Avoin yliopisto/Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Osallistujat ja ryhmät/Ryhmä TOKAT/Tehtävä 2

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tehtävänanto:

Wikioppiminen Wikipedian näkökulmasta[muokkaa]

Juha Suoranta vertaa artikkelissaan, Wikioppiminen ja radikaali tasa-arvo, radikaalin tasa-arvon toteutumista suljetun koulujärjestelmän sisällä ja sen ulkopuolella. Kouluissa tapahtuvaa oppimista ohjaavat opetussuunnitelmat, jotka ovat keskeisine sisältöineen ja oppiainekohtaisine tavoitteineen ylhäältä annettuja. Opetussuunnitelmat perustuvat opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelmien perusteisiin ja sisältävät usein lisäksi kunta- ja koulukohtaisia lisäyksiä ja tarkennuksia. Koulun ulkopuolella tapahtuvaa arkioppimista ohjaa useimmiten selkeä tarve. Arjessa oppimiselle on luonteenomaista tekemällä ja osallistumalla oppiminen joko itse oppien ja/tai muilta oppien. Koulujärjestelmä ei ole kovin joustava vaihtoehtoisten opetusmuotojen käytön kannalta, eikä yhteisoppimisen muotoja hyödynnetä riittävästi. Usein luokkahuoneopetus tapahtuu edelleen opettajajohtoisesti. Suoranta peräänkuuluttaa sekä kouluissa että sen ulkopuolella tapahtuvassa oppimisessa kriittisyyttä, mahdollisuutta arvioida totutut toimintatavat uudelleen ja muuttaa niitä.

Perinteinen oppitunti edellyttää ns. ajan ja paikan varaamista ja läsnäoloa niin opettajalta kuin oppilailtakin. Tunnin aikana oppilaat saavat ”opetusta” eli informaatiota käsitteillä olevasta asiasta. Opetus voi tapahtua opettajan ohjaamana tai itse osallistuen. Oppimisen kulku on usein ”raamitettu”. Tunnin tarkoituksena on saada tietoa, jota voi myöhemmin prosessoida. Wikioppiminen sen sijaan ei ole sidoksissa aikaan eikä paikkaan, koska oppiminen tapahtuu tietoverkon välityksellä. Wikioppimisen selvä etu on, että osallistujien käytössä on koko ajan virtuaalinen lähdekirjallisuus, jonka parissa työskentelyn voi aloittaa heti oppimisen alkumetreiltä lähtien. Wikioppimisessa opiskelijan rooli muuttuu tiedon vastaanottajasta aktiivisemmaksi toimijaksi. Perinteisen oppitunnin ja Wikioppimisen erot ovat selkeät, mutta sen sijaan selkeästi ei voida vastata kysymykseen, kumpi on parempi. Nykypäivän opetuksen haaste lieneekin löytää yhdistäviä tekijöitä eri opetusvaihtoehtojen välille.

Internetiin ja vapaisiin ohjelmistoihin perustuva wikimaailma edustaa oppimisen avointa järjestelmää, joka mahdollistaa moninaiset oppimismahdollisuudet. Wikimaailma on rakennettu tavallisten ihmisten yhteistyönä. Wikioppimisen kautta avautuu radikaalin tasa-arvon ydinajatus, joka korostaa tasa-arvoa kasvatuksen ja oppimisen lähtökohtana, ei tavoitteena. Perusopetuslaki sen sijaan määrittää opetuksen tavoitteiksi juuri tasa-arvoisuuden edistämisen yhteiskunnassa ja riittävän yhdenvertaisuuden toteutumisen koulutuksessa koko maan alueella. Wikimaailmassa ihmiset ikään, sukupuoleen, alkuperään, kansallisuuteen, uskontoon, ammattiin, koulutukseen jne. katsomatta voivat osallistua ja oppia yhdessä. Koulumaailmassa sen sijaan yhteistyö ja vuorovaikutus oppimistarkoituksissa toteutuu lähinnä saman luokan tai luokka-asteen oppilaiden kesken. Wikimaailma lisää mahdollisuuksia niin osallistumisen kuin tiedonsaanninkin suhteen. Jorma Vainionpää on tutkimuksessaan Erilaiset oppijat ja oppimateriaalit verkossa huomioinut erilaisten oppimisalustojen lisäksi myös täysin uudenlaiset kouluttautumismahdollisuudet. Esimerkkeinä hän mainitsee Suomen verkkoyliopiston, Nätuniversitetet, Ruotsissa ja Open-Universityn, Iso-Britanniassa. Enää ei siis puhuta pelkästään opiskelujen monimuotoisuudesta, vaan kokonaisten opintojen suorittaminen on myös globaalisti mahdollista.

