Takavasemmistolaiset/Keskustelu 3

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Heinin kommentit:

Videolla esiteltiin notability eli merkittävyyskynnys käsite eli ajatus siitä, että jonkin asian täytyy olla jollain tavalla riittävän merkittävä tai tietämisen arvoinen, jotta se saa oman artikkelinsa Wikipediaan. Kriteerinä annettiin esimerkiksi riittävä määrä riippumattomia lähteitä. Artikkeleiden merkittävyydestä käydään myös keskusteluja Wikipediassa, joskus hyvin kiivaitakin. Näin itse reilu vuosi sitten tällaisen merkittävyyskynnykseen liittyvän keskustelun Wikipediassa. Tätä ennen en ollut edes tietoinen, että artikkeleista ja siitä saavatko ne jäädä vai poistetaanko ne, käydään keskusteluja. Tämä kyseinen artikkeli oli siis erään eteläkorealaisen bändin vasta alkaneesta maailmankiertueesta tehty artikkeli ja se oli hyvin lyhyt. Siinä oli muistaakseni jotain pientä infoa kiertueesta ja tulevien osuuksien sijainnit ja päivämäärät. Artikkeli oli bändin fanien tekemä, ja se siis ehdotettiin poistettavaksi. Artikkelin säilyttämisen puolesta argumentoitiin muun muassa sitä, että bändin edellinen maailmankiertue oli ollut menestyksekäs ja myös tästä kiertueesta ennustettiin samaa. Kiertueen ensimmäiset osuudet oli loppuunmyyty hyvin lyhyessä ajassa. Puolesta puhujien mukaan myös muiden bändien tai artistien maailmankiertueista oli tehty artikkeleita hyvin varhaisessa vaiheessa, eikä niitä oltu poistettu. Poistamisen puolesta argumentoitiin juuri sitä, että tässä ajankohdassa, kun kiertue on vasta käynnistynyt, sen merkittävyyskynnys ei riitä. Kiertueesta ei ollut riittävästi mainintoja muualla, jotta se voitaisiin nähdä tässä vaiheessa merkittävänä. Artikkeli nähtiin lähinnä vain paikkana, josta näkee tulevien osuuksien sijainnit ja päivämäärät, mitkä oli saatavilla myös muualta eli artikkeli nähtiin turhana. Silloin kun tämän keskustelun näin, artikkeli oli poistettuna, mutta nyt kun katson sen historiaa, artikkelia on muokattu jo seuraavana päivänä keskustelusta. Eli ilmeisesti se saikin jäädä?
Videolla tuli esille samaa asiaa käsittelevien artikkeleiden erovaisuudet eri kieliversioissa Wikipediassa. Omasta kokemuksestani suomenkieliset artikkelit ovat usein lyhyempiä ja laadultaan ehkä heikompia kuin vastaavat englanninkieliset, miksi usein valitsen mieluummin englanninkielisen artikkelin. Tietenkin artikkeleiden laatu riippuu täysin käyttäjistä. Jos artikkelia on ollut tekemässä vain yksi henkilö, se saattaa olla heikompi kuin jos sitä olisi ollut tekemässä useampi ihminen, jotka voivat sekä keskustella artikkelista että valvoa tai arvioida toistensa tekemisiä. Joskus myös mielestäni suomenkieliset artikkelit on suoraan käännetty englanninkielisestä vastaavasta artikkelista. Onkohan tämä sallittua? Onko aivan sama, jos artikkeli on käännetty toisesta kielestä tai käyttäjien itsensä tekemiä? Onko tällä väliä artikkelin lukijalle?
Videolla ehdotettu Wikiopistoa hyödyntävä oppimisen muoto oli mielestäni kiinnostava. Kaikki kurssin sisältö ja tieto voisi olla valmiiksi Wikiopistossa, ja kurssilla tehtäisiin projekteja tai vastaavia tähän sisältöön liittyen tai sen pohjalta. Tunnit eivät siis menisi tämän sisällön läpi käymiseen tai opetteluun, vaan johonkin muuhun hyödylliseen tekemiseen, joka voisi liittyä esimerkiksi työelämään. Opettajista tällainen järjestely voi tuntua kauhistuttavalta, kuten videollakin sanottiin, sillä heistä voi tuntua, että jos kaikki tieto on jo jossain saatavilla, heillä ei ole mitään opetettavaa. Tunnit voisivat kuitenkin koostua muunlaisesta kurssin sisällön hyödyntämisestä. Tällöin tuntien suunnittelukin voisi olla opettajille haastavampaa ja ehkä mielekkäämpää, kun ne eivät perustu vain tavanomaiseen opettamiseen, vaan johonkin luovempaan tai konkreettisempaan tekemiseen ja puuhailuun.


