Julkisen sosiologian projekti/YKTA01 Sosiaalinen järjestys ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus, syksy 2019

YKTA01 Sosiaalinen järjestys ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus

"Pidä mielessäsi, että monetkaan henkilökohtaisista huolista eivät ole ratkaistavissa, ellei käsitä niitä yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi – ja historian tekemisen ongelmiksi. Pidä mielessäsi, että julkisten kiistakysymysten inhimillinen merkitys paljastuu vain tarkastelemalla niitä suhteessa ihmisten henkilökohtaisiin vaikeuksiin ja yksilöllisiin elämänongelmiin. Muista, että yhteiskuntatieteellisten ongelmien riittävän muotoilun täytyy sisältää sekä henkilökohtaiset huolenaiheet että yhteiskunnalliset kysymykset, sekä yksilön elämäkerran että yhteiskunnan historian – ja koko niiden mutkikkaiden yhteyksien kirjon. Yksilön elämä ja yhteiskunnan rakentaminen tapahtuvat tässä kirjossa. Siinä on myös sosiologisen mielikuvituksen mahdollisuus vaikuttaa nykyiseen elämän laatuun." – Mills, Sosiologinen mielikuvitus, s. 258.

Tervetuloa

Tervetuloa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmaan kuuluvan Sosiaalinen järjestys ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus -kurssin Wikiopisto-sivulle. Tällä sivulla kerrotaan kokoontumiskertojen aikataulu, kurssitehtävät ja linkit oheismateriaaleihin.

Kurssin opiskeleminen

Kurssilla keskitytään mielikuvituksen rooliin yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Miten ajatella yhteiskuntatieteellisesti? Mitä mielikuvitus on yhteiskuntatieteellisessä (ja yhteiskunnallisessa) käytössä? Millaista on luova yhteiskuntatieteellinen ajattelu? Entä millaista se voisi olla? Miten yhteiskuntatieteellistä mielikuvitusta voidaan rikastuttaa, ja millaisista lähteistä se voi ammentaa? Mihin yhteiskuntatutkimus pystyy, ja missä menevät sen rajat? Entä mikä on yhteiskuntatieteellisen ja yhteiskunnallisen mielikuvituksen poliittinen relevanssi ja potentiaali?

Kurssin voi opiskella a) osallistumalla aktiivisesti luennoille, ryhmätyöskentelyyn ja lukupiiriin, b) kirjatentillä tai c) lukupiirillä.

a–vaihtoehdossa osallistutaan luennoille, tehdään ryhmätöitä ja lukupiiri. Lukupiirissä luetaan teos Suoranta, Juha (2017) C. Wright Millsin sosiologinen elämä. Tampere: Vastapaino. Lukupiirien toivotaan pyörivän ajallisesti rinnakkain kurssin kanssa. Lukupiiriraporttien palautus on 25.11.2019 mennessä kurssin Moodleen.

b–vaihtoehdossa tentitään kolme kirjaa alla olevasta listasta sähköisessä tenttipalvelussa (suora linkki sähköiseen tenttiin: https://exam.tuni.fi/enroll/exam/71968?code=YKTA01).

c–vaihtoehdossa luetaan kolme kirjaa lukupiirissä alla olevasta listasta. Lukupiiriraporttien palautus on 25.11.2019 mennessä kurssin Moodleen.

– Alasuutari, Pertti (2007) Yhteiskuntateoria ja inhimillinen todellisuus. Helsinki: Gaudeamus. [In English: Alasuutari, Pertti (2004) Social Theory and Human Reality. London: Sage.] On e-kirjana Andorin kautta.

– Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas (2009) Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Tiedonsosiologinen tutkielma. Helsinki: Gaudeamus. (5. p., myös varhaisemmat painokset käyvät). [In English: Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas (1966) The Social Construction of Reality. A Treatise in the Sociology of Knowledge. New York: Anchor Books.]

– Douglas, Mary (2000) Puhtaus ja vaara: ritualistisen rajanvedon analyysi. Tampere: Vastapaino. [In English: Douglas, Mary (1966) Purity and Danger: an Analysis of the Concepts of Pollution and Taboo. London: Routledge.

– Goffman, Erving (2012) Vuorovaikutuksen sosiologia. Tampere: Vastapaino. [In English: Goffman, Erving (1982) Interaction Ritual. Essays on Face-To-Face Behavior. London: Penguin University Books.]

– Mills, C. Wright (2015) Sosiologinen mielikuvitus. Helsinki: Gaudeamus. [In English: Mills, C. Wright (2000; alkup. 1959) The Sociological Imagination. Fortieth Anniversary Edition. Oxford: Oxford University Press.] On e-kirjana Andorin kautta.