Wikipedian esittely[muokkaa]

Wikipedia on ilmainen, wiki-tekniikkaan perustuva vapaan sisällön tietosanakirja Internetissä. Kuka tahansa voi käyttää Wikipedian sisältöä ilmaiseksi. Wikipedia lähti liikkeelle englanninkielisenä hankkeena tammikuussa 2001. Suomenkielinen Wikipedia perustettiin helmikuussa 2002. Suomenkielisessä Wikipediassa on tällä hetkellä 254 476 artikkelia (18.11.2010 klo 19.45). Wikipedia on laajentunut lähes kaikkialle maailmaan. Erikielisiä Wikipedioita on 264 kappaletta. Wikipedian perustajan Jimmy Walesin sanojen mukaan Wikipedia on ”pyrkimys luoda ja levittää jokaiselle planeetan asukkaalle heidän omalla kielellään mahdollisimman laadukas vapaa tietosanakirja”. Eri kieliversiot kehittyvät riippumattomasti ja saattavat sisältää paikallista materiaalia. Wikipediassa eri kieliversiot näkyvät sivun vasemmassa reunassa olevassa ”Muilla kielillä”-palkissa olevien linkkien kautta.

Wikipediassa noudatetaan wiki-periaatetta, jonka mukaan kuka tahansa Wikipedian sivustoilla vieraileva voi muokata sivustoja ja luoda uusia artikkeleita. Yhteistyössä toisten sisällöntuottajien kanssa artikkelit muokkautuvat vähitellen paremmiksi ja paremmiksi tulematta kuitenkaan koskaan täydellisesti valmiiksi. Sivujen päivittäminen on nopeaa ja helppoa. Toisaalta avoimuus ja helppous houkuttelee väärinkäytöksiin antaen mahdollisuuden tahalliseen virheellisten tietojen lisäämiseen. Myös muokkaajien näkemyserot asioista ovat tavallisia. Perusperiaate on, että tuotetussa tekstissä noudatetaan neutraalia näkökulmaa eli teksti ei voi sisältää henkilökohtaisia kannanottoja. Toinen tärkeä periaate on, että Wikipediassa ei voi julkaista tietoa, jota ei voi tarkistaa muista lähteistä. Wikipedia ei siis ole ensisijainen tietolähde vaan siihen vain kootaan tietoa muista lähteistä. Wikioppimisessa korostuu yhdessä tekeminen ja luominen. Mutta silti Wikipedia ei ole sanakirja vaan artikkeleiden tulee olla pidempiä ja syvällisempiä kuin pelkän sanan tai termin määrittely yleensä sanakirjassa on. Useimmiten jos asiasta ei ole tarpeeksi tietoa Wikipediassa, lukee aiheen alla, että se on artikkelina tynkä ja sitä toivotaan käyttäjien jatkavan.

