Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2012 kurssi/moduli III-keskusteluun
Wikipedia - Wikiopisto, mitä eroa? Ajatuksia Luennosta
Luento antoi hyvää tietoa wikipediasta ja siitä miten siellä toimitaan. Jotenkin se madalsi kynnystä osallistua sen tekemiseen. Oli hyvä kommentti armottomasta muokkaamisesta. Koen, että olisi pelottavaa kirjoittaa ehdotonta tietoa vaan on lohdullista ajatella että muut voivat täydentää ja korjata kirjoituksia. Tiedon syntyminen muutenkin vaatii osallistumista ja aktiivista yhteisöä, muuten se ei kehity ja mene eteenpäin. Luennon pohjalta minulle tuli positiivinen kuva wikipediasta ja siinä olevan tiedon laadusta ja luonteesta.
Itse käytän wikipediaa silloin tällöin ja suhtautuminen siihen on avointa. Koen tiedon luonteen muuttuvaksi enkä suhtaudu siihen niin jäykästi. Koen myös tynkäartikkeiden olevan tärkeitä juuri siksi että emme tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja on hyvä olla jo jonkinlainen alusta josta lähteä liikkeelle kokonaisuuksia rakentaessa. -heli
Wikiopedia on vapaa tietosanakirja joka on vapaasti kaikkien (koneen ja netin omaavien) muokkaavissa oleva "neutraalin totuuden torvi", siis kun tarpeeksi moni eri kirjoittaja pääsee muokkaamaan tietosanakirjan saadaan tietoa joka on sekä demokraattista että jatkuvasti päivittyvää. Tietoa ei siis luoda Wikipediassa, vaan se lisätään sinne kunhan tieto on todettu todeksi. Epätodeksi todettua tai epäluotettavaa tietoa piostetaan hyvin herkästi. Wikiopistolla, taas voisi olla potentiaalia toimia kysymysten eli tutkimuksen ja keskustelun jatkuvasti elävänä foorumina. Wikipedia on siis "kypsän" ja Wikiopisto vielä "epäkyspän" tiedon kenttä. Wikiopistossa tapahtuvan tutkimuksen yhteydessä voitaisiin esimerkisti esittää tutkittavaksi raakaa informaatiota, kuten litteroimatonta ääninauhaa ja litterointiin voisi osallistua usea tutkija, jotka saattavat lähestyä aineistoon eri näkökulmista. Tällöin tieto, olisi teoriassa saatavilla myös lukijalle raakana, toisin kuin yleensä valmiin ja hyväksytyn tutkimuksen kanssa on. Wikiopistossa oppimista ei voida mitata tai arvioida, eikä kukaan voi siis saada Wikiopistosta sinäänsä "todistuksen". Wikiopistossa on siis vahvasti informaalin oppimisen piirteitä, vaikkakin sitä toteutetaankin formaalisen opettamisen välineenä. Wikiopistossa on mahdollisuus järjestäytyä luomaan uutta tietoa arvioitavaksi ja esitettäväksi, vaikka tieto ei olisikaan vielä etabloitunut "totuudeksi". Projektiluontasia "tutkimuksia" voi toteuttaa opiskelijoiden kanssa Wikiopistossa. Myös pitkittäistutkimuksia voi olla mielenkiitoisaa kokeilla, niin että esimerkiksi opiskelijat tarttuvat edelliseen tai muiden opiskelijoiden kesken jääneeseen tutkimukseen. Oppiminen tai oikeastaan tiedon kartoittaminen tapahtuu tutkimuksen aikana jokaisen osallistujan motivaation säätelemissä rajoissa ja kaikkien nähtävillä. Tutkimusmenetelmät voi Wikiopiston vapaan osallistumisen avulla parhaimmillaan saada uusia muotoja. Esimerkiksi taiteellisella tutkimuksella voisi olla hyötyä Wikiopistosta.
