Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Suomen sukukielet/9A syksy 2015/Enetsi
Enetsi[muokkaa]
Puhujamäärä[muokkaa]
Vuonna 2002 Enetsiä puhui noin 120 ihmistä.
Vuonna 2010 Enetsiä puhui noin 20 ihmistä.
Sanasto ja rakenne[muokkaa]
Enetsin aakkosto on sama kuin venäjän kielessä, mutta siinä on kolme lisäkirjainta: ԑ, ӈ ja ҫ.
А а Б б В в Г г Д д Е е Ё ё Ԑ ԑ
Ж ж З з И и Й й К к Л л М м Н н
Ӈ ӈ О о П п Р р С с Ҫ ҫ Т т У у
Ф ф Х х Ц ц Ч ч Ш ш Щ щ ъ Ы ы
ь Э э Ю ю Я я
Elinkeino ja asuma-alue[muokkaa]
Kieli jakautuu pohjoisiin tundra- ja eteläisiin metsämurteisiin, joita eräät tutkijat ovat pitäneet erillisinä kielinä. Metsäenetsit asuvat Dudinkan kunnan Potapovon kylässä ja tundraenetsit Karaulin kunnan Vorontsovossa. Molemmat kylät sijaitsevat Jenisein rannalla 300–400 kilometrin päässä toisistaan. Jenisei on on suurjoki Siperiassa ja Mongoliassa. Enetsien perinteisiä elinkeinoja ovat metsästys, kalastus ja poronhoito
Kulttuuri[muokkaa]
Suullinen kansanperinne käsittää mytologisia ja historiallisia kertomuksia, eläinsatuja ja tarinoita. Perinteiseen uskontoon kuuluu luonnonhenkien ja vainajien kunnioittaminen sekä šamanismi.Metsäenetsit ovat virallisesti käännytetty ortodokseiksi.
Historia[muokkaa]
Enetsien esi-isiä ovat Etelä-Siperiasta ja Tomin keskijuoksulta saapuneet samojedit. Enetsit mainitaan ensimmäisen kerran novgorodilaisessa 1400-luvun lopun tekstissä nimellä molgonzei, joka pohjautuu enetsisuvun nimitykseen Mongkasi eli Muggadi.