Wikipedian kehittämiseen siis osallistuvat kaikki käyttäjät omien mahdollisuuksiensa mukaan. Tiedon luotettavuus kuitenkin pulpahtaa keskusteluun aina kun Wikipedian tietosisällöstä keskustellaan. Wikimaailmassa keskusteluun osallistujien aktiivisuus pitää suurimmilta osin huolen luotettavuudesta, mutta niin kuin kaikkeen annettuun tietoon, pitää jokaisen osallistujan suhtautua kriittisesti ja pyrkiä eri lähteistä varmistamaan tiedon todenperäisyyttä. Lähteiden luotettavuus on luonnollisesti jokaisen osallistujan arvioitavissa. Kärjistäen voisimme väittää että mekanismi, jolla Wikipedia tänä päivänä kehittyy, lähestyy (ellei jo ole) itsestään järjestyvä systeemi, jossa tieto prosessoituu varsin luotettavaksi kuin itsellään osallistujien/käyttäjien kriittisyyden ja aktiivisen osallistumisen vaikutuksesta. Wikipediassa on etusivulla tagina myös ”ilmoitus”: Wikipedia tarvitsee apuasi! jossa punainen linkki tarkoittaa, että aiheesta ei vielä ole artikkelia. Wikipedian käyttäjä voi auttaa kirjoittamalla puuttuvista aiheista, joita tällä hetkellä on mm. Maksadilaani, Keplerin konjektuuri, goottisodat, Halikon kihlakunta ja koillinen suurpiiri.

Wikipedian käyttäjän käsikirjasta löytyy paljon hyviä vinkkejä Wikipedian käytöstä. Yleisin tapa käyttää Wikipediaa on tiedon hakeminen ja artikkeleiden lukeminen. Wikipedian artikkelit löytyvät helposti hakukoneen, esimerkiksi Googlen, avulla tai käyttäen Wikipedian omaa hakukonetta. Jos hakusanalla ei löydy artikkelia, Wikipedia listaa kaikki ne artikkelit, joissa kyseinen hakusana esiintyy. Myös teemasivuja. artikkelin luokitteluja ja eri kieliversioita kannattaa hyödyntää artikkeleja hakiessaan.

Seuraavassa pohditaan kolmen vastinparin toteutumista Wikipediassa:

  • Ongelmalähtöisyys vs. oppiainelähtöisyys
  • Yhteistyö ja jakaminen vs. yksilöllisen suorittamisen arviointi
  • Vapaaehtoinen osallistuminen vs. velvollisuusosallistuminen

Ongelmalähtöisyys vs. oppiainelähtöisyys[muokkaa]

Ongelmalähtöisellä oppimisella (engl. problem-based learning, PBL) tarkoitetaan aktiivisen oppimisen menetelmää. Suomessa sitä käytetään yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Ongelmaperustaisessa opiskelussa opiskelijat ratkaisevat vastaan tulevia ongelmia tai asioita, jolloin he soveltavat jo luettua ja opiskeltua tietoa käytäntöön ja useimmiten opiskelu on mielekkäämpää. Opiskelijat työskentelevät pienissä ryhmissä, ja opiskelu tapahtuu avoimia kysymyksiä tekemällä. Opettaja toimii ohjaajana eikä tarjoa valmiita vastauksia kysymyksiin. Tämä oppimisen menetelmä on kehitetty tutkimalla ihmisen kognitiivisia ominaisuuksia. Menetelmässä hyödynnetään mm. yksilön olemassa olevan tiedon palauttamista, tiedon prosessointia ja järjestämistä semanttiseksi verkoksi. Ongelmalähtöinen opiskelu kehittää opiskelijan itseohjautuvuutta ja yleisiä työelämävalmiuksia, koska koko prosessin ajan opiskelija joutuu myös arvioimaan omaa sekä vertaisopiskelijoiden työtä.

