Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2012 kurssi/Navigating the Void

Mistä on kyse?

Tässä artikkelissa esittelen lyhyesti digitaalisen ympäristön hahmottamistapoja ja tutkijoiden huomioita ympäristön roolista ja sen hahmottamistapojen hyödyllisyydestä navigoinnissa eli internetin selailussa. Olen myös kerännyt muutamia haastatteluja ennalta nimettyjen nettisivujen käyttöön liittyen nähdäkseni edes pilkahduksen siitä, kuinka hyvin mainitsemieni tutkijoiden ajatukset pitävät paikkansa.

Bittiavaruus

Internet on mullistanut maailmankuvaamme enemmän kuin äkkiseltään on edes tajuttavissa. Fyysinen maailma on saanut rinnalleen digitaalisen ulottuvuuden. Yhä useampi palvelu on digitalisoitunut ja siirtynyt verkkoon, ja digitaaliset kirjat ja lehdet alkavat olla jo arkipäivää. Yhä enemmän informaatiota on saatavilla pelkästään Internetin kautta, ja gps:n avulla mikä tahansa paikka - kenties pian kuka tahansa henkilökin - on löydettävissä missä tahansa.

Digitaalistumisen ja siten digitaalisten ympäristöjen levitessä ja yleistyessä - tai pikemminkin niiden monipuolistuessa - uudenlaisten taitojen hallitseminen on noussut polttavan tärkeäksi. Jokaisen saatavilla oleva tieto missä vain ja milloin vain on nostanut käyttäjän roolin uuteen asemaan: käyttäjä on nyt se, joka lopulta määrää. Päästäkseen toivomaansa lopputulokseen käyttäjän on osattava toimia erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä.

Tämän edellytyksenä ovat uudenlaisten taitojen hallinta, joihin liitty etenkin medialukutaito sekä medioiden välinen lukutaito (transmedia literacy). Tutkijat ovat kuitenkin kiinnostuneet hyperlinkeistä koostuvasta internetistä myös tilana ja digitaalisena ympäristönä, jonka hahmottaminen on keskeinen osa internetin käyttämisen hallitsemista.

Internet on luonteeltaan rajaton ja ääretön abstrakti konsepti, jonka hahmottamiseksi tarvitsemme arkipäiväisempiä, meille tutumpia keinoja. Tutkija Peter Morville nostaa internetin käytön yhteydessä varsin keskeiseksi seikaksi sen, kuinka Internetin käyttäjä tuntee liikkuvansa "paikasta" toiseen klikkaillessaan sivustolta toiselle. Toisaalla taas tutkijat Paul P. Maglio ja Teenie Matlock ovat keskittyneetkin juuri niihin metaforiin, joita hyödynnämme Internetiä käyttäessämme (The Metaphors We Surf the Web By). Keskityn tässä artikkelissa esittelemään näitä kahta näkökulmaa, eli Internetiä tilana ja Internetin hahmottamista metaforien kautta.

Abstrakti tila, tyhjyys?

Internet on pohjimmiltaan vain sähköisiä koodeja ja hyperlinkkejä, jotka luovat illuusion jostakin paljon monimutkaisemmasta kokonaisuudesta. Internetin mullistavin piirre on se, ettei tieto ole enää sidoksissa paperisiin kansiin ja fyysiseen tilaan (ellei sitten laitteen kautta, joka mahdollistaa internetiin pääsyn), vaan tieto on saatavilla helposti mihin aikaan tahansa ja missä vain.

Jotta tieto olisi saatavilla paperisten kansien ulkopuolellakin, se on luonnollisesti digitoitava eli muutettava tietokoneille ja muille laitteille sopivaan muotoon. Tällöin esimerkiksi kirja lakkaa kuitenkin olemasta varsinainen kirja. Morville nostaa esimerkiksi keittokirjan siirtämisen internetiin:

