Julkisen sosiologian projekti/YKTA01 Sosiaalinen järjestys ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus, syksy 2019/Selviytyjät

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

16.09.2019 Yhteiskuntatutkijan intellektuaalinen ammattitaito

Yhteiskuntatutkijat arjessa ja työssä

- Pohdimme, mitä yhteiskuntatieteilijät tekevät työkseen käytännössä, ja mitä heidän tulisi tehdä.

- Tartuimme tekstissä siihen, että yhteiskuntatieteilijät eivät erota työelämää ja omaa elämää. Havainnointia tapahtuu näin ollen jatkuvasti niin kauppajonossa, kuin perhepäivällisellä. Yhteiskuntatieteilijällä on siis jatkuvasti silmät ja korvat auki ympärillä tapahtuvalle toiminnalle.

- Pohdimme jatkuvaa muistiinpanojen tekemistä, joka tuntuu tällä hetkellä meille vieraalta. Onko muistiinpanojen tekeminen haaste tulevaisuuden yhteiskuntatieteilijöille? Näimme jatkuvan muistiinpanojen tekemisen että kuormittavana, että antoisana. Niiden avulla voi saada ainutlaatuista tutkimusaineistoa vaikka vuosienkin päästä.

- Keskustelimme, vähentääkö tämän päivän informaatiotulva kiinnostusta yhteiskuntatieteitä kohtaan tulevaisuudessa? Internetistä löytyy todella paljon tietoa ja tutkimusta, kun vain jaksaa etsiä.

- Sosiologinen mielikuvitus herätti myös keskustelua. Pohdimme, millä tavalla meistä voisi tulla lahjakkaita havainnoimaan tilannetta monesta eri näkökulmasta. Miten pystymme näkemään jonkun ilmiön täysin eri ihmisen näkökulmasta. Empatiakyky on näin ollen välttämätön taito tutkimusta tehdessä.

Mitä yhteiskuntatutkijoilta odotetaan?

- Tekstissä korostettiin useasti välttämään turhan sanahelinän käyttämistä ja selkeäkielisyyttä hyvin perustein. Ymmärsimme, että selkeäkielisyyden käyttäminen mahdollistaa tekstin lukemisen mahdollisimman monelle asiasta kiinnostuneelle. Näin voi saavuttaa suuremman yleisön tuottamalleen tutkimukselle.

- Pohdimme yhteiskuntatieteilijöiden lipsumista vaikeakielisyyteen. Onko sanomaton olettamus, että tutkija on aidosti akateeminen tai osaava, mikäli käyttää abstrakteja sanoja paljon? Aiheuttaako tämä paineita yhteiskuntatieteilijälle tuottaa vaikeakielistä tekstiä? Tämä on ristiriitainen kuvio, koska vaikeakielisyyden myötä moni lukija ei ymmärrä kaikkea lukemaansa.

- Tekstissä näkyi kirjoittajan arvomaailma rivien välistä, joka vihjasi, että tutkimusta ei ole ihainnoiltavaa tehdä vain rahan takia. Rivien välistä välittyi tieto, että tutkimuksen tekeminen on arvokkaampaa kuin raha. Huomasimme siis, että tekstistä välittyi kirjoittajan ajatusmaailmaa. Tutkimusta tulisi tehdä oman kiinnostuksen ja intohimon takia johonkin aiheeseen.

- Keskustelimme myös yhteiskuntatieteilijöiden kykyä olla objektiivinen työssään. Tekstissä korostui, että oma persoona on otettava mukaan työn tekemiseen, että oma kädenjälki näkyy työssä. Mutta kuitenkin, on oltava objektiivinen tutkimusta tehdessä, ja on omattava kyky asettua toisen asemaan. Näimme tämän ilmiön vähän ristiriitaisena. - Pohdimme lopuksi, minkälaisena itse näemme yhteiskuntatieteilijän. Näimme yhteiskuntatieteilijän henkilönä, joka jaksaa kyseenalaistaa arkisiakin ilmiöitä, joka ei pidä itsestäänselvyytenä lähes mitään.


23.09.2019 Toiminta ja sosiaalisen järjestyksen ongelma

Miksi teimme sitä mitä teimme, ja mihin laajempaan elämänkokonaisuuteen tai projektiin nuo toiminnat liittyvät?