Tatun ideat

Juha Suoranta ja Tere Vadén puhuivat videolla Wikipedian viidestä peruspilarista ja vertailivat niitä ja Wikipediaa yleensä Wikiopistoon, alustaan, jota he käyttävät opetukseen, esimerkiksi tähän kurssiin, ilmeisesti hyvinkin usein.
Ensimmäinen pilari sisältää mielenkiintoisen vaatimuksen, joka on itse asiassa uutta tietoa minulle, eli vaatimus tiedon vanhan tutkimuksen harjoittamisen pakosta. Wikipediassa ei siis saa harjoittaa uutta tutkimusta. Tässä kohdassa Juha ja Tere mainitsevat, että Wikiopistossa uutta tutkimusta kumminkin harjoitetaan ja usein sieltä siirtyy tietoa Wikipediaan, joten onko uuden tiedon ja tutkimuksen poissulkeminen täysin estetty? Oli miten oli, sinänsähän vaatimus pitää Wikipedia, kuten Tere videolla mainitsee, kuolleen tai vanhan tiedon paikkana on mielestäni erikoista verrattuna siihen mitä Wikipedia vapaana tietosanakirjana edustaa. Mikä on vain vanhaa tietoa kierrättävän ja uusintavan tietosanakirjan tarkoitus? Onko Wikipedian käyttötarkoitus vain tiedon kerääminen yhteen helposti löydettäväksi tiivistelmäksi? Itse asiassahan vanhan tiedon prosessoiminen käytännölliseksi nipuksi kaikille helposti saataville on erittäin arvokasta työtä, mutta se voi aikaansaada tietynlaisen tiedon jämähtämisen paikoilleen ja vanhan, jopa väärän tiedon, uusintamisen. Mutta onneksi esimerkiksi Wikiopisto toiminnallaan rakentaa myös uutta tietoa ja tutkimusta, joten Wiki-maailma ei ole tiedon uusintumisen kannalta täysin pysähtynyt. Uuden tutkimuksen poissulkeminen liittyy mielestäni naamioidusti myös Wikipedian neutraaliuden vaatimukseen, josta lisää seuraavassa kappaleessa. Uusi tieto ja tutkimus eli tieto ja tutkimus, jolla ei ole lähteitä ja viitteitä aiempiin tietoihin ja tutkimuksiin voisi tarkoittaa subjektiivisesti värittyneitä tai täysin valheellisia aiheita ja Wikipedia haluaa välttyä niiden ilmaantumiselta sivustolle.
Neutraaliuden pilarin keskustelun kohdalla Juha ja Tere nostivat esiin kaksi Wikipediaa ohjaavaa käytäntöä, jotka ovat jossain määrin toisiaan vastaan eli deletionismin ja inklusionismin. Deletionismia kannattavat haluavat poistaa Wikipediasta kaikki tyngät ja muuten epäsopivat ja triviaalit artikkelit ja inklusionismia kannattavat haluavat pitää tällaiset artikkelit Wikipediassa. Sen mikä on triviaalia tai aiheellista lisätä Wikipediaan ratkaisee ”notability” eli merkityksellisyys. Neutraalius merkitsee Wikipedialle, että artikkeli ei saa olla subjektiivisesti värittynyt, näkökulmien moneus on usein tarpeen ja lähteiden luotettavuus ja laajuus parantavat tiedon totuudellisuutta. Merkityksellisyys neutraaliuden kanssa kiinnostava käsitepari ja ne ovat mielestäni jopa hieman toisiaan vastaan. Voimme esimerkiksi kysyä, merkityksellinen kenen mielestä? Ja onko mielipide merkillisyydestä koskaan neutraali? Vähentääkö ihmisten paljous subjektiivisuutta, eli mikäli moni ihminen käsittää jonkin aiheen Wikipediassa merkitykselliseksi, onko se silti tietyn joukon jakama subjektiivinen näkemys vai neutraali objektiivinen näkemys?
Juha ja Tere palaavat vielä videon lopulla Wikiopiston ja Wikioppimisen aiheisiin ja miettivät koulutuksen problematiikkaa Wikiopistossa ja yliopistossa. Viimeinen Wikipedian sääntöpilari pitää sisällään ajatuksen artikkelien muuttamisesta ”rohkeasti”, joka kehottaa ja rohkaisee ihmisiä käyttämään Wikipediaa ja muokkaamaan sitä lähemmäksi täydellistä. Juha ja Tere yhdistävät tähän rohkaisevaan sanamuotoon Wikipedian ja Wikiopiston ominaisuuden yhdessä tekemisestä ja avoimuudesta. Toisin kuin esimerkiksi yliopistoon, Wikiopistoon ei ole pääsykokeita, vaan kaikki halukkaat pääsevät mukaan ilman, että heidän tarvitsisi todistella omia kykyjään. Kiinnostus ratkaisee Wikiopistossa. Ongelmaksi tulee yliopiston ja Wikiopiston yhdistämisen vaikeus ja rajoitukset. Vaikkakin esimerkiksi tämä ITIA2-kurssi onkin mielestäni erittäin hienosti ja simppelisti hoidettu täysin Wikiopiston kautta, yliopiston oma lukuvuotinen rakenne häiritsee Wikiopiston todellista hyödyntämistä. Periodit vaihtuvat ja yhdessä oppiminen katkeaa, kun kurssit ja ryhmät vaihtuvat. Mikäli suoristamme tässä metaforisesti hieman mutkia, voisin yhdistää kurssin jälkeisen oppimisen postdoc-vaiheen opintoihin. Postcourse-vaiheessa tietty kurssi on suoritettu loppuun, esseet/tentit on hoidettu ja tulokset on saatu. Ongelmana tässä on se, että tällöin tavallisen yliopistokurssin jälkeen opiskelu loppuu, vaikka opittua tietoa ja taitoa pitäisi ryhmän kanssa vielä prosessoida ja reflektoida. Mielestäni tämä on ongelmallista ja tavallaan hukkaa Wikiopiston mahdollisuuden muokata ja parantaa työtä loputtomiin. Tietysti Wikiopisto-pohjainen kurssi, jossa tietoa ja omaa projektia tuotettaisiin sekä muokattaisiin esimerkiksi koko lukuvuoden ajan, vaatisi yliopistolaitoksen kurssipohjan laajaa muuttamista, mutta silloin Wikiopiston alustasta saataisiin mielestäni enemmän irti. Silloin Wikiopisto muuttuisi tekstin sijoituspaikasta tekstin prosessointipaikaksi.

