Julkisen sosiologian projekti/YKTA01 Sosiaalinen järjestys ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus, syksy 2019/KeKe

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
  • Mielikuvitus yhteiskuntatieteellisessä käytössä on sitä, että osaa yhdistellä erilaisia asioita ja tunnistaa yhteiskunnalliset ilmiöt arkipäivässäkin.
  • Yhteiskunnallista mielikuvitusta on myös odottamattomien yhteyksien löytäminen ja kyky luoda kokonaiskuva yhteiskunnasta eri osineen.
  • Asiat ovat moniulotteisia (esim. yksilön näkökulma, ympäröivän yhteiskunnan vaikutus). Me vaikutamme yhteiskuntaan ja yhteiskunta vaikuttaa meihin. Emme elä tyhjiössä.
  • Hieno vertaus yhteiskuntatutkijasta ajattelun käsityöläisenä: Esimerkiksi huonekalualalla työskentelevän käsityöläisen on luotava muoto huonekalulle samoin, kuin yhteiskuntatieteilijän on luotava muoto yhteiskunnalliselle teorialle.
  • Muodon antaminen kokemuksille.
  • Ajatukset on pidettävä järjestyksessä: käytännössä toteutuu muistiinpanojen kirjoittamisena sekä niiden järjestämisenä ja arkistoimisena. Pidettävä ns. langat käsissä, muuten on vain irrallaan leijailevia ajatuksia, joita ei osata kytkeä mihinkään.
  • Taito esittää ajatuksensa selkeästi ja ymmärrettävällä tavalla on tärkeä, koska ajatuksista on hyötyä vasta, kun ne ovat tarpeeksi laajalti ymmärrettyjä ja niitä voidaan hyödyntää käytännössä. (Varottava kuitenkin asioiden esittämistä populistisella tavalla niin yksinkertaistetusti, että välittyy liian ylimalkainen ja vääristynyt kuva.)

Maanantai 23.9. Jaottelimme kirjaamamme toiminnot seuraaviin kategorioihin:

  • Opiskelu tuo sisältöä päivään mutta edistävät myös pitkäaikaista tavoitetta (tutkinnon saaminen, oman ajattelun kehittäminen, mielekäs työ, taloudellisen tilanteen turvaaminen tulevaisuudessa, maailman parantaminen...)
  • Hyvinvoinnin ylläpitäminen (säännöllinen ruokailu, liikunta/ulkoilu, rentoutuminen esim. TV:n katselu, pelaaminen)
  • Sosiaaliset kontaktit (perhe, kaverit, työkaverit)
  • Kodinhoito, arjen organisointi (ruoanlaitto, siivous)
  • Opintojen näkyminen arjessa (esim. elokuvien katsominen yhteiskuntatieteilijän lasien läpi)

MAANANTAI 24.9

  • Kaikilla tieteenaloilla/ihmisillä ei ole tietoa tai ymmärrystä laadullisen ja määrällisen tutkimuksen sävyeroista ja tarkoitusperistä. Kyseisessä tutkimuksessa ei ollut tarkoitus yleistää kaikkien rikkaiden ajatusmaailmaa tai saada vastausta siihen mitä kaikki rikkaat ajattelevat, vaan lähinnä paneutua tarkemmin rikkaiden ajatuksiin.
  • Alallamme halutaan monesti perehtyä määrällisten tutkimusten taustoihin ja siksi käyttää laadullista tutkimusta, esim. luonnontieteissä pidetään määrällistä tutkimusta selkeämpänä ja tärkeämpänä.
  • Puhuttiin paljon myös siitä, että miksi rikkaat jatkavat töiden tekoa ja totesimme, että työnteko tuo sisältöä elämään; merkitystä, ihmissuhteita ja rutiinia.
  • Artikkeli oli vähän tutkittu ja tärkeä aihe, osui isosti kapitalismikeskusteluun - yleensä mediassa/tutkimuksissa/keskusteluissa keskitytty pienituloisiin tai vaikka ideologisesti työttömiin. Nyt syntyi haloo kun rikkaita kritisoitiin, vaikka esillä olikin puhtaasti rikkaiden omat mielipiteet eikä ketään varsinaisesti kritisoitu.
  • Puhuttiin myös katto-omaisuudesta; miksi kukaan tarvitsee yli miljardia?
  • Haloo artikkelista: rikkaat tottuneet siihen ettei asemaa tai oikeutta tuloihin kyseenalaisesta. Miksi kyseenalaistetaan niin paljon että kenellä on oikeus toimeentulotukeen vs. kenellä on oikeus miljooniin?
  • Rikkaita ei tuomita keinottelusta kun taas köyhiä tuomitaan siitä, jos he keinottelevat yhteiskunnan tarjoamia etuuksia.
  • Luokittelu: hyvätuloiset ja huonotuloiset

