäartikkelit poistaa Wikipediasta vai jättää sinne potentiaalisesti kasvamaan ja kehittymään. Yksi argumentti oli se, että tynkä-artikkelit huonontavat wikipedian tasoa tietosanakirjana. Olemme enemmän inklusiivisuuden puolella, tyngät tulisi säilyttää. Kuten videollakin todetaan, koskaan ei voi tietää mikä tulee tulevaisuudessa olemaan tärkeää, joten on hyvä pitää muistutuksena jotain, jossain, ja tähän digitaalinen maailma on hyvin kätevä. Tietoa hakiessa kieltämättä usein törmää ns. tynkäartikkeleihin, jotka eivät kovin paljon aihetta valaise. Ne kuitenkin monesti antavat jonkin lähtöpisteen siihen, mistä ja millä tavoin tiedonhakua aiheesta on mahdollista jatkaa. Ainakin meille, kuten varmasti suurimmalle osalle yliopisto-opiskelijoista, Google ja Wikipedia harvoin ovat tiedonhaun loppupisteitä vaan lähinnä välineitä tiedonhaun aloittamiseen. Johannat HeliL



Mielestäni Wikipedian lähdevaatimuskäytäntö puolustaa paikkaansa nykyisessä muodossa, vaikka sen puutteet ovatkin ilmeisiä. Kysymys kai onkin siitä, että vaikka käytäntö johtaisi paikoin suorastaan väärään tai heikompilaatuiseen tietoon, se kuitenkin keskimääräisesti tuottaa parempia tuloksia kuin tästä vaatimuksesta luopuminen. Toinen kysymys tietysti on se, millä aikavälillä tätä onnistumista pitäisi arvioida ja kenen toimesta.

Tästä syystä en myöskään kannattaisi lähteettömien artikkelien poistamatta jättämistä enkä kynnyksen liiallista madaltamista muuten kuin kokeilumielessä. Nykyiset käytännöt tuntuvat johtaneen melko hyviin tuloksiin.

Kokemuksellisen, projektipohjaisemman oppimisen soveltaminen koulussa on hyvä idea, joskin se vaatii toisen tyyppistä resurssien käyttöä. Tarkoitan tällä lähinnä sekä oppilaiden että opettajan panosta, jonka on oltava useimmiten suurempi silloin kun yritetään tehdä jotakin oikeasti hyödyllistä - samojen jo entuudestaan tunnettujen faktojen mekaaninen listaaminen on helppo tapa kaikille kun halutaan mennä siitä mistä aita on matalin. Perusopetuksessa muistamisen tarve on nähdäkseni systemaattisesti yliarvioitu keskittymällä suuren triviamäärän opetteluun.


Heikrant


Ensimmäisellä luentokerralla Tere puhui siitä, kuinka Wikipedia ja Wikileaks ovat vasta ensimmäisiä pieniä aavistuksia siitä, mitä on tulossa. Tämä mielessä yritin kuvitella, mitä tietokäsityksille voi merkitä se, että määrä ja nopeus vaikuttavat laatuun. Mitä ennennäkemätöntä voisi tapahtua näkemyksellemme siitä, mitä tieto ja oppiminen on, kun tietoa on saatavissa koko ajan enemmän ja nopeammin? Mielikuvitukseni ei riittänyt kovin pitkälle :) mutta aika isoja auktoriteettien vaihtumisia voisi kuvitella. Tähän liittyen voisi olla mielenkiintoista vaikkapa kysyä ihmisiltä, mihin tietoon he tänään luottavat eniten, kun tekevät valintoja ruokavalionsa suhteen, ja kysyä samaa 10 vuoden päästä.

Tartuin myös ajatukseen siitä, mitkä tietosisällöt ovat tällä hetkellä siivilän takana. Minkähänlaisen suosion saisi esimerkiksi vapaa Kauppakorkeakoulu Wikiopistossa?

Riikka 22. marraskuuta 2011 kello 18.19 (UTC)


Muistan, miten esimerkiksi omina lukioaikoinani käytin Wikipediaa vain muutamaan otteeseen laajemmin tiedonlähteenä. En muista kuitenkaan koskaan törmänneeni tehtävänantoihin, joissa Wikipedia olisi luokiteltu kielletyksi lähteeksi - en edes yliopistossa. Toisaalta en myöskään muista, että koskaan olisi annettu ohjeita Wikipedia-artikkelien lukemiseen ja arviointiin. Vaikuttaa usein siltä, että wikipedia nostetaan (kouluissa) esille lähinnä vain, jos joku sattuu jäämään kiinni artikkelin suorasta kopioinnista.

