Siirry sisältöön

Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2012 kurssi/Vuorovaikutteisuus tyyliblogeissa

Lisää linkkejä
Wikiopistosta

Milla Kuisma

Maija Ricks


Tyyliblogit ilmiönä

[muokkaa]

Nuorten naisten hallitsemat tyyliblogit ovat nousseet median uutisaiheeksi vuonna 2007. Alkuun tyttöjen leikkinä ja hauskana harrastuksena pidetty ilmiö on kasvanut ammattimaiseksi toiminnaksi, josta suosituimmat kirjoittajat saavat rahallista hyötyä jopa niin, että he voivat elättää itsensä blogityöllään. [1]

Suomen suosituimmalla blogilla Mungolifella on Blogilista-seurantapalvelun mukaan 518 297 lukijaa viikossa, ja kymmenen luetuinta suomalaista blogia ovat kaikki tyyliblogeja (viitattu 12.12.12). Tyyliblogit käsittelevät pääosin samoja aihepiirejä kuin perinteiset naistenlehdet, esimerkiksi muotia, sisustusta, elämäntyyliä, ruokaa ja harrastuksia – monet tyyliblogit sijaitsevatkin fyysisesti naistenlehtien internetsivuilla. Naistenlehdistä esimerkiksi Olivialla, Trendillä, Ellellä, Me Naisilla sekä Costumella on kaikilla omat bloggaajansa. Sisällöltään blogit eivät siis välttämättä erotu toimituksellisesta materiaalista, mutta niiden vuorovaikutuksellinen luonne tekee niistä erityisiä. Vuorovaikutusta ylläpidetään erityisesti lukijoihin ja muihin bloggaajiin, mutta myös perinteiseen mediaan.

Blogin taustalla on myös vuorovaikutusta erilaisten yritysten kanssa, jotka tarjoavat bloggaajille tuotteitaan ja palveluitaan näkyvyyttä vastaan. Kaupallisuus onkin yksi tyyliblogeissa kuohuttanut tekijä - ehkä vielä muutama vuosi sitten harrasteluksi miellettyä toimintaa ei osata tai haluta nähdä kannattavana kaupallisena toimintana. Lukijat saattavat vieraantua liian näkyvän kaupallisuuden takia, joten vertaisuuden tunteen ylläpitäminen on tärkeää menestyessäkin. [2]

Julkaisualustat

[muokkaa]

Blogialustalla on suuri merkitys vuorovakutuksen kannalta. Tekniset rajoitteet sekä julkaisualustalla jo valmiiksi oleva lukijasuhde tai kirjoittamattomat säännöt vaikuttavat siihen, miten ja millaista vuorovaikutusta blogissa ilmenee. Naistenlehtien internetsivujen lisäksi tyyliblogeja julkaistaan pelkästään blogeihin keskittyneissä verkkomedioissa. Esimerkiksi A-lehtien omistama Lily ja lehtitaloihin sitoutumaton Indiedays ovat tällaisia kaupallisia blogiyhteisöjä. Näiden sivustojen lisäksi tyyliblogeja on valtava määrä myös muilla itsenäisillä julkaisualustoilla, kuten Googlen omistamassa Bloggerissa.

Perinteisten edellä mainittujen blogialustojen lisäksi bloggaajat ovat siirtyneet enenevissä määrin toimimaan myös muilla sosiaalisen median alustoilla. Monella suositulla blogilla on omat Facebook-sivunsa, joilla puffataan blogin uusimpia päivityksia ja jaetaan mahdollisesti laajemmin arkea tilapäivitysten avulla. Blogi saattaa olla edustettuna lisäksi esimerkiksi Pinterestissä [3], Instagrammissa [4] tai Twitterissä [5]. Jos blogi toimii sosiaalisessa mediassa, on siitä useimmiten maininta blogin oman sivun sivupalkissa. Sosiaalisessa mediassa toimiminen voidaan nähdä lukijan huomioonottamisena: lukija voi seurata bloggaajan kuulumisia myös muiden käyttämiensä sosiaalisen median palveluiden kautta.

