Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Suomen sukukielet/9A syksy 2015/Komi

Kohteesta Wikiopisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä[muokkaa]

Komi on Suomen etäsukukieli. Komin puhujia on n.220 000, jotka ovat kotoisin Komin tasavallasta. Komin kieli on jakautunut kolmeen eri murteeseen: Jazvan komi, Komipermjakin kieli ja komisyrjääni. Murteiden väliset sanastoerot ova huomattavat.

Komin kieli kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla ja siinä käytetään myös kahta lisäkirjainta. Kielen käyttö on vähentymässä eikä sitä käytetä juurikaan julkisesti. Maaseudulla kielen asema on vahva. Äänteellisesti ja muoto-opillisesti Komin kieli on innovatiivista. Komi muodostaa yhdessä udmurtin kielen kanssa uralilaisten kielien perimähaaran. Tämän haaran kielet polveutuvat kantapermistä, joka on hyvin todennäköisesti hajonnut noin 800-1000 vuosien aikana.

Komin kielen puhujia

Komin päämurteet[muokkaa]

Jazvan Komi[muokkaa]

Jazvan komi on yksi komin kielen muoto, jota pidetään yleisesti kielen murteena. Jazvan komia puhutaan Venäjällä Permin aluepiirin koillisosassa. Kielellä arvioitiin olevan on n.4000 puhujaa, mutta 1990-luvun alussa puhujia oli vain 2000. Kieli eroaa muista murteista erityisten vokaalien ja sanapainon takia.

Komipermjakin kieli[muokkaa]

Kielellä on myös toinen nimi, Permin Komi. Sitä puhutaan enimmäkseen Permin Komin piirikunnassa. Venäjän kieli vaikutta vahvasti kielen puhumiseen. Permjakin varsinainen kirjakieli syntyi Kudykarin-Invan murteen pohjalta vasta Venjän vallankumouksen jälkeen. Puhujia on n. 63 000. On katsottu, että murre on eritynyt 1300-1400 luvuilla. Kieli kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten permiläiseen haaraan. Sillä on lähimpiä sukukieliä, jotk ovat komisyrjääni ja udmurtti.

Komipermjakin kieli jakautuu neljään eri päämurteeseen. Komisyrjäänillä on kuitenkin yhteensä 11 murretta. Yleiset murteet ovat etelä-ja pohjoismurteet. Etelämurre on jakautunut Kudymkarin-Invan, Nerdvan- , ala-Inavan- ja Onkovon murteisiin. Pohjoismurre sen sijaan on jakautunut Kotsovan-, Kosa-Kaman-, Mysovon- ja ylä-hupjan murteisiin. Murteilla on erottavia piireteitä esim. muutamien kirjaimien esiintyiminen, sanapaino ja sijamuotojen määrä.

Komipermjakille on yritetty saada virallisenkielen asema 1992, mutta aloite ei saanut tarpeeksi kannatusta, jolloin sitä ei tullut.Kieltä käytetään lastentarhoissa ja koulussa sitä opetetaan aineena. Koulussa sitä ruvettiin käyttämään 1920-1930 luvuilla. Sosiaalisessa mediassa kieltä ei kuitenkaan paljon käytetä. Kielellä julkaistaan kuitenkin kauno- ja lastenkirjallisuutta.

Kyrilliset aakkoset[muokkaa]

Cyrillic letter A.png Cyrillic letter Be.png Cyrillic letter Ve.png Cyrillic letter Ghe.png Cyrillic letter Ghe with upturn.png Cyrillic letter Gje.png Cyrillic letter De.png

Cyrillic letter Dje.png Cyrillic letter Ie.png Cyrillic letter Ie with grave.png

Cyrillic letter Io.png Cyrillic letter Ukrainian Ie.png Cyrillic letter Zhe.png Cyrillic letter Ze.png

Cyrillic letter Dze.png Cyrillic letter I.png Cyrillic letter I with grave.png Cyrillic letter Byelorussian-Ukrainian I.png Cyrillic letter Yi.png Cyrillic letter Short I.png Cyrillic letter Je.png

Cyrillic letter Ka.png Cyrillic letter Kje.png Cyrillic letter El.png Cyrillic letter Lje.png Cyrillic letter Em.png Cyrillic letter En.png Cyrillic letter Nje.png