Tavallinen keittokirja voi olla digitaalinen kirja, jollaista voi lukea esimerkiksi Google Kirjoissa tai ladata pdf-tiedostona omalle koneelle. Mutta sen lisäksi keittokirja voi muuttua blogiksi, jonne päivitetään uusia reseptejä niiden kokeilun jälkeen, tai keittokirja voi kerätä ympärilleen kokonaisen ruoanlaitto ja leipomis -aiheisen foorumin, jonne kuka tahansa voi käydä lisäämässä ja kommentoimassa reseptejä tai muuten vain keskutelemassa jotain aiheen tiimoilta. Keittokirja voi muuttua myös internet -sivustoksi, joka ylläpitää reseptikokoelmaa tai reseptiarkistoa. Lyhyesti ilmaistuna yksinkertainen keittokirja kansineen ja sivuineen voi muuttua interaktiiviseksi tuotteeksi ja tietokannaksi. Näiden myötä myös se, millaisena reseptikirja hahmotetaan, muuttuu. Samalla tämän uudenlaisen reseptikirjan käyttökokemus muuttuu ja huomaamme tarvitsevamme uudenlaisia taitoja hyödyntääksemme sitä.

Kulkeminen abstraktissa tilassa

Mutta miksi edes puhua digitaalisen ympäristön hahmottamisesta fyysisen tilan kaltaisena? Vastaus on yksinkertainen: tarvitsemme meille jo ennestään tuttuja keinoja, jotta pystyisimme ylipäätään hahmottamaan äärettömän laajan ja abstraktin ympäristön kuin mitä Internet on. Löytääksemme haluamamme tai pystyäksemme "kulkemaan" Internetissä, tarvitsemme meille jo ennestään tuttuja suunnitamisen ja navigoinnin keinoja - kuten sellaisia, joita hyödynnämme vieraassa kaupungissa kulkiessamme.

Yleisesti tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että Internet hahmotetaan fyysisen tilan tavoin, oli siitä sitten hyötyä tai ei - ja juuri tästä he ovat eri mieltä. He ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että erottuakseen muista, ympäristössä sijaitsevat elementit tarvitsevat piirteitä, joiden avulla ne ovat määriteltävissä, eroteltavissa ja eriytettävissä. Nämä erityispiirteet ovat juuri niitä, joiden avulla tieto tai sivusto löydetään ja joiden avulla digitaalisessa ympäristössä on mahdollista navigoida.

Tässä alla on lista muutamista fyysisen ja digitaalisen tilan hahmottamiseen liittyvistä seikkoista:

Fyysisen tilan hahmottamiseen vaikuttavat

koko
materiaali
muoto
väri

Digitaalisen ympäristön hahmottamiseen vaikuttavat

sanat
nimikkeet tai tagit
linkit
avainsanat

Kuten näistä kahdesta listasta on helposti huomattavissa, digitaalisessa ympäristössä luotamme vahvasti sanoihin: sanat määrittelevät jokaista Internet -sivustoa, ne ovat jo Internetin rakentavan koodinkin edellytys. Avainsanat, sanoista koostuvat linkit, sanoista koostuvat tagit ja nimikkeet, sanoista koostuva Internet -koodi (HTML ja CSS), sanoista koostuva sisältö... Sanat luovat digitaalisen ympäristön ja niiden avulla se myös hahmotetaan.

Sanat, tai ylipäätään mikä tahansa ihmiskieli, on kuitenkin epäluotettavaa. Eivätkä ne luo todellista tilaa, vaan ainoastaan tilan illuusion. Juuri tästä syystä Morville ei pidä keskeisenä tutkia sitä, kuinka Internet hahmotetaan fyysisen tilan tavoin. Kuten hän itse huomauttaa: "These spatial visualization approaches fail because there's no there there." Tässä Morville kuitenkin jättää huomiotta sanojen kyvyn viitata ja ilmaista asioita, joita ne eivät ole.

Metaforat

Metafora tuo ensimmäisenä mieleen kaunokirjalliset ja runolliset konventiot - arkipäivästä irralliset runolliset ilmaisut. Metaforat saatetaankin usein nähdä virheellisesti vain kielen erityispiirteinä. Tosiasiassa kyseessä on hyvin perustavanlaatuinen ajattelun ja maailman hahmottamisen keino, joka on tiivis osa jokaisen ihmisen arkipäivää. Jopa niin tiivis osa, ettei monikaan tajua käyttävänsä kymmeniä, ellei satoja metaforia joka päivä.