Vuorovaikutuksen luonne tyyliblogeissa

[muokkaa]

Bloggaajat ovat yhtä aikaa monen tahon tarkastelun ja seurannan kohteena. Lukijakunta ei koostu pelkästään läheisistä ystävistä tai vertaisista vaan myös mediatoimijoista ja potentiaalisista yhteistyökumppaneista. Kun yksityistä tuotetaan selkeästi julkaistavaksi, vaikuttaa tämä kuvien lisäksi teksteihin, aihevalintoihin ja muihin bloggaajan toimintatapoihin.Omasta elämästä kerrotaan positiivisen kautta, ja vaikka bloggaaajien joukosta löytyy myös teräviä sanailijoita, avoimen kriittiset kirjoitukset ovat harvinaisia. Yleinen tunneilmapiiri on pikemmin pehmeä ja pumpulinen, ja arkielämän nurjat puolet jätetään useimmiten kertomatta. Mahdolliset tyytymättömyyttä ilmaisevat kirjoitukset kohdistuvat usein bloggaajaan itseensä, hänen tunnetilaansa, väsymykseen tai esimerkiksi opiskelustressiin. [6]

Positiivisyyttä korostavan esityksen voi nähdä johtuvan tyttöjen- ja naisten lehtien perinnöstä. Naistenlehdet tarjoavat mahdollisuuden arjen ylittävään haaveiluun, ja blogit näyttävät noudattelevan tätä kaavaa - bloggaaja saattaa avoimestikin myöntää tähtäävänsä naistenlehtimäiseen esitykseen blogissaan. Kantaaottava tai kärjistävä kirjoittaminen ei sovi yhteen tällaisen eskapistisen ajatusmaailman kanssa [7].

Positiivisuuden ylläpitäminen toimii myös vuorovaikutussuhteen määrittelijänä. Kärjekkäät tekstit houkuttelevat kommentoijiksi verkon häirikköjä tai vihaajia, jotka anonyymisti tulevat haastamaan riitaa. Blogiin ei tämänkaltaista keskustelua toivota, sillä yksi bloginpitämisen tavoitteista on rakentaa identiteettiä voimaannuttavien ja rakentavien kommenttien tuella [8]. Myönteinen linja voi liittyä myös maineenhallintaan. Osa bloggaajista näkee bloginsa vaikuttavan joko suoraan tai välillisesti töihin liittyviin tilanteisiin, joten mahdollisia nykyisiä ja tulevia yhteistyökumppaneita ei haluta karkoittaa negatiivisella ja huolimattomalla kirjoitustyylillä. Myös verkkoviestinnän luonne ja rajoitteet vaikuttavat. Kirjoittaminen aiheuttaa helpommin väärinymmärrykisä kuin kasvokkain kommunikointi, kun nonverbaali viestintä ei ole tukemassa sanottua. Siten sarkasmin ja kärjekkään ilmaisun välttäminen kirjoittamalla mahdollisimman yksiselitteisesti voi olla bloggaajalle helpompaa, kun omaa kirjoitusta ei tarvitse tarkentaa ja selittää useaan otteeseen. [9]

Mihin vuorovaikutteisuutta tarvitaan?

[muokkaa]

Tyyliblogit ovat sosiaalisia tiloja. Blogit ovat yhtäältä julkisia päiväkirjoja, mutta toisaalta myös paikkoja, joissa kanssakäyminen, keskustelu ja yhteisöllisyys ovat suuressa roolissa. [10] Tyyliblogit koostuvat elementeistä, jotka implisiittisesti viittaavat vuorovaikuksen mahdollisuuteen: kommenttilaatikot, linkkilistaukset muihin blogeihin ja ilmoitetut yhteystiedot, kuten blogin sähköpostiosoite, yhdessä luovat kuvan siitä, että kirjoittaja ylläpitää ja toivoo vuorovaikutusta eri toimijoiden kanssa.

Vuorovaikutus lukijoiden ja muiden bloggaajien kanssa onkin blogin elinehto. Vaikka blogi synnyttää yleisön, voidaan myös sanoa, että vasta yleisön olemassaolo synnyttää blogin. [11] Tässä blogikirjoittaminen eroaa vaikkapa nettipäiväkirjasta: tekstit on tarkoitettu luettavaksi ja osaksi yhteisön keskinäistä viestintää.