Kokoontumiskerrat

09.09.2019 Mielikuvitus yhteiskuntatieteellisessä (ja yhteiskunnallisessa) käytössä

Anarkian organisointi eli miten kurssi opiskellaan? Esitellään ryhmätöiden aiheet ja muodostetaan ryhmät, jotka toimivat myös lukupiireinä

16.09.2019 Yhteiskuntatutkijan intellektuaalinen ammattitaito

Toisella tapaamiskerralla käsitellään sitä, mitä mielikuvitus on yhteiskuntatieteellisessä (ja yhteiskunnallisessa) käytössä? Mitä yhteiskuntatutkijat tekevät? Mitä heidän tulisi tehdä? Keskustellaan yhteiskuntatutkimuksesta käsityönä ja yhteiskuntatutkijasta ajattelun käsityöläisenä.
Viikkotehtävänä on keskustella ryhmässä tekstistä Mills, C. W. (2015) Liite: Intellektuaalinen ammattitaito [1]. Teoksessa Mills: Sosiologinen mielikuvitus. Helsinki: Gaudeamus. Keskustelu tiivistetään ryhmän omalle Wikiopisto-sivulle.

23.09.2019 Toiminta ja sosiaalisen järjestyksen ongelma

Tapaamiskerralla käsitellään sosiaalisen järjestyksen ongelmaa yhtenä perustavana yhteiskuntatieteellisenä kysymyksenä kysymysten ”Mitä on toiminta?” ja ”Mikä määrittää yhteiskunnallista muutosta?” ohella. Keskustelun pohjana ovat Peter Bergerin ja Thomas Luckmannin teos Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen ja Pertti Alasuutarin Yhteiskuntateoria ja inhimillinen todellisuus.
Viikkotehtävänä on pitää yhden päivän ajan eräänlaista päiväkirjaa (yksilötehtävä), johon merkitään muistiin kaikki tapahtumat, joissa on päivän aikana ollut mukana. Tärkeää on kirjata tapahtumat tarkkaan, vaikkapa vain ranskalaisin viivoin (esim. "heräsin varhain ehtiäkseni jumppatunnille" jne.). Sen jälkeen ryhmäkokoontumisessa pohtikaa yhdessä, miksi teitte juuri sitä, mitä teitte ja mihin laajempaan 'projektiin' tai elämänkokonaisuuteen nuo toiminnat liittyvät.

30.09.2019 Valta ja yhteiskunnallinen luokittelu

Tämän kerran aiheena on vallan käsite ja yhteiskunnallinen hallinta erityisesti luokittelun näkökulmasta. Luokittelua tarkastellaan myös välttämättömänä tiedollisena välineenä. Luokittelu on ajattelun edellytys: keino järjestää todellisuutta ja aikaansaada järjestystä. Keskustellaan myös ihmistieteiden tiedon erityislaadusta. Yhteiskuntatieteen luokat ja luokitukset ovat yleensä vuorovaikutteisia: suhde tieteellisen tiedon ja luokiteltujen yksilöiden välillä on kaksisuuntainen. Luokittelu on myös performatiivista: se ei vain kuvaa todellisuutta, vaan myös tuottaa sitä; luokitukset voivat luoda uusia ilmiöitä sekä olemassaolon ja toiminnan tapoja. Keskusteluluennon pohjana on Mary Douglasin teos Puhtaus ja vaara. Tapaamiskertaa varten kokoontukaa ryhmässänne ja keskustelkaa tekstistä "Tutkittiinko rikkaiden ajatuksia oikein" (teksti on Moodlen aineistokansiossa).

07.10.2019 Mahdollisuudentaju ja mielikuvituksen politiikka

Tällä kerralla keskustellaan siitä, miten tutkimuksen teko ei edellytä vain totuuden tavoittelua ja siinä pysymistä sekä todellisuudentajua, vaan myös mahdollisuuksien tajua. Tapaamiskerralla käsitellään myös yhteiskuntatieteellisen ajattelun poliittista relevanssia ja muutosvoimaa. Puhutaan toimintatutkimuksesta ja taistelevasta tutkimuksesta. Opiskelijat lukevat luentokertaa varten Suvi Salmenniemen tekstin ”Sosiologinen mielikuvitus ja toivon politiikka” [2] ja Juha Suorannan ja Sanna Ryynäsen kirjan Taisteleva tutkimus luvun luku 7 [3].

21.10.2019 Mielikuvituksen rikastaminen I: ääni ja kuva

Tarkastelussa on ääni, kuva ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus. Mitä ääni tarkoittaa yhteiskuntatutkijalle? Mitä sen avulla voi kuulla, kuvitella? Mitä ääni on, mitä häly, melu, kohina? Entä kuva? Miten tehdä yhteiskuntatutkimusta kuvista? Luentokertaa varten tehtävänä on joko (a) havainnoida jotakin äänimaisemaa ja pohtia ääntä sosiaalisena ilmiönä (esim. miten ääni yhdistää ja erottaa ihmisiä; tilalliset äänenkäyttöä säätelevät normit; eri tilojen vertailu niiden äänimaisemien suhteen) tai (b) pohtia jonkin vapaasti valitun kuvan yhteiskunnallisia ulottuvuuksia/merkityksiä. Ääni-vaihtoehdon resurssina voi käyttää Sata suomalaista äänimaisemaa -sivustoa [4]. Kuvat ympäröivät meitä kaikkialla, mutta ryhmätyön kuvalähteenä voi hyödyntää Instagramia.