Suomessa ongelmaperustaista oppimista on tutkittu muun muassa ProBell-tutkimusryhmän parissa. ProBell on vuonna 2000 perustettu tutkimusryhmä, joka on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta. Vuonna 2007 tutkimusryhmän aloittamaa työtä jatkamaan perustettiin Ongelmaperustaisen oppimisen seura ProBell ry. Se on avoin kaikille ongelmaperustaisesta oppimisesta kiinnostuneille. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan asiantuntija- ja täydennyskoulutusyksikkö Eduta-instituutti on alan johtava kouluttaja Suomessa. Se toteuttaa sekä laajoja PBL-koulutuskokonaisuuksia että lyhyempiä peruskoulutuksia ja oppilaitoskonsultointeja. Eduta-instituutti järjestää vuosittain sekä kansallisia että kansainvälisiä PBL-konferensseja yhdessä Probellin kanssa sekä julkaisee suurimman osan kirjallisuudesta.

Wikioppiminen perustuu aina ongelma- tai ilmiölähtöisyyteen toisin kuin kouluoppiminen, jossa tieto on yleensä jaettu toisistaan erillisiksi oppiaineiksi, joilla ei ole välttämättä paljonkaan tekemistä toistensa kanssa, toteaa Juha Suoranta artikkelissa Wikioppiminen ja radikaali tasa-arvo. Ongelma- ja/tai ilmiölähtöisessä oppimisprosessissa on myös aina kysymys oppijan näkökulmasta omasta mielenkiinnosta opittavaa asiaa kohtaan. Oppiainelähtöinen kouluoppiminen liitetään pääsääntöisesti oppivelvollisuuteen ja on näin ollen lähtökohtaisesti enemmän velvoite kuin vapaaseen tahtoon liittyvä oppimisprosessi. Periaatteessa kaikkea velvollisuuteen tai pakkoon yhdistettäviä asioita vastustetaan ja osittain juuri tästä syystä monet kokevat oppiainelähtöisen kouluoppimisen demotivoivana. Sen sijaan ongelma- tai ilmiölähtöinen oppiminen koetaan motivoivaksi, koska omaa mieltä askarruttaviin ongelmiin tai ilmiöihin saadaan vastauksia ja tietopohjaa sovellettavaksi. Näin yksinkertainen jako ei tietenkään ole, vaan jokainen yksilö kokee asiat eri tavalla ja kokemukseen vaikuttaa myös aihepiiri jota tarkastellaan.

Kouluoppiminen on pitkälti sidoksissa oppiaineisiin, eikä yhteistyön toteuttaminen eri oppiaineiden välillä ole helposti toteutettavissa. Ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen on kuitenkin tärkeä tavoite myös koulumaailmassa ja mahdollista toteuttaa oppiaineittainkin. Käytännönläheisten tutkimuksellisten tai toiminnallisten ongelmien parissa työskentelyn kautta on mahdollista lisätä oppimismotivaatiota. Opettajilta tutkimuksellisten aktiviteettien ideointia oppitunneille tosin vaatii opetuskäytäntöjen muuttamista. Mahdollisuuksien mukaan Wikipedian käyttäminen kouluopetuksen rikastuttajana voi olla avain motivoituneempaan asenteeseen kouluopetusta kohtaan. Wikipedian käyttäjän käsikirjassa on esimerkkejä siitä, miten Wikipediaa voidaan koulussa hyödyntää, oli sitten kyseessä ongelmalähtöinen tai oppiainelähtöinen lähestymistapa. Wikipediaa voidaan käyttää tiedonhakuun opiskelussa, lähteenä projektitöissä ja omatoimisen opiskelun apuna omien tietojen syventämiseen. Kielten oppimisessa voi esimerkiksi käyttää lähteenä ja lukea kyseistä Wikipedian kieliversiota. Käsikirja tarjoaa myös opettajalle valmiita keskustelu- ja tutkimustehtäviä, joita voi käyttää apuna omien tuntien suunnittelussa ja joista saa vinkkejä siitä, millä eri tavoilla Wikipediaa voi koulussa hyödyntää.