Maanantai 7.10

1. artikkeli

  • Ensimmäinen naissosiologi joka on istunut Turun Sosiologian oppituoliin oli vasta 2018 vaikka oppituoli on perustettu jo 1926
  • Nykyään muodikasta kertoa polku professoriksi yksilöllisen erinomaisuuden kautta, mutta Suvi Salmenniemi korostaa enemmän yhteiskunnallista kehystä (hyvinvointivaltion tuki) - Ymmärrys oman menestyksen ja yhteiskunnallisten taustatekijöiden välillä.
   * Mills määrittelee sosiologisen mielikuvituksen taidoksi ymmärtää ja jäsentää yksilöllisen kokemuksen sekä laajempien yhteiskunnallisten ja historiallisten valtarakenteiden välistä suhdetta.
  • Pohdimme paljon sitä miksi sosiologian historiassa on niin vähän naisia; liittyy varmasti siihen että naiset eivät ole päässeet yliopistoon kun vasta paljon myöhemmin = isot, vanhat teoriat tietysti siksi miesten. Koska naiset ovat tulleet kentälle mukaan? Miksei tänä päivänäkään hirveästi esitellä naisten teorioita?
  • Mitkä tarinat kerrotaan ja mitä ei kerrota
  • Lääketieteen vaihtoehtoiset hoidot; tänä päivänäkin vaihtoehtohoidoista ei esimerkiksi kirjoiteta valtamediasta - tarinaa ei saa kertoa vaikka 30% (?) ihmisistä käyttää vaihtoehtohoitoja
  • 1,2,3 maailma = rikkaat länsimaat, sosialistiset maat (kylmä-sota, vääränlainen modernius) ja kehittyvät maat - sosiologiassa pitkään tutkittu vain rikkaita länsimaita, kylmän sodan jälkeen jako pohjoisen ja etelän välillä ja sosialistiset maat jääneet varjoon.
  • Sosiologia toivon politiikkana; helppo olla kyyninen nykytilanteen edessä, mutta ei saa menettää uskoa että toisenlainen maailma on mahdollinen
  • Ei voida ajatella että sosiologia tutkisi vain taloudellisesti hyödyllisiä maita, on tutkimuseettinen kysymys mitä tutkitaan ja mistä näkökulmasta, ja että kaikenlaiset alueet otetaan huomioon.
  • Pohdittiin myös isoa akteemista tutkimuskysymystä; kuka rahoittaa mitäkin tutkimuksia ja mitkä tahot hyötyvät - miksi joitain asioita tutkitaan ja joitain ei? Esim syöpätutkimus on varmaan paljon rahoitetumpaa kuin vaikka köyhyystutkimus?

2. artikkeli

  • Toiminnallinen ja aktivistinen tutkimusmalli, ei tutkimusmetodi
  • Mills objektiivinen muttei puolueeton, taisteleva tutkija?
  • Onko malli kuitenkaan niin tehokas ja toimiva?
  • Ei vain selitystä, havaintoja ja tulkintaa vaan pyrkimys muutokseen
  • Tutkimus voi olla osa kansalaistoimintaa

Maanantaina 21.10

Linkki kuvaan

Taustatietoa kuvasta: Kuva on nimeltään Taking a Stand in Baton Rouge ja sen on ottanut Jonathan Bachman uutistoimisto Reutersille. Baton Rougen kaupungissa pidettiin mielenosoituksia poliisiväkivaltaa vastaan vuonna 2016, kun poliisi oli ampunut kaksi tummaihoista miestä muutamaa päivää aikaisemmin. Kuvassa oleva mielenosoittaja on Ieshia Evans, 35-vuotias sairaanhoitaja. Evans pidätettiin ja hänet vapautettiin seuraavana iltana.

