Siirry sisältöön

Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2012 kurssi/Olenkasvatustieteilija.fi

Wikiopistosta

Ryhmätyön tekijät: Emmi Yli-Luoma, Juulia Andersson ja Sanna-Mari Salonen



-No, mikä susta sit tulee, kun valmistut?

-Kasvatustieteilijä.

-Eli siis niinku opettaja vai...?

-Ei, kun kasvatustieteilijä.

-No, mitä sä sit käytännössä voisit tehdä työksesi? Olla tutkija?

-Joo, esimerkiksi. Riippuu vähän siitä, mihin on itse suuntautunut. Tutkijan lisäksi voisi työskennellä vaikka yritysten henkilöstöpuolella, koulutussuunnittelussa tai erilaisissa projekteissa. Ja kyllähän toiset opettajaksikin päätyvät, jos hankkivat pedagogisen pätevyyden.


Yllä olevan kaltaiset keskustelut ovat tuttuja monelle kasvatustieteiden opiskelijalle. Yleinen kasvatustiede ja aikuiskasvatus kuuluvat ns. akateemisiin generalistialoihin, joista ei valmistuta suoraan tiettyyn ammattiin. Erityisesti opiskelujen alkuvaiheessa monelle saattaa olla hankalaa mieltää, mitä tulevaisuudessa tulee työssään tekemään. Jotkut toki osaavat heti nähdä alan laajana mahdollisuutena. Tiettyyn työtehtävään valmistuvilla koulutusohjelma on laadittu suhteellisen valmiiksi, mutta generalisteilla on mahdollisuus suunnitella itse tutkintoaan. Näin samasta koulutusohjelmasta valmistuvilla saattaa käytännössä olla hyvinkin erilainen sisältö tutkinnoissaan. Tämä heijastuu siihen, että generalistit näkevät osaamisen puutteet ja tavoitteiden epävarmuuden vaikeuttaneen työllistymistä enemmän kuin tiettyyn työtehtävään valmistuvat. [1] Kasvatustieteilijät myös toivovat, että opiskelu olisi työelämälähtöisempää eli konkretiaa lisättäisiin, mutta teoriasta ei välttämättä tarvitsisi tinkiä [2] [3]. Vahvan teoreettisen pohjan vuoksi itseä kiinnostavien sivuaineiden valitseminen nähdään työuran kannalta tärkeänä [4].


Vuosina 2006-2008 kerätyn aineiston perusteella generalistialoilta valmistuneista maistereista lähes puolet oli kokenut työllistymisvaikeuksia. Tiettyyn ammattiin valmistuneista professiomaistereista työllistymisvaikeuksia oli kokenut ainoastaan noin kolmannes. Generalisteilla työllistymistä oli eniten vaikeuttanut tutkinto, mikä korostaa entisestään tutkintoon valittavien sivuaineiden merkitystä sekä sivuaineisiin saadun ohjauksen tärkeyttä. [1] Työllistymisvaikeuksista huolimatta kasvatustieteilijät ovat kuitenkin tutkimusten mukaan löytäneet hyvin paikkansa muuttuvilla työmarkkinoilla [5].


Positiivista on myös se, että työuran lähdettyä käyntiin generalistit kokevat työuralla etenemisen mahdollisuudet paremiksi kuin professiokoulutetut. Generalistit saavat usein myös parempaa palkkaa .[6] Kasvatustieteellisen koulutuksen nähdään tuottaneen käyttökelpoisia yleiskvalifikaatioita, kuten tiedonhankintataitoja, kykyä itsenäiseen työskentelyyn, analyyttisiä systemaattisen ajattelun taitoja ja oman alan teoreettista osaamista [5]. "Koenkin kasvatustieteellisen ajattelun tärkeäksi työkaluksi monenlaisissa ammateissa toimimiseen. Se on se avain!" [3]. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että koulutuksen aikana kasvatustieteilijöillä on mahdollisuuksia hankkia myös erityisosaamista, verkostoja ja alan työharjoittelupaikkoja, sillä nämä edistävät kasvatustieteilijöiden tarkoituksenmukaista työllistymistä omalle alalleen [5].


Nettisivustoa, johon olisi koottuna kasvatustieteilijälle tarpeellista tietoa esimerkiksi opiskeluiden avuksi sekä oman ammatti-identiteettin luomiseen, ei ollut ennen olemassa. Tulevien ja nykyistenkin kasvatustieteilijöiden avuksi olemme laatineet tällaisen sivuston olenkasvatustieteilija.blogspot.fi.


Sivustolta löytyy tietoa esimerkiksi eri yliopistojen kasvatustieteen opinnoista, ainejärjestöistä, opintojen suunnittelusta, työelämästä sekä paljon hyödyllisiä linkkejä. Sivuston lukijat voivat myös osallistua sivuston sisällöntuotantoon lisäämällä kommentteja, esimerkiksi oman tarinansa "Me generalistit" - ajatuksia kasvatustieteilijäidentiteetistä -otsikon alle. Sivuston oheen on myös luotu Facebook-sivu, jonka on tarkoitus toimia kanavana erityisesti uutisten ja ajankohtaisten asioiden levittämiseksi. Sivustoa ja siihen liittyvää Facebook-sivua on tarkoitus kehittää ja ylläpitää myös tämän kurssin päätyttyä.


Lähteet[muokkaa]

  1. 1,0 1,1 Tuominen, Rautopuro & Puhakka 2011
  2. Halkola 2008
  3. 3,0 3,1 Jokihaara, Räisänen, Tahvola & Vuorikoski 2004
  4. Vainio 2009
  5. 5,0 5,1 5,2 Niiniö 2007
  6. Tuominen, Rautopuro & Puhakka 2008