Yhteistyö ja jakaminen vs. yksilöllisen suorittamisen arviointi[muokkaa]

Oppimista tapahtuu niin itsenäisen työskentelyn tuloksena kuin myös vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tiedot ja taidot karttuvat sekä yksilöllisen että yhteisöllisen oppimisen kautta. Vastavuoroisuus tukee yksilöllistä oppimista. Yhteistyössä tapahtuvaa oppimista edistäviä tekijöitä ovat esimerkiksi toisilta oppiminen sekä oppiminen toisten oppimisesta, palautteen saaminen ja mallin ja esimerkin vaikutus sekä tavoitteisiin sitoutuminen. Mitä enemmän työtä tehdään yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä sitä vahvemmin opiskelijat sitoutuvat myös tavoitteisiin. Wikioppimisessa korostetaan yhdessä tekemisen ja luomisen taitoja: yhteistyössä on voimaa ja yhdessä oppien saavutetaan enemmän kuin mitä yksin pystytään saavuttamaan. Wikioppimisessa oppimisen arvon määrää opitun tiedon tai taidon avulla saavutettu hyöty ja sen käyttökelpoisuus, ei ulkoiset kriteerit ja koearvosanat.

Erinomainen esimerkki yhdessä tekemisen ja luomisen voimasta on meneillään oleva verkkokurssimme, joka antaa mielenkiintoisen ja motivoivan tavan olla ryhmässä oppimassa, tekemässä ja luomassa jotain sellaista, jonka lopputulosta voimme arvostella vasta, kun kurssi on päättynyt. Tämä lyhyt kokemus yhteistyön voimasta on kuitenkin jo osoittanut toimivuutensa erityisesti tarjoamalla erilaisia näkökulma käsiteltäviin aiheisiin, paljon sellaista mitä itse yksin puurtamalla ei tulisi ajatelleeksi, on kirjattuna ryhmissä tehtyihin teksteihin. Mielenkiinnolla odotamme myös miten kurssin opettajat arvioivat jokaisen yksilöllisen suorittamisen tai mittaavat opitut asiat, niin syvällä perinteisessä yksilöllisen suorittamisen arvioinnissa olemme yliopistomaailmassa kiinni. Vai onko sittenkin yksilön kannalta oleellisempaa tiedon ja taidon avulla saavutettu hyöty ja sen käyttökelpoisuus kuin Nettirekkaan ilmestyvä arvosana kurssin suorittamisesta?

Saadun kokemuksen pohjalta voidaan todeta, että yhteistyössä valmistellun työn elinkaari tuntuu pidemmältä kuin yksilöllisessä suorituksessa. Mihin itse lopettaa – siitä toinen jatkaa, syntyvä keskustelu usein ohjaa ajatusta uusille urille ja tuo oppimiseen myös muiden näkökulmia. Verkko-oppiminen ja ryhmäoppiminen asettavat arvioinnille uusia haasteita. Miten voidaan arvioida sellaisen henkilön oppimisen etenemistä, jota ei ole koskaan edes tavattu? Arvioinnille tarvittavat kriteerit on muokattava vastaamaan uudenlaista oppimistyyliä. Ryhmässä toimiminen nostaa myös omalta osaltaan arvioinnin vaatimustasoa. Ryhmän tavoitteiden saavuttamiseksi, omaa oppimistasoa on korotettu ja sen myötä myös vaatimukset arviointia kohtaan kasvavat. Saadun palautteen ja arviointiperustelujen merkitys kasvaa. Oppimisen etenemisen seuraaminen edellyttää yleisarvioinnin lisäksi itse arviointia. Saavutettiinko ryhmän tavoitteet? Onko henkilökohtaiset tavoitteet saavutettu? Molemmat kysymykset vaativat vastauksen ennen kuin voidaan jatkaa oppimista.