Nykyään päädyn Wikipediaan useita kertoja päivässä ja sillä on turhankin keskeinen sija tiedonhankinnassa. Toisinaan Wikipediaa tulee käytettyä sanakirjanakin, vaikka korostetaan, ettei se sitä ole: Kun löytää jonkin avainsanan suomenkielisen kuvauksen, koettaa vaihtaa artikkelin kielen englanniksi tai saksaksi. Joskus näin löytääkin sanalle artikkelin otsikosta vastineen, mutta joskus kun malttaa lukea artikkelia eteenpäin huomaa, ettäei sisältö olekaan aivan sama kuin suomalaisessa versiossa.

Toteamus artikkelien kierrättämisestä kuulostaa kieltämättä järjettömältä. Jotakin Wikipedia-artikkelia vähätellään, mutta se kuitenkin kelpuutetaan vaikkapa lehtijutun lähdeaineistoksi - ja yhtäkkiä sama teksti onkin arvostettua. Erikoista, että julkaisukanavan annetaan yhä määrittää niin voimakkaasti sen, miten tietoon suhtaudutaan.

Todettiin jälleen, että Wikipedian luotettavuus syntyy vertaisarvioinnin kautta, eli siis silloin kun suuret massat lukevat artikkeleita, ja ettei kukaan yksilö voi hallita artikkelia. Tosin aloin miettiä, että monella artikkelilla on kuitenkin aika pieni lukijakunta, ja siitäkin vähästä vain harva haluaa osallistua muokkaukseen. Itse olen myös monesti kiinnittänyt huomiota siihen, että moni suomenkielinen artikkeli on usein vain yhden henkilön kirjoittama - tämähän mainittiin videollakin. Tosin usein huomaa, että lähteenä on käytetty aika vakuuttavia teoksia, ainakin jos etsii tietoa jostakin erikoisalasta.

Mietityttämään jäi myös huomio siitä, että Wikipedian sisältö on joskus paikoilleen pysähtynyttä: julkaistaan tietoa, joka on jo muualtakin suhteellisen vapaasti saatavana. Usein kuitenkin puhutaan nimenomaan Wikipedian dynaamisuudesta... Toisaalta miettii vaikkapa opiskelijoita, jotka voivat tehdä alaansa liittyviä artikkeleita – tämä koskee tietysti keitä tahansa asiantuntijoita. He voivat päästä yliopistonsa kautta käsiksi aineistoon, johon moni suomalainen ei välttämättä pääse tai pääsy on ainakin hankalampaa, ja voivat levittää lukemaansa tietoa vapaasti Wikipediassa. Kiinnostavalta kuulosti Wikiopiston ja Wikipedian mahdollinen yhteistyö, eräänlainen symbioosi. Siis Wikipedia olisi Wikiopistossa luodun uuden tiedon julkaisupaikka? Kärjistetysti ei tarvittaisi esimerkiksi kustannusyhtiöitä tutkijan ja laajan yleisön välille. Tosin harva ammattitutkija halunnee jakaa työnsä tuloksia ainakaan jatkuvasti ilmaiseksi. Anri


Nähdäkseni Wikipedian kaltaiselle välineelle on olennaista juuri muokattavuus; sen ei niinkään tarvitse olla professionaali, vaan yksittäisten käyttäjien muokattavissa (toivottavaa toki on, että muokkaajilla on tietämystä asiastaan). Vapaastimuokattavan tiedon luotettavuus ei tietenkään ole niin korkea kuin moderoidun, mutta moderoinnissa toisaalta voi tulla näkyviin moderoijien omat mielipiteet. Wikiopiston opetusstrategia vaikuttaa mielenkiintoiselta. Kuuris