Metaforat ovat eräänlaisia vertauksia, joissa yhdestä asiasta puhutaan toisen asian termein, esimerkiksi TIETOKONE ON TYÖPÖYTÄ. Metaforat vaativat siis tietynasteista tunnistamista, sillä kirjamellisesti tulkittuina ne olisivat vain hölynpölyä, mahdottomuuksia tai valheita. Metaforista puhuttaessa on syytä ottaa huomioon kolme seikkaa eli metafora itsessään, metaforan tarkoitus ja näiden kahden välinen yhtäläisyys tai yhteys. Esiin nostamani metafora tulkittaisiin siis näin:

metafora	tietokone on pöytä
metaforan tarkoitus	kuvata tietokonetta työtilana
yhtäläisyydet	sekä tietokone että työpöytä käsittävät työstettävät dokumentit ja paperit, kirjoitusvälineet, roskakorin ja erilaiset kansiot sekä lokerikot valmiille ja keskeneräisille töille

Kognitiivisen lingvistiikan professori George Lakoff yhdessä professori Mark Johnsonin kanssa mullisti metaforan käsitteen teoksellaan Metaphors we live by (1980). Teoksessa professorit nostivat esille käsitteellisen metaforan ajatuksen, joka nostaa metaforan kielen ja kirjallisuuden yläpuolelle tehden metaforasta esittämäni kaltaisen ihmisen ajattelulle perustavanlaatuisen ominaisuuden. Käsitteelliset metaforat toimivat ajattelun, luovuuden ja oppimisen perustana, sillä ne ovat juuri se ajattelun väline, jolla hahmotamme arkipäivää ja maailmaa.

Digitaalinen metafora

Suurin osa tietokoneisiin, digitaalisiin ympäristöihin, verkkomediaan ja metaforiin perehtyneistä tutkijoista ovat yhtä mieltä siitä, että internetistä käytetyt metaforat vaikuttavat huomattavasti siihen, kuinka internetiä käytetään ja kuinka kuinka se ymmärretään. He ovat myös laajalti omaksuneet Lakoffin ja Jonhsonin esittelemän käsitteellisen metaforan teorian. Useimmiten Internetiin liittyviä metaforia pidetään Internetin abstraktin luonteen tähden sen välttämättöminä hahmottamisen keinoina.

Osa tutkijoista on jopa sitä mieltä, että World Wide Webin hahmottaminen itsessään on täysin metaforista. Tämä väite juontuu epäilemättä ajatukseen siitä, kuinka hahmotamme abstrakteja, hankalasti käsitettäviä asioita ja ilmiöitä meille tutumpien, usein fyysisten ja arkipäiväisempien asioiden kautta. Tässä on kuitenkin huomioitava, että se, kuinka kuvailemme jotakin voi vaikuttaa siihen, kuinka näemme kuvaillun asian - ja lisäksi se, kuinka näemme kuvaillun asian vaikuttaa siihen, kuinka me käytämme sitä (ks. Making Sense of the Web). Siten Internetin ja sen sivustojen metaforinen hahmottaminen vaikuttaa siihen, kuinka me käytämme Internetiä ja kuinka haemme tietoa Internetin kautta.

Morville puhuu usein Internetistä kaupunkina ja vertaa sivustolta toiselle kulkemista samanlaisena tapahtumana kuin tien etsimistä paikasta A paikkaan B kaupungissa, joka on mahdollisesti itselle täysin vieras. Tämä metafora on toimiva, mutta ei suinkaan ainoa Internetistä käytetty metafora. INTERNET ON KIRJASTO, VALTAMERI, MATKA tai VALTATIE ovat myös yleisesti käytettyjä metaforia ja selkeästi toisistaan voimakkaastikin poikkeavia. Jos hahmotamme Internetin kirjastona, on kokemuksemme hyvin erilainen kuin jos hahmotamme internetin valtatienä, sillä kumpaankin metaforaan kytkeytyy sen omat kognitiiviset merkit ja elementit. Kirjastosta esimerkiksi oletamme löytävämme hyllyjä, luokituksia, kirjoja ja lehtiä, järjestelmällisyyttä ja lukusaleja, kun taas valtatien varrella oletamme törmäävämme tiekyltteihin, opasteisiin, kaupunkeihin ja kyliin, metsiin, peltoihin ja bussipysäkkeihin.