Blogien vahvuutena pidetään epäkaupallisuuden ja autenttisuuden lisäksi riippumattomattomuutta ulkopuolisten ajatuksista. [12] Vaikka vuorovaikutus on blogeja määrittelevä tekijä, sen tarkoitus on pikemmin tukea ja olla osa toimintaa kuin selkeästi vaikuttaa siihen. Bloggaajan persoonan ja esitettyjen mielipiteiden aitous ovat lukijoita houkuttelevia tekijöitä, ja blogien perimmäinen tarkoitus on toteuttaa kirjoittajansa minuutta, vaikka lukijoiden mielipiteet otetaankin huomioon. [13]

Vuorovaikutus bloggaajien ja lukijoiden kesken

[muokkaa]

Tyyliblogeille on tyypillistä aktiivinen suhde yleisöön. Suhdetta leimaavat vertaisuuden ja läheisyyden kokemukset: pitkään blogia seuranneelle voi syntyä jopa illuusio bloggaajan tuntemisesta henkilökohtaisesti. Tämänkaltaisesta sitoutumisesta perinteinen media voi vain haaveilla. Bloggaaja voi parhaimmillaan olla lukijalle kuin ystävä tai isosisko. [14] Bloggaajan elämää saatetaan myös seurata samalla tavalla kuin televisiosarjoja: halutaan tietää, mitä suosikkihahmolle kuuluu [15].

Vaikka vuorovaikutus bloggaajan ja lukijoiden välillä voi olla aktiivista ja läheistä, erityisen lojaalia se ei ole. Päivitystahdin hiipuminen, blogin liiallinen kaupallistuminen tai bloggaajan koettu ylimielisyys pudottavat nopeasti lukijamääriä. Blogimaailmassa kilpailu on kovaa, ja lukijat etsivät nopeasti muuta seurattavaa, jos blogin sisältö ei enää vastaa heidän kiinnostuksen kohteitaan.[16]

Tyypillisin vuorovaikutuksen muoto bloggaajien ja lukijoiden välillä on blogikirjoitusten kommentointi. Aktiivista kommentointia pidetäänkin yleensä merkkinä blogin elävyydestä.[17] Bloggaajat voivat myös tietoisesti pyrkiä lisäämään tätä vuorovaikutusta, esimerkiksi puhuttelemalla lukijoitaan suoraan ja pyytämällä palautetta, kommentteja tai juttuaiheita[18]. Myös erilaiset arvonnat ja kilpailut, joihin osallistutaan blogipostausta kommentoimalla, toimivat lukijoiden aktivoinnissa. Suoranaisten kehotusten ja pyyntöjen lisäksi myös hienovaraisemmat keinot voivat toimia lukijoiden sitouttamisessa. Esimerkkinä tällaisesta sitouttamisesta on odotusten luominen tulevien kirjoitusten aiheista.[19] Bloggaaja saattaa vihjailla, että jotakin todella mielenkiintoista on tapahtunut, mutta voi kertoa siitä vasta myöhemmin.

Tapausesimerkkejä

[muokkaa]

"Mukavaa lauantaina kaikille! Me ollaan Porvoossa!" [20]

Lukijoiden puhuttelu on erittäin tavallista tyyliblogeissa, ja tekstit ovat useimmiten selkeästi suunnattu yleisölle. Puhuttelu voi olla lukijoiden kutsumista tuttavallisilla nimityksillä, kuten "murut" tai "kaverit". Erilaiset toivotukset kirjoitusten lopussa ovat myös yleisiä.

" Muistakaa varata pöytä reilusti etuajassa, sillä vaikka ME emme olleet paikasta ennen kuulleet, niin aika moni tyyppi sinne oli jo tiensä löytänyt."[21]

Bloggaaja saattaa luoda suhdetta lukijaan myös erilaisten neuvojen ja kehotusten kautta. Monet bloggaajat kyselevät lukijoilta vinkkejä esimerkiksi matkakohteista, ja vastavuoroisesti bloggaaja tuo omat tuotteisiin, palveluihin tai elämyksiin liittyvät - useimmiten positiiviset - kokemuksensa esille tuotteisiin.

"Hei, huomenna käynnistyy kiva arvonta. Heti aamusta. Tulkaa taas käymään!" [22]

Tulevista tapahtumista kertomista tai niistä vihjailua käytetään lukijoita sitouttavana toimintana. Paljastamalla vain pieni osa jostakin asiasta synnytetään lukijoissa uteliaisuutta, jolloin he todennäköisemmin palaavat uudestaan blogin pariin.