Yhteistyössä oppimisen ja Wikipedian hienous piilee siinä, että joku muukin on pohtinut samaa asiaa eli toisin sanoen jaamme ongelmia. Wikipediaan kirjoittaessa tietää, että kyseinen kirjoitettu teksti on kaikkien yhteinen ja sitä lukevat toivottavasti kriittisen lukutaidon omaavat henkilöt, jotka myös siten mahdollisesti korjaavat ja muokkaavat tekstiä sekä tekevät siihen mm. yksityiskohtien lisäyksiä. Wikipediassa tiedon ja sisällön tuottamisen arviointiin osallistuvat siis wikipedian käyttäjät tasapuolisesti.

Vapaaehtoinen osallistuminen vs. velvollisuusosallistuminen[muokkaa]

Suorannan mukaan wikioppiminen eroaa perinteisestä oppimisesta vapaalla osallistumisella. Oppimista ei ohjaa oppivelvollisuuslaki, vaan osallistuminen on enemmänkin itseohjautuvaa ja se pohjautuu omiin mielenkiinnon kohteisiin. Sanan ”vapaaehtoinen” käyttöä määrittää kuitenkin oppimisen tarkoitus. Sen sijaan selvästi vapaampaa wikioppimisesta tekee mm. ajan ja paikan rajattomuus. Montessoripedagogiikkaa voidaan verrata vapaaehtoiseen oppimiseen wikiympäristössä, jossa osallistuminen on vapaata mutta ympäristö johon tekijä voi omaa tekstiä tmv. luoda, on määrätty.

Montessoripedagogiikan pääperiaatteen voi kiteyttää sanoihin: "Auta minua tekemään itse". Toisin sanoen oppimistilanteessa ohjaajan tehtävä ei ole johtaa toimintaa, vaan tarjota apua kun lapsi itse sitä tarvitsee. Lapselle jää vapaus valita "työ"tehtävänsä itse ja hänelle luodaan työrauha tehtävän loppuun viemiseksi. Lapsi on tässä aktiivisuuden keskus ja montessoripedagogiikka perustuukin ajatukseen, jossa lapsi etsii sisäistä itseään ja tulee tietoiseksi itsestään yksilönä omaehtoisesti motivoidun toiminnan kautta. Lapsi nähdäänkin tiedonjanoisena oppijana, joka aktiivisesti tutkii ympäristöään ja ammentaa sieltä tietoa niin tietoisesti kuin tiedostamatta. Montessoripedagogiikassa pyritään omatoimisuutta kunnioittamaan ja pitämään yllä valmistellulla ympäristöllä ja välineistön esittelyllä. Lapsen kehitys käy läpi tiettyjä jaksoja tai kehitysasteita. Lapsen kehitystä säätelevät kunkin omat tavat tai tarpeet. Yksilön kehitysrajassa tapahtuu "uudelleen syntyminen", metamorfoosi eli muodonmuutos. Yksilön kehitys vaihtelee. Lasta ohjattaessa ovat tärkeitä aistitoiminnot sekä käytännön toimet. Ihmistä tulee ohjata kärsivällisesti kaikkien kausien läpi, häntä tulee auttaa kehittymään sisäisesti, mikä auttaa häntä ymmärtämään elämää.