Cyrillic letter O.png Cyrillic letter Pe.png Cyrillic letter Er.png Cyrillic letter Es.png Cyrillic letter Te.png Cyrillic letter Tshe.png Cyrillic letter U.png

Cyrillic letter Short U.png Cyrillic letter Ef.png Cyrillic letter Ha.png Cyrillic letter Tse.png Cyrillic letter Che.png Cyrillic letter Dzhe.png Cyrillic letter Sha.png

Cyrillic letter Shcha.png Cyrillic letter Hard Sign.png Cyrillic letter Yeru.png Cyrillic letter Soft Sign.png Cyrillic letter E.png Cyrillic letter Yu.png Cyrillic letter Ya.png

Kulttuuri[muokkaa]

Elinkeinot[muokkaa]

Komin kieltä puhutaan eniten maaseudulla. Komipermjakkien perinteisimmät elinkeinot ovat karjanhoito ja maanviljely. Metsästys on kuitenkin komisyrjääneille enemmän käytetty elinkeino kuin komipermjakeille. Kotitarpeina komipermjakit harjoittavat kalastusta. Maatalous, metsätyöt ja pienteollisuus ovat kuitenkin nykyään tärkeimpiä työnantajia.

Historiaa[muokkaa]

Komin kirjoitettu historia alkaa jo 1300-luvulta. Pappi Stefan Permiläinen laati komille omat aakkoset. Komia ei ole aina kirjoitettu kyrillisillä aakkosilla vaan sitä ennen latinalaisilla aakkosilla. Komin kielen nykyinen kirjoitusjärjestelmä vakiintui kuitenkin vasta 1930-luvulla. Komilla on unkarin jälkeen suomalais-ugrilaisista kielistä toiseksi vanhin kirjallisuus. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen komin kieli sai virallisen aseman Komin tasavallassa 1992. Tämä ei kuitenkaan parantanut kielen käyttömahdollisuuksia.

Nykytilanne[muokkaa]

Kielen käyttö on vähenemässä huomattavasti. Se on lähinnä kotikieli ja sillä on vain rajoitetusti käyttöä mm. mediassa, hallinnossa ja koulutuksessa. Permin Komin alueella kielen käyttö on vähäisempää kuin Komin tasavallassa. Kielellä ei kuitenkaan ole virallista asemaa. Kieleä ei kuitenkaan oikeastaan voi pitää uhanalaisena, sillä se on useiden pienyhteisöjen pääkieli.

Komin kielen puhujat[muokkaa]

Komit

Komipermjakit[muokkaa]

Komipermjakit ovat Venäjän alueella, pääosin Permin aluepiiriin kuuluvassa Permin Komin piirikunnassa asuva suomalais-ugrilaista komipermjakin kieltä puhuva kansa. He ovat erittäin läheistä sukua komisyrjääneille. Komipermjakkeja on vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 125 200 henkeä. Erillisiä ryhmiä ovat Permin alueen koillisosassa asuvat Jazvan komit, sekä Zjuzdinin komit, jotka asuvat Kirovin alueen Afanasjevossa.

Jazvan komit[muokkaa]

Jazvan komit ovat Venäjällä Permin alueen Krasnovisekin piirissä asuva komiryhmä. Komiryhmän nimi perustuu Jazva-jokeen, joka virtaa seuduilla. Joidenkin mielestä Jazvan komit muodostavat oman ryhmän, kun taas joidenkin mielestä he kuuluvat komipermjakeihin. Jazvan komia pidetään komipermjakin murteena, mutta sitä myös pidetään erillisenä omna murteenaan. Seuduilla asui 3163 permjakin kielen puhujaa vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan. Myöhemmissä väestönlaskennoissa kielen puhujat on rekisteröity venäläisiksi. Jazvan komien kieltä on alettu nykyään elvyttämään ja puhumaan.

Sanastoa[muokkaa]

Komi Suomi
sin silmä
vir veri
ki käsi
pu puu
ur orava
munny mennä


Lähteet[muokkaa]

http://www.ugri.net/002/htm/index.htm

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jazvan_komi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Komin_kieli

https://sukukielet.wordpress.com/2013/05/03/komin-kieli/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Komipermjakin_kieli

http://sukukansat.mafun.org/komi.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Komipermjakit

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jazvan_komit