Paras aika vuodesta, ihmissuhdedraaman seurantaa ja spekulointia

Vuorovaikutus blogiyhteisön sisällä

[muokkaa]

Monet bloggaajat seuraavat aktiivisesti myös muiden kirjoittamia blogeja. Blogimaailmassa siis yleisön ja tekijöiden välinen raja on häilyvä, ja samat ihmiset voivat vaihtaa roolista toiseen.[23] Vertaisuuden kokemus on siten vahvana myös blogien välisessä vuorovaikutuksessa. Tosiasiassa toisiinsa linkittyvien blogien verkosto on hyvin hierarkinen rakennelma. Tyyliblogosfäärin kokonaiskudelmassa vain harvat blogit ovat verkostonsa solmukohtia, jotka keräävät paljon seuraajia ja linkityksiä. Näiden blogien pitäjiä voidaan pitää eräänlaisina eliittibloggaajina. Vähemmän tunnetut blogit, joilla seuraajia on huomattavasti vähemmän, muodostavat blogosfäärin selkeän valtaosan. [24] Blogiyhteisössä vuorovaikutus toteutuu teksteissä viittauksina muihin blogeihin ja bloggaajiin, mutta myös verkkoympäristön ulkopuolella tapahtuvina miitteinä.

Blogosfäärin sisäpiiri

[muokkaa]

"Tiistaina ihan illalla Forumin Glitteri oli järkännyt muutamille bloggaajille kivan illan, missä saatiin yhdessä tutustua valikoimaan, syödä, juoda ja ostaa juttuja puoleen hintaan :)" [25]

Eliittibloggaajat muodostavat suomalaisen blogosfräärin sisäpiirin, joka tapaa toisiaan bloggaajille järjestyissä tapahtumissa ja verkostoituu keskenään. [26]. Tapahtumista ja blogimiiteistä tuotetaan omat päivitykset, joissa usein vilahtelevat muista suosituista blogeista tutut kirjoittajat.”Miitit” ovat kokoontumisia, joissa verkkoyhteisöjen nimimerkeille annetaan kasvot ja joihin osallistumalla hankitaan arvostusta yhteisön keskuudessa osoittamalla sitoutuneisuutta ja aktiivisuutta. [27]

"Heti kärkeen läjä kuvia monista ihanista blogikemuista ja ihanista tytöistä. Etenkin ilman Iinaa ja Jonnaa tämä vuosi olisi ollut paljon paljon tylsempi." [28]

Vertaisbloggaajia saatetaan erityisesti saman alustan alla pitää työkavereina, ja joskus nämä suhteet kehittyvät verkon ulkopuolisiksi ystävyyssuhteiksi asti. Siten ei ole tavatonta, että tunnetut bloggaajat esiintyvät ajoittain toistensa blogeissa myös arkisissa postauksissa. Verkostoituminen näyttäytyy toki muillakin tavoilla kuin näyttäytymällä ja näyttämällä. Muiden blogeihin saatetaan viitata suositus- tai linkkilistalla oman blogin sivupalkissa tai linkillä varustetulla maininnalla blogitekstin sisällä.

Hierarkisuuden ilmentyminen

[muokkaa]

Monen bloggaajan tavoitteena on tietoisesti kasvattaa lukijamääränsä mahdollisimman suureksi. Tietty vähimmäismäärä - tavoitteet vaihtelevat bloggaajasta riippuen - lukijoita tuntuu toimivan merkkinä siitä, että bloggaaja toimii oikein blogosfäärissä. Vaikka bloggaaja kohoaisikin blogosräärin huipulle, ei hän välttämättä saavuta valtajulkisuutta. Kyse on ennemmin tunnustuksen ja maineen keräämisestä vertaistoimijoiden parissa ja blogilistauksella nousemisesta.[29] Blogosfäärin yhtenä normatiivisena oletuksena onkin yletä hierarkiassa ja saada tunnustusta vertaisilta. [30]

Itsensä tunnetuksi tekeminen blogiyhteisössä saattaa tapahtua esimerkiksi kommentoimalla aktiivisesti suositun bloggaajan kirjoituksia ja liittämällä samalla oman blogin osoite mukaan kommenttiin. Joskus tunnetut bloggaajat ovat saattaneet toteuttaa myös "esittele blogisi" - tyylisiä postauksia, joiden kautta suositun bloggaajan parhaimmiksi arvostelemat blogit ovat nousseet suuremman yleisön tietouteen.