Kuvasta löydettävissä useita jakolinjoja: mies/nainen, valkoinen/musta, väkivalta ja uhkaavuus/rauhanomainen protestointi.

Pohdimme poliisin yhteiskunnallista funktiota. Ylläpitääkö poliisi yhteiskunnassa olemassa olevaa vallanjakoa estämällä mielenosoittajien pyrkimykset tuoda esiin epätasa-arvoisuutta? Entä onko poliisin väkivaltainen toiminta rauhanomaista mielenosoittajaa vastaan oikeutettua? Vrt. Suomessa Turkin sotatoimia vastustavassa mielenosoituksessa poliisit suhteettoman kovissa varustuksissa ja voidaan kysyä, käytettiinkö liiallista väkivaltaa. Samalla uusnatsit marssivat rauhassa.

Pohdimme myös toista kuvaa.

Mielestämme kuva ilmentää surkuhupaisasti nykyajan vaatimuksia naisten elämän suhteen. Kuvassa näkyy Instagramissa leviävä wellness-kulttuuri, jossa joogaamalla voi muuttua eteeriseksi ja seesteiseksi olennoksi, jonka koti on aina siisti ja joka yhdistää sujuvasti joogatreeninsä imettämiseen. Kuva ei kuitenkaan millään tavalla vastaa todellisuutta, vaan kuva on tarkkaan harkittu ja lavastettu, jotta se näyttää hyvältä ja antaa tietynlaisen vaikutelman. Tällainen kuvasto jatkuvasti toistuvana syötteenä sosiaalisessa mediassa voi kuitenkin asettaa naisille paineita. Pitää olla ihan helvetin täydellinen ja jaksaa huolehtia itsestään ja lapsistaan ja kodistaan ja urastaan ja vielä kuvata tämä kaikki Instagramiin, jotta voi todistaa elävänsä oikein.

Kuvasta tuli myös mieleen syntyvyyskeskustelu, jossa itsekkäitä naisia syytetään siitä, että he eivät tee lapsia.

Mielenkiintoista on myös se, miten eri sovelluksissa saa julkaista kuvia naisoletettujen rinnoista - esim instagramissa on ilmeisesti kiellettyä näyttää naisten nännejä mutta miesten ei. Usein myöskin imettävien naisten kuvat poistetaan. Tästä syntyy isompi keskustelu siitä mikä on sallittua sosiaalisessa mediassa tai mediassa ylipäätään; miksei naisten rinnat saa näkyä ja miesten saa - miksi imettämistä paheksutaan?

28.10 - Tarinoiden ja fiktion avulla voidaan tuoda esille ja tietoisuuteen tarinoita "toisista"

- Epäily siitä, että kun emme lue enää niin paljoa kirjoja, niin vaikuttaako se heikentävästi empatiakykyymme? Toisaalta elokuvat, sarjat ym. ja videopelit herättävät omalla tavallaan samaistumisen kokemuksia.

- Tilastot eivät herätä empatiaa? Fiktio voi välittää kokemusmaailmaa tilastoja paremmin

- Kirjoitukset käsittelivät päihderiippuvuutta, addiktioita, syrjäytymistä, köyhyyttä, palveluprosessien resurssien vähyyttä (välinpitämättömyyttä?), vääränlainen auttaminen, hyssyttely, kontrolloinnin tarve, ongelmien ylisukupolvisuus, turvan ja huolenpidon hakemisen ruoan (addiktioiden) kautta, pahoinninvoinnin ja resurssien puutteen aikaansaama muukalaispelko & rasismi.

- Laadullinen tutkimus, tarinoita sossuntätien ja asiakkaiden sekä lasten kokemuksista. Määrällinen tutkimus yhdistettynä laadulliseen. Pohdimme. että voisi tutkia aiheita: ylisukupolvisuus, lapsiperheköyhyys, päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimivuus ja vaikuttavuus, ylipäätään sosiaalipalvelut.