Huomasimme, että meitä yhdistävät arjessa monet samankaltaiset asiat ja pohdimme että tämä saattaa olla myös piilevänä tekijänä sille, miksi juuri mekin olemme ystävystyneet. Huomasimme arkemme koostuvan samantyylisistä arvoista, joita olivat muun muassa terveys, itsestä huolehtiminen, ihmissuhteet, sekä arjesta nauttiminen ja rentoutuminen esimerkiksi hyvien sarjojen ja ruoan parissa. Yhteisiä teemoja toistemme päivissämme olivat ihmissuhteiden vaaliminen ja niihin panostaminen, sen lisäksi huomasimme, että arkeamme rytmitti omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, esimerkiksi liikunnan tai ulkoilun merkeissä. Sen lisäksi moniin aktiviteetteihin tai toimintaan liittyi vahvasti sosiaalinen vuorovaikutus eri ihmisten kanssa. Huomasimme panostavamme ystävyys ja perhesuhteisiin, sillä koimme tärkeäksi osoittaa läheisillemme, että välitämme heistä.

Huomasimme olevamme tietynlaisessa elämän siirtymävaiheessa, jossa näemme vähemmän kenties juuri niitä ihmisiä, jotka ovat aikaisemmin olleet enemmän läsnä arkisessa elämässämme. Tähän taas liittyy itsenäistymisen ja oman itsensä etsimisen vaiheet, jotka koimme vaikuttaneen taustalla miksi olemme ajautuneet etäämmäksi lapsuuden ja nuoruuden elämänpiiristä. Pohdimme myös sitä, minkälaisia motiiveja opiskelemaan lähtemisen taustalla on meillä kaikilla yksilöinä olleet. Koemme, että yhteiskunnalliset normit ohjaavat edelleen vahvasti opiskelemaan menemisessä. Keskustelussamme nousi esiin, että vuodet lukion jälkeen nähdään edelleen automaattisesti välivaiheena, ennen siirtymistä korkeakouluopiskeluihin. Monet meistä myös totesivat keskusteluissa, joutuneensa ikään kuin selittelemään miksi eivät ole vielä opiskelemassa välivuosien aikana, vaikka päätös olisi ollut oma tietoinen valinta.

Terveyden ja kauneuden suhteen huomasimme, että monet päivittäisistä hyvinvointiin ja urheiluun liittyvistä tavoista pohjautuivat samankaltaisiin motiiveihin. Näitä olivat muun muassa yhteiskunnallinen paine pitää itsestä huolta, sekä jollain tasolla mahtua yhteiskunnan asettamiin kauneusihanteisiin sekä henkilökohtaiset mielihyvän tunteet. Puhuimme myös siitä, miten ulkoinen olemus ja habitus vaikuttavat usein tiedostamattomasti ystävyyssuhteiden alkumetreillä suhteiden solmimisessa. Teimme myös havainnon siitä, että ihmisillä on usein halu kuulua johonkin ryhmään ja samaistua ryhmässä oleviin jäseniin, jota voidaan ilmaista esimerkiksi samankaltaisen pukeutumisen kautta. Lisäksi huomasimme, että jokaisen meidän arkeemme kuului vahvasti myös oman ajan ottaminen, joka saattaa selittää myös persoonallisia taipumuksiamme.


30.09.2019 Valta ja yhteiskunnallinen luokittelu

- Ehkä kyselyyn vastanneet ovat olleet juuri sellaisia henkilöitä, jotka haluavat tuoda räväkän mielipiteen ilmi ja sellaisia, jotka mielellään tuovat esiin valta-asemaansa

- Tutkijoiden tekemä jaottelu lisäsi kyllä mielestämme tutkimuksen luotettavuutta - haastateltavien joukossa suunnilleen tasapuolinen edustus erilaisia huipputuloisia

- Mitä kysymyksiä kysytty huipputuloisilta? Miten kysymykset muotoiltu? Onko vaikutusta?

- Kuinka paljon vastaajilla on ollut tietoa siitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii? Esim. pienituloisten oikeasta arjesta: harvoin kyse laiskuudesta tms.

- Mietimme, vaikuttaako kulttuuri siihen, miten suoraan uskallettu vastata - Suomessa sananvapaus

- Keskustelimme siitä, että haastateltujen mielipiteet ovat aika rajuja, joka jopa yllätti. Mutta toisaalta koska on saanut vastata anonyymisti, tulee esiin henkilön oikeat ajatukset - ehkä yllättävän monella on näin rajuja mielipiteitä, joka ei vaan tulisi "normikeskustelussa" esiin?

