Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Suomen sukukielet/9A syksy 2015/Selkuppi
Selkupin kieli[muokkaa]
Selkupin kieli sijoittuu Venäjän Ob- ja jeniseijokien väliselle alueelle.
Levinneisyys[muokkaa]
Selkupit jakautuvat kahteen eri ryhmään: pohjois ja eteläselkuppeihin. Pohjoisselkupit asustelevat Taz- ja Turunhanjokien varsilla Jamalin Nenetsian Krasnoselkupin ja Purin piireissä. Pohjoisselkuppeja on muuttanut myös Salehardi nimiseen kaupunkiin. Eteläselkupit asuvat sen sijaan Obin ja sen sivujokien Ketin, Tymin, Parabelin ja Vasjuganin varsilla. Huomattava osa eteläselkupeista on suunnannut Tomskin, Kolpasevon ja verhneketjen piireihin.
Puhujamäärä[muokkaa]
Vuonna 1989 Venäjällä laskettiin olevan 3600 selkuppia, joista 1800 puhui selkupin kieltä. Seuraava väestönlaskenta tehtiin vuonna 2002, jossa huomattiin Venäjällä olevan 4200 Selkuppia ja heistä 1600 puhui selkupin kieltä. Viimeisimmän väestönlaskennan mukaan venäjällä on enää vain 1000 selkupin puhujaa, tämä väestönlaskenta suoritettiin vuonna 2010.
Selkupin kirjaimisto
| А а | Б б | В в | Г г | Д д | Е е | Ё ё | Ж ж |
| З з | И и | Й й | К к | Ӄ ӄ | Л л | М м | Н н |
| Ӈ ӈ | O o | Ө ө | Ӧ ӧ | П п | Р р | С с | Т т |
| У у | Ӱ ӱ | Ф ф | Х х | Ц ц | Ч ч | Ш ш | Щ щ |
| ъ | Ы ы | ь | Ә ә | Э э | Ю ю | Я я |
Historia[muokkaa]
Selkuppi on ainoa tunnettu eteläsamojedilaisten kielen edustaja. Sitä lähimmät elävät sukukielet ovat pohjoissamojedilaiset nenetsi, enetsi ja nganasani. Vuonna 1879 ortodoksinen lähetyssaarnaaja N.P Grigorovski laati Obin murteesees perustuvan selkupin aapisen sekä joitakin uskonnollisia kirjoja. Vuonna 1900 arkkipiispa Makari julkaisi vielä yhden uskonnollisen kirjan, mutta tällä ei ollut käytännön merkitystä kyrilliseen kirjaimistoon. Vuoden 1930 alussa selkuppia varten laadittiin latinalainen kirjaimisto. Vuonna 1937 siirryttiin kyrilliseen kirjaimistoon, mutta 1950 luvun puolivälissä selkupin kielen kielen opetus ja oppikirjojen julkaiseminen lopetettiin. 1980-luvun alussa laadittiin uusi kyrillinen kirjaimisto ja alettiin julkaista oppikirjoja pohjoisselkupin murteella.
Murteet[muokkaa]
Kieleen sisältyy useita murreryhmiä, joista kaukaisimmat ovat vaivoin toistensa puhujien ymmärrettävissä. Selvimmin erottuu Tazin ja Turuhanin liepeillä puhuttu pohjoisselkuppi. Eteläselkuppi muodostaa murrejatkumon, joka voidaan luokitella Tymin, Narymin, Obin ja ketin murteisiin.
Nykytilanne[muokkaa]
Etelä-selkuppia voidaan pitää melkein kuolleena kielenä. Sen luonnollinen välittyminen uusille sukupolville lakkasi jo puoli vuosisataa sitten. Kaikki äidinkieliset puhujat ovat yli 70.v