Montessoripedagogiikassa ja wikimaailmassa on paljolti samankaltaisuutta. Kaikki on lähtenyt liikkeelle tarpeesta ja kehitys etenee "asiakkaan" tarpeen mukaan. Olipa kyseessä sitten tiedonhakija, artikkeleiden lukija, artikkeleiden muokkaaja tai kirjoittaja Wikipediassa, toiminta on vapaaehtoista osallistumista. Samalla koko toiminta luo yhteisoppimisen mahdollisuuden ja sisältää ylipäätään vaihtoehtoisia tapoja toimia ja luo mahdollisuuden vapaaehtoiseen aktiivisuuteen tasa-arvoisella tavalla. Siten toiminta ei perusta institutionaaliseen järjestelmään ja sen luomaan velvollisuuteen. Kuten Suorannan tekstissä on viittaus siitä, että kiinnostavin ja merkittävin oppiminen tapahtuu informaalisti ja satunnaisesti arkipäivässä, täten ihmiset voivat tuottaa Wikipediaan tietoa tuntemastaan aihepiiristä ja samalla jakaa tiedon lukuisten muiden kanssa "reaaliajassa ympäri maailmaa". Samalla tietoa käsitellään eri lukijoiden/osallistujien toimesta kriittisesti, teksteihin tehdään muokkauksia ja samalla tieto saa uusia ulottuvuuksia ja täsmennyksiä ja ennen kaikkea tapahtuu vuorovaikutusta, Suorannan sanoin: prosessi elää koko ajan. Toisaalta myöskään Wikipediassa olevia tietoja ei ole rajoitettu eli alueilla voi olla tietoa jota jotkut voivat pitää epämieluisina tai loukkaavina kun taas kouluissa oppiminen on määriteltyä ja sitä säätelee sekä määrää oppivelvollisuus. Tuosta edellisestä lauseesta tulee kyllä mieleen, että Wikipediaan osallistuminen on kuitenkin tosiaan vapaaehtoista ja sieltä periaatteessa poistetaan loukkaavat/herjaavat ilmaukset. Velvollisuusosallistumisessa esimerkiksi pakollista peruskoulun oppimäärää opiskellessa kohdalle voi kuitenkin osua esim. opettaja, jonka arvomaailma ja yhteiskunnallinen näkemys on voimakas, ja hän tietoisesti tai tiedostamattaan käyttää valtaa oppilaaseen siten, että loukkaa tämän ihmisarvoa tai näkemystä rajustikin, eikä osaa käsitellä asiaa neutraalisti ja esim. lapsen omaa taustaa vasten kunnioittavasti. Opettaja pystyy tekemään näin vaikka oppiminen on kuinka määriteltyä ja opsin mukaista sinänsä.

Verkkokurssimme toimii myös tässä vastinparissa mielenkiintoisena esimerkkinä. Mutta pohjautuuko verkkokurssi vapaaehtoisuuteen vai velvollisuuteen? Vapaaehtoisuuteen siinä mielessä, että jokainen kirjoittaa, kun ehtii ja arvioi sekä korjaa toisten kirjoituksia, ajasta ja paikasta riippumatta. Toisaalta velvollisuuteen suorittaa yksi avoimen yliopiston kurssi hyväksyttävästi. Työtä tehdessä velvollisuus side muodostuu myös tekijöiden kesken - on vaikeaa heittäytyä sivuun projektista, vaikka työkiireet kaikilla osallistujilla aiheuttavat ajankäytön haasteita. Asiaa pitää tarkastella vain tämän yksittäisen kurssin näkökulmasta, jotta pääsee kiinni vapaaehtoiseen osallistumiseen, joka on Wikimaailmassa tyypillistä ja kantava voima. Kurssin suorittaminen on mukavaa vastapainoa arkiselle puurtamiselle ja sen kautta huomaa oppineensa uusia asioita kuin itsestään sopivasti annosteltuna ja uusia näkökulmia aiheisiin tarjoten. On vaikea edes kuvitella suorittavansa Mediakasvatuksen -kurssia muulla tavoin tämän kurssin kokemusten pohjalta.

Lähteet[muokkaa]

  • Suoranta, Juha (2009). Wikioppiminen ja radikaali tasa-arvo [2]
  • Perusopetuslaki 21.8.1998/628. [3]
  • Wikipedia:Tietoja. [4]
  • Montessoripedagogiikka. [5]
  • Ongelmälähtöinen oppiminen. [6]
  • Wikipedia. [7]
  • Vainionpää, Jorma (2006). Erilaiset oppijat ja oppimateriaalit verkko-opiskelussa [8]
  • Wikipedian käyttäjän käsikirja. [9]