Metaforien tutkimusta Internetin yhteydessä hankaloittaa Internetin valtava laajuus, abstraktius sekä se seikka, ettei ole olemassa kahta samanlaista Internetin käyttäjää. On kuitenkin muutamia hallitsevia metaforia, jotka ovat useammin käytettyjä kuin monet muut, ja näistä Maglio nostaa oman tutkimuksensa pohjalta tärkeimmäksi metaforan (digitaalinen) TIEDONHANKINTA ON TILASSA LIIKKUMISTA. Tämä metafora kytkeytyy selkeästi Morvillen huomautukseen siitä, kuinka suurin osa ihmisistä kokee liikkuvansa paikasta toiseen Internetiä käyttäessään, sekä Internetissä usein käytettyihin ilmaisuihin "explorer" (tutkimusmatkailija) tai "navigate" (suunnistaja/suunnistaa/luotsata). Siten myös puhe poluista, reiteistä ja sivukartoista tulee ymmärrettäväksi. On myös hyvä huomata, että nämä kaikki esimerkit liittyvät myös VALTATIE ja MATKA -metaforiin.

Yhteenveto

Internetissä seuraamme erilaisia polkuja paikasta toiseen, palaamme takaisin tietyn määrän klikkauksia, avaamme kansioita ja selailemme keskustelupalstoja ilman, että mihinkään näistä liityy varsinaista polulla kulkemista, takaisin kääntymistä, avaamista tai selailua. Muodostamme erilaisista Internet-sivustoista oman kuvamme siitä, millaisia paikkoja ne ovat, vaikka ne eivät mitään varsinaisia paikkoja olekaan. Voidaan siis tiivistää, että hahmotamme abstraktia Internetiä tilana ennen kaikkea metaforien kautta.

Vaikka etenkin metaforien tutkimus Internetin yhteydessä vaikuttaa hyvin keskeiseltä tutkimuskohteelta, on siitä tehty vasta vähän varsinaista tutkimusta. Suurimpia haasteita vastaavalle metafora-tutkimukselle ovat Internetin ääretön laajuus ja valtavan suuri, epäyhtenäinen käyttäjäkunta.

Haastattelut

Otsikon takaa löytyy tekemäni haastattelu. Siihen osallistuneiden vastaukset löytyvät alla olevan "Keskustelu" -osion takaa. Haastattelukysymysten kautta olen pyrkinyt saamaan selville, millaisena tilana haastateltavat verkkoympäristön (verkkosivut) hahmottavat. Metafora-tutkimus vaatii huomattavasti laajemmat tutkimusmetodit ja otannat, joten en ota siihen kantaa tässä.

Mikäli tämän artikkelin lukija on kiinnostunut, haastattelu on edelleen ja tulee aina olemaan kaikille avoin ja vastauksia saa jättää anonyymisti, nimimerkillä tai omalla nimellään alla olevaan "Keskustelu" -osioon.

Keskustelu

Lähteet

Teokset

Hendler, James & Horrocks, Ian (toim.): The Semantic Web [1]
Hock, Randolph: The Extreme Searcher's Internet Handbook [2]
Jasinska, Agnleszka: Cognitive Metaphor as a Deeply Ingrained Device of Computer and Internet Language [3]
Journal of Research and Development [4]
Knowles, Murray & Moon Rosamund: Introducing Metaphor [5]
Lakoff, George & Johnson, Mark: Metaphors We Live By [6]
Maglio, Paul P. & Matlock, Teenie: Metaphors We Surf the Web By [7]
Morville, Peter: Ambient Findability [8]
Morville, Peter: Information Architecture for the World Wide Web [9]
Morville, Peter: Search Patterns [10]
Oulasvirta, Antti: Kognitiivinen metaforatutkimus ja kätttöliittymämetaforat [11]

Internet -sivustot

Finding Web Metaphors, luettu 10.12.2012
Metaphors in Web Sites, luettu 10.12.2012
Making Sense of the Web: a metaphorical approach, luettu 10.12.2012
The Literary Thinker: Metaphors, luettu 10.12.2012

Muuta aiheeseen liittyvää

Tehnyt Maria Rissanen