- Huipputuloiset yleistävät kommenttiensa perusteella hyvin paljon & heidän näkemyksistään huomaa, miten pienituloisia ajatellaan "toisina" itseen verrattuna

- Onko artikkelin kirjoittaja objektiivinen? Media haluaa myös triggeröidä, sanavalinnat, mielikuvat yms. Toimittajalla paljon vastuuta siitä, miten muotoilee asiat - esim. artikkelin otsikko

- Mitä Juho Orjalan tweetillä tarkoitetaan?


7.10.2019 Mahdollisuudentaju ja mielikuvituksen politiikka

- Keskustelussamme paneuduimme erityisesti toimintatutkimukseen, jonka koimme mielenkiintoisena menetelmänä

- Toimintatutkimuksessa tavoitteena on yhteisön toimintamallin muuttaminen, pidimme sen käytännönläheisyydestä ja siitä, että se aidosti yrittää ratkaista tiettyjä ongelmia. Voiko tutkimus kuitenkaan olla täysin objektiivista, jos sen tutkijalla vahva ennakkokäsitys siitä, että tutkittavan asian rakenteet ovat pielessä ja niitä täytyy pyrkiä muuttamaan?

- Kuinka yleistä toimintatutkimuksen tekeminen on nykypäivänä? Pyrkivätkö monetkin esimerkiksi nykypäivän graduista tarjoamaan konkreettisia vastauksia yhteiskunnallisiin ongelmiin?

- Vaatii paljon tutkijan ammattitaidolta, ettei hän mene tutkimustilanteessa tarjoamaan ongelmaan valmista ratkaisumallia vaan luomaan ratkaisua läsnä itse tilanteessa

- Pohdimme, kuinka laaja-alaisesti toimintatutkimus levittäytyy; onko se vain yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen juttu vai kuinka paljon sitä käytetään hyväksi myös muilla aloilla?

- Toisaalta totesimme, ettei yhteiskunnallisten olojen parantaminen aina vaadi mitään yhteiskuntatieteellistä koulutusta

- Etnografisen tutkimuksen ja toimintatutkimuksen erot? Ajattelimme, että etnografisessa tutkimuksessa ei niinkään pyritä ensisijaisesti vaikuttamaan tutkimuskohteen olosuhteisiin, vaan tuottamaan tietoa tarkasteltavasta ilmiösta, toisin kuin toimintatutkimuksessa on asioihin vaikuttaminen päällimmäisenä

- Totesimme, että yhteiskuntatieteilijät tarvitsevat runsaasti luovuutta yhdistelläkseen asioita, joiden ei olisi alun perin voinut kuvitella liittyvän toisiinsa

- Meille tuli teksteistä sellainen fiilis, että niissä korostettiin paljon piirteitä, jotka auttavat ihmistä ja ovat erityisesti hyväksi tutkimuksen teossa, pohdimme miten meidän omia ominaisuuksiamme koulutetaan epäsuorasti kohti tällaisia yleisesti hyvinä tutkijan työssä pidettyjä ominaisuuksia, esim. kriittinen ajattelu ja kyseenalaistaminen

- Aihe sai meidät pohtimaan myös paljon laajemmin erilaisia arvoja ylipäätään sekä sitä, miten ihmiset perustelevat niitä ja miten mitkäkin perusteet ovat muodostuneet

- Keskeistä; viimeaikaiset artikkelit ja lukupiirin sisältö ovat osoittaneet erityisesti sen, että yhteiskuntatieteilijän tehtävä ei ole vain typistyä tutkimusteknikoksi vaan pyrkiä näkemään sanomattomien sanojen ja rakenteiden taakse niiden laajempia merkityksiä


21.10.2019 Mielikuvituksen rikastaminen: ääni ja kuva

https://www.independent.co.uk/news/world/black-friday-2017-brazil-shoppers-discount-sales-brazil-south-africa-a8073651.html

-Valitsimme melko ajankohtaisen kuvan, sillä Black Friday lähestyy ja siitä on muodostunut melko suuri ilmiö maailmalla

-Nykyään on noussut esiin myös paljon Black Fridayn kaltaisen yltiökuluttamisen vastaisia liikkeitä. Ilmiö on saanut aikaan poliittista osallistumista myös Suomessa. Tästä esimerkkinä ”Älä osta mitään- viikko”