Pohdiskelin tässä aikani, mihin itse käytän Wikipediaa. Käytän sitä lähinnä yleistiedon etsimiseen. Opiskeluun en sitä juurikaan käytä. Toki jos luennolla tai jossain tehtävässä puhutaan jostain uudesta käsitteestä tai asiakokonaisuudesta, katson "esitiedot" Wikipediasta. Muokkaamismahdollisuus on mielestäni edellytys Wikipedian olemassaolon jatkuvuudelle. Ongelmia siitä kuitenkin voi syntyä, varsinkin, jos artikkeli käsittelee tulenarkaa aihetta. Harjoitellessani Wiki-ympäristössä "koodaamista" satuin sattumalta Urho Kekkosen Wikipedia-artikkeliin. Ajattelin katsoa koodista, miten sivun ulkoasu oli tuotettu. Muokkaaminen oli kuitenkin estetty, koska "sivulla oli esiintynyt viime aikoina häiriökäyttäytymistä". Riskinä Wikipedian muutenkin jo paikoin kyseenalaiselle luotettavuudelle eivät mielestäni ole tynkäartikkelit tai muokkausmahdollisuus tai "tekijänoikeudet", vaan se, että siitä saattaa tulla netin keskustelufoorumeiden kaltainen p***alaari, jossa ihmiset purkavat ahdistustaan. Itse en odota Wikipedialta tieteellistä tarkkuutta, mutta mikään mielipidepalstakaan sen ei pidä olla. Poyryol 28. marraskuuta 2011 kello 20.47 (UTC)


Mielestäni Wikipedialle ominaista on juurikin muokattavuus ja se, että monet ihmiset rakentavat sitä yhdessä. Näin artikkeleista saadaan mahdollisimman kattavia ja ehkä niiden luotettavuuskin kasvaa. Tynkäartikkeleita on mielestäni hyvä olla olemassa, kynnys niiden muokkaamiseen on paljon pienempi kuin lähteä luomaan kokonaan uutta artikkelia. Ja tynkäartikkeleistakin voi välillä saada sen verran tietoa kuin tarvitsee, jos tarvittava tietomäärä ei ole kovin laaja.

--MiuMiu 29. marraskuuta 2011 kello 11.43 (UTC)


Tere puhui videolla Notability-silmukasta eli siitä, kuinka Wikipedia-artikkelin pohjalta on kirjoitettu lehtiartikkeli ja myöhemmin Wikipedia-artikkeli on poistettu, mutta se on kuitenkin tehty uudestaan, koska siitä on olemassa lehtiartikkeli. Tästä tuli mieleeni muutamakin eri tilanne, jossa olen törmännyt Wikipedia-artikkelista jopa suoraan kopioituun lehtiartikkeliin tai artikkelin osaan. Mielestäni on todella huolestuttavaa, että osa toimittajista luottaa sokeasti Wikipediaan lähteenä, puhumattakaan suorasta kopioinnista ilman lähdeviitteitä. Vai liekö kyse lukijoiden aliarvioimisesta – tiedetään, että lähde on epäluotettava, mutta ei vaivauduta tarkistamaan asioiden todenperäisyyttä tai hakemaan luotettavia lähteitä, kun tekstin saa helposti ja tiiviisti kopioitua yhdestä paikasta?

Voiko käydä niin, että Wikipedia-artikkeli poistetaan esimerkiksi siksi, että se rikkoo jotain Wikipedian viidestä periaatteesta, mutta asiasta tuleekin yhtäkkiä ”tosi” ja huomionarvoinen, kun se on painettu lehteen – huomioimatta ollenkaan artikkelin lähteitä? Tällä tavallahan virhe kertautuu. On varmasti syytä olla aivan yhtä kriittinen, luki sitten lehtiartikkelia tai wikipediaa. Hyvä esimerkki siitä löytyy muuten täältä: http://www.tietokone.fi/uutiset/2009/wikipedia_huijaus_onnistui_maailman_media_ansaan --Heidi 29. marraskuuta 2011 kello 19.24 (UTC)


Pisti korvaan se mainittu asia että jotkut opettajat valittavat, kun kaikki on jo wikipediassa, ja jäin ihmeissäni miettimään, että eikö se ole pääosin hyvä asia? Ei vain siksi että opiskelijoille jää enemmän aikaa muuhun kokemukseen, vaan ihan opettajan työn mielekkyyden kannalta. Eikö ole lähinnä vapauttavaa ettei tarvitse vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen paasata joka vuosi samoja asioita vaan voi keskittyä innovatiivisempaan työhön, esimerkiksi juuri projektien ohjaukseen, palautteen antamiseen ja keskusteluun. Opettajakin saisi siinä uutta pohdittavaa. Toinen asia jota aprikoin on, että pysytyykö kaikilla aloilla ja kaikissa asioissa soveltamaan vapaata wikioppimista? Voiko esimerkiksi lääketieteen asioita roiskaista noin vain kaikkien ulottuville myrkkytietoineen kaikkineen? Tai armeijan erikoisjoukkojen koulutusta? Joissain tapauksissa on minusta aiheellista että on joku kynnys eivätkä opit ole ihan kenen tahansa saatavilla. Vekotiitus__ ___