Aalto-yliopiston valokuvauksen maisteriohjelman opiskelijat saivat tehtäväkseen valita kuvat, jotka esittävat vastarintaa, kapinaa ja vallankumousta: https://fi.wikiversity.org/wiki/Taisteleva_tutkimus/Aalto-yliopisto_27.3.2019

Mitä kuva esittää? a) Etsi kuvasta asioita, jotka varmasti tiedät tosiksi (faktanäkökulma), b) joita et voi kuvan perusteella varmasti tietää, mutta jotka voit olettaa tosiksi aiempien tietojesi perusteella ja c) joista haluaisit tietää lisää ymmärtääksesi valokuvaa entistä paremmin? (Tehtävä on kirjasta Sears, Alan & Cairns, James (2015) A Good Book, in Theory. Toronto: University of Toronto Press, s. 10).

28.10.2019 Mielikuvituksen rikastaminen II: fiktio

"Tekisi mieli sanoa, että sosiologia on kolmas virta ja se virtaa samaan suuntaan kuin runous ja historia. Tai ainakin sen tulisi olla, mikäli se aikoo pystyä kuvaamaan ja selittämään inhimillistä tilannetta sisältä päin.” (Bauman, Z., 2004, Notkea moderni, s. 242. [5])

Tämän kertaisen tapaamisen aihe on fiktion mahdollisuudet yhteiskuntatutkimuksessa. Miten yhteiskuntatieteellistä mielikuvitusta voisi rikastuttaa fiktion avulla? Luennolla käsitellään myös yhteiskuntatieteilijän ja kirjailijan työn yhtäläisyyksiä ja eroja. Luentokertaa varten tehtävänä on lukea valikoima tekstejä Rosa Liksomin novellikokoelmasta Väliaikainen (2015), ja pohtia, mistä yhteiskunnallisista teemoista tekstit kertovat, ja miten niitä voisi yhdistää tutkimuskirjallisuuteen ja/tai tarkastella yhteiskuntatieteellisin käsittein. Mitä tutkimuskysymyksiä ne herättävät? Miten näitä kysymyksiä voisi tutkia?

Liksom, Rosa, Väliaikainen (ss. 23-24, 30-31, 40-41 ja 57-58) [6]

Fiktio ja sosiologia

04.11.2019 Mielikuvituksen rikastaminen III: tunteiden sosiologia

Luentokertaa varten tehtävänä on lukea Maarit Wagerin artikkeli Tutkijuus ja tunteet ja keskustella sen teemoista. Artikkeli löytyy Moodlen aineistokansiosta.
Erillisellä sivulla on myös tunnepäiväkirja, johon voi halutessaan kuvata päivittäisiä, arjen tuoksinassa tulleita ja syntyneitä tunteita haluamallaan tavalla: päiväkirjanomaisena otteena, "liksommaisena" tuokiokuvana, runona, mietelmänä, kielikuvien rykelmänä, huutona, raporttina – nimellä tai nimimerkillä tai ilman allekirjoitusta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Contrasting_and_categorization_of_emotions#The_Book_of_Human_Emotions
Tunteiden tanssi (opittua, tilanteista, yhteistoiminnallista), "it takes two to tango -- or maybe three?"
- Tunteen oikeutettu syy - tunteen ilmaus (valinta) - vastaus (tunteen vahvistus) (Gergen, Kenneth, 2009, Relational Being, s.102–114)

11.11.2019 Viimeinen tapaamiskerta

Viimeisellä tapaamiskerralla summataan yhteen kurssilla opittuja asioita ja puretaan lukupiirien keskusteluja ja tuottamia oivalluksia.

Ryhmätyöohje ja ryhmät

Kurssi organisoituu pienryhmiksi, joissa luetaan tekstejä ja tehdään viikkotehtäviä, keskustellaan niistä ja valmistaudutaan esittelemään ryhmätyön tulokset keskusteluluennoilla. Ryhmätöissä jokainen osallistuja lukee itsenäisesti kaikki tekstit ja ryhmä pitää huolen, ettei ikävää vapaamatkustamista [7] esiinny. Ryhmät perustavat alasivut ao. ohjeen mukaisesti, jonne raportoidaan tiiviisti ryhmäkeskustelujen pääasiat.

Ryhmät (= lukupiirit)

Mallinne <-- kopio ensin tämä mallinne (painamalla muokkaa wikitekstiä-painiketta), liitä se sitten alapuolella olevaan ryhmälistaan, kirjoita mallinne-sanan tilalle oman ryhmän nimi ja tallenna muokkauksesi painamalla Julkaise muutokset -painiketta.