-Kuvassa mielenkiintoista on mielestämme se, että myös kuvan ihmiset pitävät kuvan käytöstä naurettavana, sillä he itsekin kuvaavat puhelimillaan tapahtumaa, tiedostaen yltiökuluttamisen mahdottomuuden

-Kuvassa tiivistyy ehkä eräänlainen ryhmäpaine; kun muutkin ostavat, niin minunkin täytyy

-Kuluttaminen tietynlaisena statuskysymyksenä, sillä ihmisillä kenties halu osoittaa varallisuudella/omaisuudella kuuluvansa korkeampaan yhteiskuntaluokkaan

-Alennusmyynteihin ja Black Fridayhin liittyvä mainonta sekä erilaiset tavat yrittää vaikuttaa ihmisten ostokäyttäytymiseen

-Erilaiset kulttuuri sosiologian merkitykset tavaroille, mitä smart tv symbolisoi tämän ajan yhteiskunnassa? Ihmisillä kenties halu osoittaa varallisuudella/omaisuudella kuuluvansa korkeampaan yhteiskuntaluokkaan -> yhteiskuntaluokissa eteneminen ja siihen pyrkiminen ”kuroajat” työväenluokasta keskiluokkaan -Velkakierre Suomessa -> Millä todellisuudessa tavaroita hankitaan ja millä ne maksetaan? Kulutusluottoon liittyvät ongelmat ks. Helsingin Sanomat https://www.hs.fi/talous/art-2000006256713.html -”Vakuudettomien kulutusluottojen kasvu on viime vuosina ollut ripeää. Vaivattomuudella ja hakemusten nopealla käsittelyllä markkinoituja lainoja kaupitellaan kätevinä ratkaisuina elämänlaatuun, harrastuksiin, lomamatkoihin ja yllättäviin kuluihin.” (Helsingin Sanomat) -Black Fridayhin liittyvät eettiset ongelmat mainonnassa – ollaanko valmiita tekemään mitä vaan, että saadaan houkuteltua asiakas ostoksille? https://www.hs.fi/talous/art-2000005909822.html

-Television katselun sosiaalinen eriytyminen – Kuka tänä päivänä vielä katsoo televisiota ja onko tässä yhteyttä sosiaalisiin luokkiin?

-Kuvassa materialismi kiilaa samassa tilassa olevien ihmisten fyysisen hyvinvoinnin edelle

-Informaatioteknologian lisääntyessä tämän kaltaiset ilmiöt ovat globalisoituneet. Aikaisemmin Black Friday oli vain Yhdysvalloissa, mutta nyt ilmiö on maailmanlaajuinen

-Yltiökuluttamisen vaikutukset ilmastoon


28.10.2019 Mielikuvituksen rikastaminen II: fiktio

Mistä yhteiskunnallisista teemoista tekstit kertovat, ja miten niitä voisi yhdistää tutkimuskirjallisuuteen ja/tai tarkastella yhteiskuntatieteellisin käsittein? Mitä tutkimuskysymyksiä ne herättävät? Miten näitä kysymyksiä voisi tutkia?


-Uutisten vaikutus sosiaalityöntekijän työnkuvaan ja siellä liittyviin onnistumisiin/epäonnistumisiin

-Hyssytellään isoja ongelmia, ettei jouduta kantamaan vastuuta toimenpiteistä

-Sosiaalityön prosessin pirstaloituminen, monta eri ihmistä mukana

-Mielenterveyspalveluiden ruuhkautuminen – terapiatakuu kansalaisaloite

-Työntekijät kasvoina huonoille päätöksille, isot päätökset tehdään hallinnollisella tasolla

-Kuinka paljon sosiaalityön koulutuksiin sisältyy opetusta ihmiskontaktista ja empatiakyvystä asiakkaiden kanssa?

-Kuinka paljon tälläisiä tapauksia, jotka eivät tule sosiaalityön viranomaisille asti?

-Kuinka paljon sosiaalinen asema vaikuttaa kuinka vakavasti tilanne otetaan yksikössä?

