Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Suomen sukukielet/9A syksy 2015/Mansi

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä[muokkaa]

Venäjällä, Luoteis-Siperiassa on uralilaisten kielten suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieli eli Mansin kieli. Mansin kielen aikasempi nimitys oli Voguli. Mansista puhutaan usein ikään kuin vain yhtenä kielenä, vaikka oikeastaan mansi koostuu neljästä itsenäisestä kielestä: pohjois-, etelä-, itä- ja länsimansista. Nykyään ainoastaan pohjoismansilla on puhujia, muut mansin kielet ovat kuolleet.

Puhujamäärä[muokkaa]

Kansallisuudeltaan manseista puhuu 36,7% mansia ja 62,7% venäjää. Vuonna 1989 väestörekisterissä Venäjällä todettiin olevan 8 300 mansia ja 3 400 mansin kielen puhujaa. Vuonna 2002 väestörekisterissä oli 11 400 mansia, mutta mansin kielen puhujia oli vain 2 700. 2010 Venäjällä oli väestölaskennan mukaan vain 938 mansin kielen puhujaa.

Kielen sanasto ja rakenne[muokkaa]

Ortodoksiset lähetyssaarnaajat aloittivat 1800-luvun lopussa mansin kirjakielen kehittämisen. Länsimansin aapinen ilmestyi vuonna 1903. Kouluopetuksessa käytettiin 1930-luvun alussa latinalaiseen kirjaimistoon ja Sosvan murteeseen perustunutta kirjakieltä. Lisämerkkejä mansin kirjaimistossa on vain yksi: ӈ

А а Ā ā Б б В в Г г Д д Е е Ē ē Ё ё Ж ж З з И и Ӣ ӣ Й й

К к Л л М м Н н Ӈ ӈ О о Ō ō П п Р р С с Т т У у Ӯ ӯ Ф ф

Х х Ц ц Ч ч Ш ш Щ щ Ъ ъ Ы ы Ь ь Э э Э̄ э̄ Ю ю Ю̄ ю̄ Я я Я̄ я̄

Mansin kirjaimistoa.

Mansiksi julkaistaan äidinkielen oppikirjoja, lastenkirjoja, kansanperinnekokoelmia sekä jonkin verran alkuperäistä kaunokirjallisuutta. Kieltä käytetään jonkin verran myös radiossa ja televisiossa sekä kansanperinneryhmien esiintymisissä.

Mansilaiskieliä lasketaan nykyään olevan neljä, joten se on oikeastaan samanlainen kielihaara kuin itämerensuomalaiset tai saamelaiskieletkin. Mansia puhutaan Siperiassa heti Uralin itäpuolella, Obin ja Irtyšin länsipuolisten sivujokien varsilla.

Kaikki mansin erikoisuudet eivät kuitenkaan löydy unkarista. Mansi on esimerkiksi säilyttänyt duaalin eli kaksikon: sen lisäksi että minä teen ja me (useat) teemme, on vielä erilaiset verbimuodot sille, kun meitä on kaksi tekemässä. Mansin passiivi on kätevä rakenne: lause läxwäg koontnø merkitsee ’sotajoukko hiipi heitä kahta kohti’. Verbivartaloon läx- ’hiipiä’ (x sanotaan kohisevalla k-kirjaimella) on liitetty passiivin duaalin kolmannen persoonan pääte, eli hiipiminen kohdistuu heihin kahteen ja sana koont eli ’sotajoukko’ on tässä rakenteessa datiivissa (ø = sanotaan ö-kirjaimena pyöristämättä huulia samanaikaisesti). Kirjaimellinen merkitys olisi siis jotakuinkin ”he kaksi tulevat hiivityiksi sotajoukolle”. Tällaista opetellessa suomalaisen aivot saattavat helposti nyrjähtää.

Elinkeinot[muokkaa]

Perinteisesti mansit ovat saaneet elantonsa metsästyksestä, kalastuksesta ja poronhoidosta, mutta nykyisin alueella olevat öljyn ja maakaasun tuotantolaitokset vaikeuttavat mansien perinteisiä elinkeinoja. Myös keräilytaloudella ja erityisesti marjastuksella oli oma merkityksensä. Karjanhoito ja maatalous olivat vähäistä. Turkiseläinten kasvatusta alettiin harjoittaa Neuvostoaikana.

Asuma-alueet[muokkaa]

Pääosa mansin puhujista asuu Venäjällä lähellä Ural-vuoristoa Hanti-Mansian piirikunnassa, jossa he kuitenkin ovat vähemmistöä. Merkittäviä asuinalueita ovat Venäjällä sijaitsevat Hanti-Mansia (9 900 asukasta vuonna 2002) sekä Sverdlovskin alue (259 asukasta vuonna 2002).

Mansiperhe vanhassa postikortissa

Kansan historia ja kulttuuri[muokkaa]

Perinteisesti Mansit ovat eläneet metsästyksen ja kalastuksen parissa. Mansilaiskansalaiset joutuivat Venäjän valtaan, kun venäläiset ryhtyivät kolonisoimaan Siperiaa. Mansien asuinalue on ollut pohjois–etelä-suunnassa lähes yhtä pitkä kuin Suomi, joten kansan asuinympäristöissä ja elinkeinoissa on suurta vaihtelua.Mansissa on säilynyt yhteisugrilaista hevossanastoa, joka todistaa muinaisesta aroelämästä: ’hevonen’, ’jouhi’, ’satula’ ja ’piiska’ (Johdatus unkarin kielen historiaan, ks. Kirjallisuutta). Luovuus ja tuotekehittely on kiehtovinta Mansien kansankulttuurissa. Vanhastaan mansit ovat eläneet šamanistisen luonnonuskonnon parissa. Perinteisistä kansankulttuurin aiheista on ammentanut myös Juvan Šestalov, 1900-luvun tunnetuin mansilaiskirjailija, joka on myös koko Venäjän alueen tunnetuimpia suomalais-ugrilaisia kirjailijoita.

Kielen tulevaisuus[muokkaa]

Mansi on uhanalainen kieli, sillä sen puhujia on vähän. Öljy- ja kaasuesiintymien takia mansikylistä on tullut monikulttuurisia, eikä kieltä puhuta enään. Tämän takia kieli ei välity lapsille. Kieltä on kuitenkin pyritty elvyttämään.

Lähteet[muokkaa]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mansin_kieli

http://sukukansat.mafun.org/mansi.html

http://www.elisanet.fi/alkupera/Kirjat2.html