Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Suomen sukukielet/9I syksy 2015/Unkari
Yleistä unkarin kielestä[muokkaa]
Unkari on uralilainen kieli. Se muodostaa yhdessä obinugrilaisten hantin ja mansin kanssa ugrilaisen kieliryhmän.
Kielen sanasto ja rakenne[muokkaa]
Unkari on suomen kielen kaukainen sukukieli, mutta sen konsonantit on huomattavasti rehevämmät kuin suomen ja sanaston tasolla kielet poikkeavat toisistaan. Sanastossa on kuitenkin enemmän sukulaisuutta kun se näyttäisi, sillä ugrilaisen kantakielen monet sanat ovat unkarissa ja suomessa muuttuneet äänteellisesti niin paljon eri tavoin.
Vaikka unkarin ja suomen kielet ovat vain hyvin kaukaista sukua keskenään , niiden sukulaisuus on johtanut hyviin suhteisiin Unkarin ja Suomen kansojen välillä.
a, á, b, c, cs, d, dz, dzs, e, é, f, g, gy, h, i, í, j, k, l, ly, m, n, ny, o, ó, ö, ő, p, q, r, s, sz, t, ty, u, ú, ü, ű, v, w, x, y, z, zs
Kielen ja kansan historiaa[muokkaa]
Unkarilaisten vaiheista ennen heidän saapumistaan Keski-Eurooppaan ei ole täyttä varmuutta. Kantaugrilaista kieltä on mahdollisesti puhuttu Siperiassa toisella vuosituhannella.
Myöhemmin unkaria puhunut kansa muutti Mustanmeren pohjoispuolisia aroja turkkilaisten heimojen kanssa. Tuolloin unkariin lainautui sanoja turkkilaisista kielistä.
Valtion perustaminen ja katolisen uskon omaksuminen vaikuttivat ratkaisevasti kielen kehitykseen. Kun Unkarista tuli osa Habsburgien valtakuntaa, osa yläluokkaa alkoi saksalaistua. Kansallismieliset piirit käynnistivät 1800-luvun alussa kielenuudistusliikkeen, jonka tarkoituksena oli nostaa unkari sivistyskieleksi. Suomen ja unkarin kielien sukulaisuutta ruvettiin tutkimaan jo 1600-luvulla
Kielen tulevaisuus[muokkaa]
Unkarin kielen tulevaisuus on turvattu koska sillä on n. 15 milj. puhujaa ympäri maapalloa.