Villen höpönlöpöt:

Tästäkin jutusta tulee hiukan lyhyt ja tiivis itsessään, en oikein saanut tästä mitään irti. Joo, Wikipedia on tietosanakirja johon ihmiset laittavat tietoa. Eikä se tieto ole neutraalia vaikka pilarissa niin lukeekin. Näkökulmia asioihin on niin monenlaisia, jos siis asiaan voi olla erilaisia näkökulmia eikä esim. 1+1 = 2. Aina jokin vaikuttaa johonkin, vaikka ei itse myöntäisi sitä. Ja siis noh, onhan Wikipedia ja wikioppiminen hieno keksintö. Viiden pilarin sääntö on jees ja sanamuoto "armottomasti muokata" on aivan oikeellinen.

Petterin ajatukset

Videolla esitettiin löyhästi ja rönsyillen Wikipedian viisi periaatetta. ”Viisi pilaria”.

Wikipedia on tietosanakirja.
Wikipediaa kirjoitetaan neutraalista näkökulmasta.
Wikipedia on vapaata aineistoa, jota kuka tahansa voi muokata, käyttää ja levittää.
Wikipedialla on menettelyohje: kunnioita muita muokkaajia, vaikket aina olisikaan heidän kanssaan samaa mieltä.
Wikipedialla ei ole ehdottomia sääntöjä.

Herrat filosofit Suoranta ja joissakin määrin myös Vadén nostivat keskustelussaan esiin kaksi kilpailevaa näkemystä Wikipedian sisällön tuottajien keskuudessa. Deletionismin ja Inklusionismin.

Deletionismi edustaa näkemystä, mikä haluaa poistaa Wikipediasta kaikki ”huonot” artikkelit, eli sellaiset mitkä eivät täyty faktuaalisuuden kriteereitä, joissa on puutteelliset lähteet tai joka on tynkä. Deletionistit kiinnittävät myös huomioita artikkelin kirjoittajien jääviyteen. Esimerkiksi jos artikkeli kertoisi Tampereen yliopistosta ja kaikki viitteet (kirjoittajat, IP-osoitteet, linkit ja lähteet) osoittaisivat Tampereen yliopistoon, artikkeli jäävättäisiin ”armotta”. Deletionistit haluavat ylläpitää Wikipedian laatua.

Inklusionistit taas pitävät kaikkea tietoa rikkautena, mitä voidaan kehittää eteenpäin. Digititaaliseen maailmaan kyllä mahtuu tietoa ja Wikipedia pitääkin itseään vapaana sanakirjana, ei välttämättä laadullisesti hyvänä.
”Notability” –periaate ratkaisee mitkä artikkelit jäävät Wikipediaan, jos niitä nyt ollaan poistamassa. Esimerkiksi jos artikkeli osoittautuu huijaukseksi, mutta on saanut merkittävää huomioita, se saatetaan jättää Wikipediaan esimerkkinä huijausartikkelista. Suoranta ja Vadén totesivat myös, että Wikipediassa paras argumentaatio voittaa ja että Wikipedia voi toimia vain, jos käyttäjillä on yhteinen tavoite. Wikipedian tapauksessa konsensus on tehdä tietosanakirjaa.

”NOR” –peritaate ”No Original Research” tarkoittaa, että Wikipediassa ei julkaista, eikä harjoiteta uutta tutkimusta, vaan kaiken julkaistavan tiedon pitää perustua muualla julkaistuihin lähteisiin. Wikipedia siis korostaa olevansa tietosanakirja. Wikiopisto taas on luonteeltaan erilainen ja Suoranta ja Vadén pohtivatkin, voidaanko Wikipediasta viitata Wikiopistossa julkaistuihin tutkimuksiin ja totesivat, että miksipä ei. Wikipedian sisarprojekteja ovat m. Wikisanakirja, Wikikirjasto, Wikiaineisto ja Wikisitaatit, joita koskevat erilaiset käyttösäännöt kuin Wikipediaa, sanakirjaa.