Ehkä voimme kuitenkin unohtaa Wikipedian merkityksen asioiden roiskaisussa tai soveltuvuudesta kaikille aloille: vapaa netti ylipäänsä tarjoaa jo ihan kaiken mitä mielikuvitus kuvitella saattaa. Sieltä löytyy etsivälle niin pommin rakennusohjeet kuin lääkkeiden myrkyllisyystiedot. Wikipedia on vain murunen leipäpussissa, tai ainakin näin kuvittelen. Toki Wikipedia on helpommin saatavilla, sitä en kiellä lainkaan. Anri tuolla aiemmin pohti, että ei ole törmännyt Wikipedian kieltämiseen opintojensa aikana. Meillä ainakin lasten kouluissa on ehdoton Wikipediakielto. Syytä onkin, muutenhan nämä teini-ikäiset tai sitä lähestyvät copypastaavat kaiken sieltä :) Itse pidän Wikipediassa juuri sen haastavuudesta, ettei voi sokeasti uskoa kaikkea mitä sieltä putkahtaa. On kuitenkin toisaalta aikamoinen ihme, että WP:n luotettavuus on niinkin korkea kuin se tällä hetkellä on. Ja sitten vielä on kuitenkin huomattava, että usein käytämme ja tarvitsemme tiedoa vain jotta avartaisimme jotain näkökulmaamme tai syvennämme jo tietämäämme. Emme välttämättä tabula-rasa-tyylillä oppiaksemme. Ennakkokäsityksiä, -oletuksia, -mielipiteitä meillä kaikilla kuitenkin on. Siten WP puolustaa erinomaisesti paikkaansa katseen avartajana. Kaisasa


Wikipediassa kaikilla on mahdollisuus muokata siellä olevia artikkeleita. Tähän liittyen tuli mieleeni, että voisiko artikkelien vapaa muokattavuus jopa vähentää innostusta tehdä hyvä artikkeli. Jos tekstinsä on suunnitellut hyvin ja on panostanut sen loogiseen etenemiseen, haluaako silloin, että joku muuttaa sen hyvinkin toisenlaiseksi. Ehkäpä Wikipediaan kirjoitettaessa asiaan pitäisi suhtautua kuitenkin eri tavalla. Kuten videollakin tuli ilmi, artikkelien kirjoittaminen pitäisi nähdä enemmänkin ryhmätyönä. Joka tapauksessa jokainen Wikipediaan kirjoittava oletettavasti tietää, että hänen tekstiään voidaan vapaasti muuttaa, joten hän käsittää, mihin on ryhtynyt.

Yhden Wikipedian viiden pilarin, neutraalin näkökulman, kohdalla puhuttiin videolla vertaisarvioinnin tärkeydestä artikkelien luomisessa ja luotettavuuden aikaansaamisessa. Samanlainen asetelma pätee tieteessä. Erona Wikipedian ja tieteen vertaisarviointien välillä on mielestäni kuitenkin se, että tieteen vertaisarviointi tapahtuu ns. asiantuntevalta taholta. Wikipediassa tämä ei ole itsestäänselvyys. Toisaalta arvioija voi olla asiantunteva henkilö, eikä kyseisestä aiheesta tietämättömillä olisi välttämättä kiinnostustakaan puuttua artikkeliin. Käsittääkseni väärä tieto ei myöskään pysy Wikipediassa kauaa juuri sen vuoksi, että sen voi korjata kuka tahansa. Olisikin mielenkiintoista tietää, paljonko Wikipediassa tehdään ilkivaltaa ja artikkeleihin lisätään tahallisesti vääriä tietoja. Toisaalta saattaahan juuri ilkivallan teon helppous vähentää mielenkiintoa ilkivallan tekemiseen. Pidän erittäin tervetulleena sitä, että Wikipedia voisi edistää oppijoiden reflektiivistä asennetta opettajan esittämiin asioihin. Tämä ehkä siksi, että koen itse kuuluvani sukupolveen, jota on opetettu nielemään opettajan lausumat pureskelematta. Toisaalta ajattelen, että kriittinen arviointi vaatii kuitenkin jonkinlaista perehtymistä ja pohjatietoja aiheesta. --Suvi H