-Mikäli lähipiiristä puuttuu tasapainoisia aikuisia, vanhempi voi alkaa puhumaan aikuisten ongelmista lapsille -> lapsien kuormittuminen henkisesti

-Yhteiskuntaluokkien vaikutus perheen sisäiseen vuorovaikutukseen ja tapaan kommunikoida keskenään

-Avainsanoja: huono-osaisuus, päihderiippuvuus, mielenterveysongelmat, eriarvoisuus, toiseus, köyhyys, vanhemmuus

-Perhe sosialisaation roolissa: jos menee huonosti, ei aikaa ja voimia keskittyä lapsen kehityksen tukemiseen -> arki menee selviytymiseen

-Jos lapset joutuvat huolehtimaan vanhemmistaan, niin aikuisen auktoriteetti saattaa kärsiä

-Yhteiskunnan ja työelämän koventuneet vaatimukset

-Kehollinen työ ja odotukset työntekijältä esimerkiksi asiakaspalvelutöissä

-Erilaisissa työpaikoissa erilaiset odotukset riippuen yhteiskuntahierarkiasta

-Elämäntilanteen vaikutus kokonaisvaltaiseen terveyteen ja ongelmien kasaantuminen erityisesti alemmissa yhteiskuntaluokissa

-Ei resursseja huolehtia omista lapsistaan, lapsi eriarvoisessa asemassa, mahdollisuuksien epätasa-arvo

-Suomi mahdollisuuksien ja tasa-arvon maa – kuitenkin monia eriarvoistavia tekijöitä

-Työvoimapula Suomessa, erityisesti palvelualoilla


Tutkimuskysymyksiä

1. Sosiaalityön prosessin pirstaloitumisen vaikutus päihdekuntoutujan toipumiseen?

2. Soten mahdolliset vaikutukset yhteiskunnallisesti ihmisten hyvinvointiin?

3. Minkälaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia mielenterveyspalveluiden ruuhkautumisella voi olla ihmisten terveyteen ja toimijuuteen omassa elinympäristössään?

4. Sosiaalityön hierarkiat - Kuinka sosiaalityötä tulisi "johtaa"? Ns. kasvottomat sosiaalityöntekijät?

5. Minkälainen vaikutus yhteiskuntaluokilla on perheen sisäiseen vuorovaikutukseen ja tapaan kommunikoida köyhissä ja huono-osaisissa perheissä?


04.11.2019 Mielikuvituksen rikastaminen III: tunteiden sosiologia

- Aloitimme keskustelun puimalla kansanedustaja Iiris Suomelan kohtaamaa seksismiä sosiaalisessa mediassa

- Myös miehet kokevat tunteita, mutta miksi juuri naisten kokemista tunteista ajatellaan olevan negatiivisia vaikutuksia esim. tutkijan työssä

- Artikkeli sai pohtimaan, tekeekö tunteiden näyttäminen ja tunteellisuus huonommaksi tutkijaksi, sillä asiantuntijuuteen liitetään usein tietynlainen kylmäpäisyys ja tunteiden näyttämättömyys

- Tunteet ja niiden näyttäminen voivat olla myös hyödyksi tutkijan ammatissa; esimerkiksi haastattelutilanteessa tietynlainen empatian osoittaminen voi rohkaista haastateltavaa.

- On myös positiivisia tunteita, kuten intohimoisuus, joista voi olla hyötyä tutkijan uralle ja sen kokeminen jollakin tasolla voi olla myös välttämätöntä menestyäkseen urallaan. Kuitenkin ns. kultaisen keskitien löytäminen tunteiden näyttämisessä tutkijan roolissa tärkeää

- Artikkeli sai myös pohtimaan, kuinka usein yhteiskunnassa vallitsee tietynlainen oletus työkyvystä, jonka mukaan esim. työpäivän aikana tai koulussa ei tulisi näyttää negatiivisia tunteita, vaan ne tulisi käsitellä myöhemmin kotona

- Tunteiden näyttämiseen voidaan myös liittää tietynlaista kategorisointia, esimerkiksi kuinka keskiluokka osaa pitää tunteensa kurissa julkisilla paikoilla (ei siis vain sukupuoli, vaan myös luokkakysymys)

- Tunteiden näyttämiseen liittyy paljon kulttuurisia eroja ja olisikin mielenkiintoista tietää, onko maailmassa kulttuuria, jossa miesten tunteiden näyttäminen olisi yhtä hyväksyttyä kuin naisten tunteiden näyttäminen

- Artikkelissa joistain kohti huokuu, ettei se ole ehkä ihan tätä päivää esim. artikkelissa mainittu väitöskirja ”Sopivatko naiseus ja älyllinen ajattelu yhteen?”