Osa 1: Orientaatio e-Jump 2.0:n Uudet arviointimenetelmät -kurssiin

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arviointi[muokkaa]

Mitä uusilla arviointimenetelmillä tarkoitetaan? Arviointimenetelmiä on useita, osa jo kauan käytössä olleita sekä osa modernimpia. Yleisesti oppilaskeskeisiä arviointimenetelmiä, kuten myös prosessisuuntautuneita arviointimenetelmiä, voidaan sanoa uusiksi menetelmiksi verrattuna opettajakeskeiseen testaamiseen ja muihin perinteisiin ja summatiivisiin arviointimenetelmiin. Tällä kurssilla uusilla arviointimenetelmillä tarkoitetaan kaikkia niitä menetelmiä, jotka tukevat oppimista eivätkä ainoastaan mittaa sitä. Tavoitteena on, että uudet arviointimenetelmät auttavat oppimaan uudella tasolla ja tukevat myös elinikäistä oppimista.

Arvioinnilla, pikemmin kuin opetuksella, on keskeinen vaikutus oppimiseen. Se suuntaa huomiota siihen, mikä on tärkeää ja vaikuttaa siihen, mitä oppilas tekee ja miten hän sen tekee. Silti arvioinnissa kiinnitetään vain vähän huomiota oppimiseen prosessina ja arvioinnin jälkeiseen oppimiseen. Arviointimenetelmissä on tehty monia innovaatioita kuten portfolioihin perustuva arviointi, itse- ja vertaisarviointi, autenttinen arviointi jne. Silti tähän mennessä yritykset hyödyntää näitä menetelmiä oppilaiden pitkäaikaisen oppimisen tukemiseksi ovat olleet vähäisiä. Oppilaiden tulee myös kehittää omia arviointikeinoja ja käytäntöjä, joita he voivat hyödyntää, kun he kohtaavat oppimishaasteita työelämässään. (Boud & Falchikov 2007, 5-7.)

Sosiaalinen media tarjoaa uusia opetus- ja oppimismahdollisuuksia myös arviointiin.

Tekniikan käyttö arvioinnissa[muokkaa]

Verkkoperustainen arviointi voidaan jakaa kahteen paradigmaan, oppilaskeskeiset menetelmät ja menetelmät, jotka hyödyntävät tietokoneiden kapasiteettia kerätä ja prosessoida suuria määriä tietoa (esimerkiksi mukautuva tai adaptiivinen testaus sekä e-testit, joita ei käsitellä tarkemmin tällä kurssilla). Vaikka tekniikan käyttö saattaa olla innovatiivista arvioinnissa, käytettävä arviointitapa ei välttämättä sitä ole.

Tekniikkaa on jo pitkään hyödynnetty arvioinnin tukena. Pääpaino on näihin päiviin saakka ollut kuitenkin kehittää verkossa tehtäviä objektiivisia testejä sen sijaan, että käytettäisiin tekniikkaa oppimisen tukemiseen. Verkkotyökalut ovat tehokkaita, kun ne yhdistetään arviointiin, jonka tavoitteena on parantavaa oppilaan itsearviointia ja ohjata itse oppimistaan. Nykyaikaista tekniikkaa voidaan hyödyntää näissä prosesseissa. Tarjolla on itsearviointiin sopivia työkaluja ja ne soveltuvat myös opettajan suorittamaan arviointiin ja vertaisarviointiin. Lisää tutkimusta tarvitaan, jotta saataisiin selville, miten tehokkaita erityyppiset opettajien antamat palautteet ovat. Verkkoympäritöissä on helppo tukea dialogista palautteenantoa sekä virtuaalisissa oppimisympäristössä (VLE)että erilaisissa yhteisöllisen median ympäristöissä. Uudet teknologiat eivät ainoastaan tue uusien arviointimenetelmien käyttöä, vaan ne myös syventävät tietämystä siitä, miten käsitteellistämme arviointia ylipäätään korkeakoulutuksessa. (Nicol & Milligan 2007, 74.)

