Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Suomen sukukielet/9A syksy 2015/Inkeroinen

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Inkeroisen kieli[muokkaa]

Inkeroisten lippu.

Inkeroisen kieli kuuluu uralilaiseen kielikuntaan. Se on osa itämerensuomalasia kieliä, joihin kuuluu myös esimerkiksi suomen -ja viron kieli. Inkeroista puhutaan Viron ja Venäjän alueilla. Se ei ole minkään maan virallinen kieli. Inkeroiset sekoitetaan usein inkerinsuomalaisiin, jotka asuttivat samaa aluetta. Ne ovat kuitenkin kaksi eri kansaryhmää.

Inkeroiset[muokkaa]

Venäjällä inkeroisen puhujia on 360 ja Virossa 19. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä oli 123 henkilöä, jotka osasivat inkeroista. Kansalaisuudeltaan inkeroiseksi itsensä ilmoitti 266 henkilöä. 1900-luvun alussa kansalaisuudeltaan Inkeroisia oli noin 10 000, mutta sotavuodet ja muuttuminen valtaväestöksi vähensivät inkeroisten määrää. Inkeroisten merkittävimpiä asuinalueita ovat Venäjä, Ukraina, Viro ja Valko-Venäjä. Ukrainassa asuu eniten inkerikkoja, kun taas Valko-Venäjällä vähiten. Inkeroisten pääuskonto on ortodoksisuus. Suomesta aikanaan tulleiden inkeriläisten uskonto on luterilaisuus.

Rakenne[muokkaa]

Inkeroinen muistuttaa paljon suomen kieltä. Se on yhdistetty karjalan -ja suomen kielen kaakkoismurteisiin. Inkeroisessa on neljä päämurretta: Soikkolan -, Hevaan -, Ala-Laukaan -ja Ylä-Laukaan murre. Hevaan ja Ylä-Laukaan murteet ovat hävinneet kokonaan.

Inkeroisen yleisimpiä rakennepiirteitä ovat konsonanttien laaja-alainen geminoituminen , tavunrajalta kadonneen konsonantin aiheuttamat sanamuodot, mediaklusiilit G, D, B ja puolisoinnillinen Z, vokaali i on r:n edellä muuttuu e:ksi ja n:n sisäänheitto.

Inkeriläisiä sanoja[muokkaa]

inkeroinen suomi
idgõn itken
poikkaa poikaa
venneiDä veneitä
pezäD pesät
laizgaD laiskat
püsüD pyssyt
paratan parannan
suurõpi suurempi
terveh terve

Aakkoset[muokkaa]

Aakkoset
Aa
Ää
Bb
Vv
Gg
Dd
Ee
Ƶ ƶ
Zz
Ii
Jj
Kk
Ll
Mm
Nn
Oo
Öö
Pp
Rr
Ss
T t
U u
F f
H h
C c
Ç ç
Ş ş
Ь ь

Historia[muokkaa]

Laiba inkerikkojen vene

Inkeroisista mainittiin ensimmäistä kertaa venäläislähteissä 1200-luvulla, silloin heistä käytettiin venäjänkielistä nimeä ižora. Ruotsi valloitti Inkerinmaan 1600-luvulla. Valloituksen aikana inkeroisia ja vatjalaisia pakeni syvemmälle Venäjälle. Venäjä valloitti alueen takaisin 1700-luvun alussa. Toisen maailmansodan aikana inkeriläisiä, inkeroisia ja vatjalaisia otettiin Suomeen turvaan. Neuvostoliitto kuitenkin vaati heidät takaisin sodan jälkeen. Heitä ei asutettu enää vanhoille kotiseuduilleen vaan kauemmas Neuvostoliittoon. Inkeroinen oli ainoastaan puhuttu kieli 1930-luvulle asti. Inkeroisen kielen opetus alkoi Venäjän kommunistivallankumouksen jälkeen. Kielelle kehitettiin myös kirjakieli, jolla julkaistiin myös kirjoja. Silloin muillekkin vähemmistökielille luotiin oma kirjakieli. Kehitys päättyi kuitenkin vuonna 1937, sillä kulttuurillinen kehitys päättyi nopeasti. Inkeroisen kirjakielen loi Väinö Junus, hän oli Leningardin yliopiston inkeriläissyntyinen dosentti.

Elinkeinot[muokkaa]

Inkeroisten peruselinkeinot ovat maanviljely ja kalastus. Erilainen käsityöläisyys on tullut myöhemmin tärkeäksi elinkeinoksi. Lännessä asuvat inkeroiset olivat tunnettuja raudantyöstötaidoistaan, Idässä asuvat inkeroiset puolestaan kudonnasta.

Tulevaisuus ja nykyaika[muokkaa]

Inkeroiset yrittävät säilyttää edelleen kulttuurinsa vaikka kieli onkin häviämässä maailmasta. Useissa Kingiseppin piirin kylissä on lauluryhmiä, jotka laulavat inkeroisen kielelellä. Inkeroisen kotiseutumuseo sijaitsee Viistinän kylässä, joka avattiin vuonna 1993. Kylässä asuu edelleen muutamia inkeroisia ja heidän jälkeläisiään. Nykyään inkeroista puhutaan Lomonosovin ja Kingiseppin eli Leningradin alueella. Inkeroisten alueita olivat Inkerissä Kaprio, Laukaansuun, Soikkola, Hevaa ja Lempaala Pohjois-Inkerissä.

Lähteet[muokkaa]

sukukansat.mafun.org/inkeroinen.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Inkeroisen_kieli

https://sukukielet.wordpress.com/2013/05/03/inkerin-kieli-eli-inkeroinen-izoran-keeli-maakeeli/

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Inkerikot

http://www.ling.helsinki.fi/uhlcs/projects/databank/lehto/uhanalainen-inkeroinen.htm