Vuorovaikutus muiden medioiden kanssa

[muokkaa]

Suosituimpien blogien kirjoittajat ovat nousseet lehtien uutisaiheiksi ja julkkiksiksi. Esimerkiksi Helsingin Sanomat esitteli tunnettujen bloggaajien verotustietoja marraskuussa[31]. Jonkinlaista julkkisstatusta henkivät myös lehtien järjestämät blogipalkinnot ja -gaalat, joissa lukijat äänestävät bloggaajille palkintoja eri kategorioissa. Tällaisia suurta näkyvyyttä saaneita palkintoja ovat esimerkiksi Glorian Gloria Blog Awards[32] ja Yle x3m:n, Hufvudstadsbladetin ja Ratata.fi:n järjestämä Bloggpriset[33].

Bloggaajat voivat olla esillä myös sisällöntuottajina ja toimittajina. Tyylibloggaajalla voi olla oma palsta naisten- tai muotilehdessä, ja hän voi esiintyä vaikkapa radiossa tai televisiossa. Esimerkiksi Pupulandia-blogin Jenni Rotonen vierailee säännöllisesti The Voice -radiokanavalla[34]. Myös lehden internet-sivut blogin julkaisualustana hämärtävät rajaa blogitekstien ja toimitetun materiaalin välillä. Kirjoittajat voivat mainostaa lehdessä julkaistuja juttuja[35] ja esitellä ajankohtaisia lehtitilauskampanjoita[36].

Kaiken kaikkiaan blogien ja muiden medioiden välinen vuorovaikutus heijastelee molemminpuolisia hyötyjä. Siinä, missä bloggaajat saavat mainosta blogilleen lehtijuttujen ja mediavierailujen kautta, perinteinen media yrittää bloggaajista uutisoimalla saada uusia lukijoita. Mediassa esillä olevat bloggaajat eivät unohda mainita siitä lukijoilleen, ja näin puolestaan mainostavat lehteä tai radio-ohjelmaa omalle lukijakunnalleen.

Lähteet

[muokkaa]
  1. ↑ [1], 11
  2. ↑ [2], 62
  3. ↑ http://pinterest.com/
  4. ↑ http://instagram.com/
  5. ↑ https://twitter.com/
  6. ↑ [3], 38
  7. ↑ [4], 39
  8. ↑ [5], 41
  9. ↑ [6], 42
  10. ↑ [7], 58
  11. ↑ [8], 58
  12. ↑ [9], 70
  13. ↑ [10], 63
  14. ↑ [11], 60
  15. ↑ [12], 61
  16. ↑ [13], 62
  17. ↑ [14], 59-60
  18. ↑ [15], 66
  19. ↑ [16], 67
  20. ↑ http://whitetrashdisease.indiedays.com/2012/12/15/buffy-the-violet-slayer/
  21. ↑ "http://whitetrashdisease.indiedays.com/2012/12/11/hammentava-meche/
  22. ↑ http://www.lily.fi/juttu/kuulumisia-talonkulmalta
  23. ↑ [17], 58
  24. ↑ [18], 72
  25. ↑ http://uino.indiedays.com/2012/12/14/glitterin-suosikkeja/
  26. ↑ [19], 72
  27. ↑ [20], 72
  28. ↑ http://tyyliametsastamassa.indiedays.com/2012/12/19/mahtivuosi-2012/
  29. ↑ [21],72
  30. ↑ [22], 70
  31. ↑ [23]
  32. ↑ [24]
  33. ↑ [25]
  34. ↑ [26]
  35. ↑ http://www.olivialehti.fi/strictly-style/2012/12/omaa-olivia-aikaa/
  36. ↑ http://www.olivialehti.fi/strictly-style/2012/12/joulutarjous/
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikiversity.org/w/index.php?title=Mediakasvatus_ja_uudet_lukutaidot/Syksyn_2012_kurssi/Vuorovaikutteisuus_tyyliblogeissa&oldid=22335”