Wikipedian hienous on myös siinä, että se tarjoaa liki reaaliaikaista tietoa tapahtumista. Kaikki tieto ei ehkä ole oikein, mutta se on helppo paikka etsiä tietoa ja usein tiedon laatu on tarpeeksi hyvää arkielämän käyttöön. Wikipedia myös innostaa linkkeineen etsimään lisää tietoja asioiden taustoista. Samettikatti


Wikipediasta voi tosiaan olla montaa mieltä ja ei juuri ole kovin luotettava. Tuohon ajatukseen, että koulujen pitäisi suositella Wikipediaa lähteeksi juuri siitä syystä, että se on epäluotettava, sanoisin, että se johtaisi todennäköisesti suuriin määriin esseitä ynnä muita koulutöitä, jotka perustuisivat täysin Wikipediaan, koska sitä on opettaja suositellut ja se on helpoin tapa saada tietoa - myös väärää. Tätä siis tapahtuisi ainakin peruskoulussa ja lukiossa aivan varmasti.

Toinen asia, mikä itseäni Wikipediassa vaivaa, on juuri se, että joitakin artikkeleita on kirjoittamassa ammattilaiset, jotka pystyvät näin täysin kontrolloimaan artikkelin tietoja ja muokkaamaan siitä itselleen edullisen. Tällainen tieto on mielestäni kaikkein epäluotettavinta ja nämä ammattimaiset kirjoittavat pilaavat Wikipedian idean siitä, että sinne voisi kuka tahansa kirjoittaa. Varmasti voikin, mutta eipä se juuri auta, jos joku muokkaa ne pian uudelleen ja poistaa edellisen tiedon. Suski


Wikioppimisen ja Wikiprojektien erityislaatuisuuden pohtiminen jatkui kolmannessa videossa. Oli hyvä että Wikipedian demokraattisuutta ja avoimuutta ei pelkästään hehkutettu, vaan nostettiin esiin myös muita puolia ja ruodittiin Wikipedian tarkoitusta, käytäntöjä ja sääntöjä seikkaperäisesti. Erityisenä pohdinnan aiheena oli juuri kommunikatiivisuus ja perinteinen neutraali (Habermaslainen) käsitys kommunikatiivisuudesta. Voisivatko Wikipedia ja Wikiopisto muodostaa kommunikatiivisessa mielessä tasa-arvoisen tilan jossa äänensä saa kuuluviin kuka tahansa? Ehkä tällaiseen on yhä enemmän mahdollisuuksia mutta tilanne ei varmastikaan ole se tai muodostu sellaiseksi jossa kaikkien ääni olisi tasaveroinen. Epäilemättä mediavallankumous on kuitenkin merkinnyt tietynasteista auktoriteettien kyseenalaistamista.

Wikipediaa voidaan Vadenin ja Suorannan mukaan pitää jonkintyyppisenä kuolleiden faktojen varastona. Juuri tämän takia wikiopisto tarjoaa heidän mukaansa enemmän uusia mahdollisuuksia. Tietyt tieteelliset lehdet toimivat Vadenin mukaan hyvin pitkälti sellaisen mallin mukaan joka sopisi siirrettäväksi wikiopiston alustalle. Myös mitä erilaisimmat organisaatiot voisivat perustaa julkaisujaan tälle pohjalle, mainitsi Suoranta. Omasta kokemuksesta järjestömaailmasta voin sanoa että wiki-alusta antaa tähän hyviä mahdollisuuksia, mutta ihmisten täytyy tottua käyttämään alustaa, sillä keskustelua käydään helposti muilla foorumeilla, ja wiki-alusta jää helposti unohduksiin.

Kalle Honkanen


Mielestäni Wikipedian yksi hienoimmista ominaisuuksista on se, ettei vastuu (tai valta) ole koskaan vain yhdellä henkilöllä. Jos yksi editoija mokaa, joku toinen korjaa nopeasti tilanteen. Täytyy myöntää että vähän huolestuttaa välillä se miten helposti sitä pitää Wikipedian sisältöä absoluuttisena totuutena. Itselleni ei ainakaan tule koskaan mieleen tarkistaa, pitääkö Wikipediasta lukemani asia itse asiassa paikkaansa. Enemmänkin sitä aina mennään Wikipediaan tarkistamaan asioita.

Cryo