- Pohdimme työttömän ja opiskelijan statuksen erilaisuutta, vaikka tulot ovat suunnilleen samat.

- Tekstit herättivät ahdistusta (yhdessä ryhmäläisessä), turhautumista ja toisaalta itsesuojelua, myötätuntoa. Pohdimme, että tutkimusteksti ei herätä niin paljoa tunteita kuin fiktiivinen teksti. Toisaalta fiktiivinen on helpompi pitää ulkopuolella?

- Tieto on työkalu

Maanantai 4.11

- Sivulla 329 luetellaan tutkimuksissa tunnistettuja, kulttuurista riippumattomia perustunteita. Minkälainen tunne on ennakointi, ja miten se voidaan havaita ilmeistä tai olemuksesta?

- Jossain muualla eteen tulleessa tekstissä perustunteita mainittiin olevan kaksi: rakkaus ja pelko. Kaikki muut tunteet voidaan tämän tekstin mukaan palauttaa jompaan kumpaan. Puhuttiin esim ahneuden ja pelon suhteesta, ahneus iso tekijä tietysti maailmassa jossa elämme (kapitalismi) pelko elintason laskemisesta. Ämpärit, buffetit, ilmaisnäytteet. Automatisoidut reaktiot tunnereaktiota?

- Yhteiskunnallisessa keskustelussa (varsinkin some-keskusteluissa) esille pääsee parhaiten henkilö, joka osaa esittää asiat tunteisiin vetoavalla tavalla ja yksinkertaistaen? (populismi & mainokset). Tylsät faktantarjoajat -tutkijat- jäävät huomiotta? Asenne enemmän asiantuntijat tulevat meille taas kertomaan miten tehdä, aiemmin kylmät tieteentekijät isomassa arvossa. Tunteet voivat aiheuttaa erilaisia tekoja; esim suhtautuminen ilmastonmuutokseen tai maahanmuuttoon.

- Tutkimus on yhdenlainen taiteen muoto? Intohimoa, uuden luomista, asioiden yhdistelemistä uusilla tavoilla, tuotoksen hellimistä ja irti päästämisen vaikeutta, hartauden ja pyhyyden kokemukset jne. Myös taiteessa puurtamisen ja viimeistelyn vaiheet.

JATKUUUU....

- eronteko kauniisiin ja älykkäisiin, voiko kaunis tosi-tv tähti olla älykäs? Toisaalta taas ylipainoiset (eli yleisesti epäkauniimapana pidetyt) eivät välttämättä saa samaa työtä tai palkkaa kuin kaunis.

- sopiiko feminiinisyys (ja tunteet) ja tiede yhteen? Tekeekö nainen tiedettä miesten ehdoilla? Mitkä tutkimukset saavat rahoitusta, miehiset? Kovat tieteet vs pehmeät, luonnontieteet vs humanistiset. Miehet kvanti naiset kvali? Rahallinen hyöty kvantitatiivisissa luonnontieteissä.

- Tunteet ja tuntemukset eivät ole erotettavissa, vaikka kieli on tärkeä sosiaalisessa kanssakäymisessä, kosketus on osa tunteita ja tunteiden välitystä. Tunteiden kontekstiaalisuus.

- tunteiden osoittaminen sallitumpaa naisilla esim halaus tavatessa jne. Vaikka naisilla ja miehillä tunteet todistetusti (?) yhtä voimakkaita

- Tunteisiin vaikuttaa esim nälkä. Voi olla konteksteja joissa tunteiden vaihtelua on vaikea säätää tai ei ole sallittua näyttää. Esim oikeudenkäynnissä tai opettajan arviointi - miten paljon tunteet vaikuttavat?

- Voi väittää olevansa rationaalinen, mutta silloin ei vaan tiedosta omia tunteitaan

- Tunteet näkyy tieteen tekemisessä; minkä tutkiminen koetaan merkittäväksi?

- On helpompaa olla luova kun voi näyttää tunteita - ja on helpompaa näyttää tunteita kun on luovalla alalla