Esimerkkejä arviointimenetelmistä[muokkaa]

Suositeltavaa kirjallisuutta[muokkaa]

Boud, D. (toim. 2007). Rethinking Assessment in Higher Education. Routledge. 978-0-415-39779-7.

  • Kirjassa käsitellään arviointia korkea-asteen koulutuksessa ja tarkastellaan, mitä arvioinnilla voidaan saavuttaa tai olla saavuttamatta. Kirjassa esittäytyvät asiantuntijat haastavat pisteet ja arvosanat ja ehdottavat, että arviointia on ajateltava uudella tavalla, jos sen halutaan vaikuttavan suotuisasti korkeakouluopetukseen.

Bryan, C. & K. Clegg (2006). Innovative Assessment in Higher Education. Routledge. 978-0-415-35642-8.

  • Korkea-asteen koulutuksen arviointi on muuttumassa, koska muun muassa luokkakoot ovat kasvussa, opetussuunnitelmat muuttuvat ja oppilaat tarvitsevat enemmän tukea. Samanaikaisesti, arvioinnin sääntely ja ulkoiset laatuvaatimukset rajoittavat arvioinnin toteuttamisen mahdollisuuksia kun on huolehdittava erilaisista standardeista, luotettavuudesta ja plagioimisesta. Kirjassa käsitellään arvioinnin muuttumista olosuhteissa, jotka toisinaan vaikeuttavat itse muutosprosessia.

Falchikov, N. (2001). Learning Together. Peer tutoring in higher education. Routledge. 0-415-18261.

  • Kirjassa tarkastellaan vertaisarviointia ja tarjotaan käytännön opastusta vertaisarvioinnin toteuttamiseksi. Kirja sisältää seuraavat luvut: vertaisarvioinnin edistäminen, oppilaiden valmistaminen oppimaan vertaisarvioinnin avulla, teoreettinen viitekehys käytännön perustana ja vertaisarviointiin liittyviä positiivisia vaikutuksia.

Mason, R. & F. Rennie (2008). E-Learning and Social Networking Handbook. Routledge. 978-0-415-42607-7.

  • Kirjassa esitetään, mitä vaikutuksia yhteisöllisellä medialla on pedagogiikkaan.

Linkkejä[muokkaa]

  • Delicious kirjanmerkit (käyttäjätunnus: ejump2.0, salasana: assessment1) http://delicious.com/e-jump2.0 Lisää Delicious-alueelle uusia kirjanmerkkejä!
  • Continuous and formative assessment. Interview of Lourdes Guárdia, Open University of Catalonia
  • "Connectivism: A Learning Theory for the Digital Age" (Konnektivismi: digitaaliajan oppimisteoria): [1]
  • "Assessment for learning" (Arviointi oppimisen tukena): w:en:Assessment_for_Learning
  • "Assessment for Learning": 10 principles (Arviointi oppimisen tukena: 10 periaatetta): [2]
  • "Assessment for learning guidance" (Ohjausta arviointiin oppimisen tukena): [3]
  • "Innovative assessment across the disciplines": [4] (Innovatiivinen arviointi eri oppiaineissa)
  • "A Study on the Effective Use of Social Software by Further and Higher Education in the UK to Support Student Learning and Engagement" (Tutkimus sosiaalisen ohjelmiston tehokkaasta käytöstä jatko- ja korkea-asteen koulutuksessa Iso-Britanniassa oppilaiden oppimisen ja sitoutumisen tukemiseksi): [5]

Tehtävä[muokkaa]

Pohdi omaa kurssiasi, oppilaitasi ja organisaatiosi tavoitteita. Mitä tarvitaan: oppimisen arviointia vai arviointia oppimisen tukena? Millaisia metodeja suunnitelmat ja käytännön toteutus painottavat? Eroavatko organisaation, opettajan ja oppilaan tarpeet? Jos ne eroavat, millainen kompromissi olisi?