Maisa, Maria, Elina ja Linda
Ajatuksia Drive-keskustelumme pohjalta:
Wikipedian viisi pilaria ja wikiopisto
Ensimmäinen pilari on, että Wikipedia on tietosanakirja. Sen koostumukseen vaikuttavat kielelliset ja kulttuuriset tekijät. Myös filosofiset näkökulmat muotoilevat sen sisältöä. Tieto on konstruoitavissa ja sitä muotoillaan koko ajan. Siis tieto muuttuu koko ajan. Tiedon luotettavuutta kannattaa miettiä! Esitetyt tiedot löytyvät jo aikaisemmin joistakin lähteistä. Mietimme, miksi Wikipediassa ei voisi olla uutta tietoa, jos joku käsittämättömän innokas yksilö intoutuu sinne omaa tutkimustaan julkistamaan. Jännä tämä määritelmä uudesta ja vanhasta tiedosta. Kuka voi määrittää tiedon tuoreuden ja vanhuuden? Onhan myös ns. vanhalle tiedolle tarve, jolla voimme pohjustaa, luoda tietoperustaa ja hankkia uutta tietoa. Wikipediassakin vanhalla tiedolla on olemassa tarve, koska se on tunnettu ja sieltä haetaan paljon tietoa. Se on älyttömän kätevä tiedonhankintatapa. Yhteinen tavoite on tärkeää Wikipedian tekijöille, sillä kaikkien pitäisi hahmottaa, että kyseessä on tietosanakirjan kirjoittaminen.
Toisessa pilarissa tarkastellaan sitä, että Wikipedia on neutraalia näkökulmaa. Reaktiivisen ja kriittisen tiedon käyttö herättää keskustelua! Miten poistetaan henkilökohtaiset tavoitteet esim. sota-aiheisista uutisoinneista, joita käytetään Wikipedian materiaalina? Kirjoittajalla on objektiivinen tavoite tietoa tuottaessaan. Vertaisarviointi on osa tiedon muotoilemista. Wikipedia on siis vapaa tietosanakirja. Muokkaustoiminto onkin ihan paikallaan tietoa tuotettaessa. Joskus oma ideologia tai poliittinen kanta voi olla niin vahva, että ei pysty objektivisuuteen. Toinen enemmän ulkopuolisin silmin katsova voi neutralisoida sanomaa. On hyvä, että Wikipediassa halutaan tarkastella asioita neutraalista näkökulmasta. Toki onhan neutraalius suhteellinen käsite. Kuinka neutraaleja näkökulmat lopulta ovat? Ihmisen tekemiä ne kuitenkin ovat ja ihminen on inhimillinen olento. Yleisen tiedon, tietosanakirjatiedon on tarkoituksenmukaista olla neutraalia.
Kolmas pilari kertoo, että Wikipedia on vapaata aineistoa, jota kuka tahansa voi muokata. Uskallanko itse muokata mitä tahansa artikkelia? Onko Wikipedia luotettava? Wikipedia on muistin apuväline. Arvioi lähteiden luotettavuutta ja kriittisesti reflektoi lukemaasi tietoon. Onko varmaa tietoa kuitenkaan olemassa? Melkoinen kynnys olisi itsellä mennä muokkaamaan jotain artikkelia, jos ei siinä nyt aivan suoranaista virhettä näkisi. Pitäisi voida luottaa siihen tietoon, mitä opiskelee. Tieto mahdollisuudesta muokata jo olemassa olevaa tietoa on vapauttava ja demokraattinen kokemus. Yksi ihminen ei voi hallita tiedonjakoa, vaan se on kaikkien oikeus ja mahdollisuus. Tämä myöskin mahdollistaa neutraalimman tiedon jakamisen. Täysin väärän tiedon jakaja “jää kiinni”, koska aineistoa pääsevät kaikki muokkaamaan. Emme ole vielä uskaltautuneet muokkaamaan Wikipediaa, mutta ajatus, että voisimme lähteä luomaan sinne jotakin, on käynyt jo mielessämme, mutta silloin esittämämme tiedon on oltava kyllä faktaa.
Neljännessä pilarissa todetaan, että Wikipedia on menettelyohje. Kunnioita kanssamuokkaajiasi! Tulkinnan pitäisi olla hyvänmaunmukaista. Wikipedian käyttöä luokkahuoneissa kannattaisi lisätä tiedon hankinnassa ja muokkaamisessa, esim. opetukseen jo alakoulussa. Mietimme, kuinka lapset kykenevät arvioimaan lähteiden luotettavuutta, mutta kyllähän lapset oppivat siinä missä aikuisetkin. Keskustelukulttuurin omaksuminen ja siihen kasvaminen on tärkeää. Lapset on hyvä ottaa jo kotona mukaan keskustelemaan arkipäivän ilmiöistä. Koulussa pitää kehittää vertaisoppimista ja keskustelevaa, reflektoivaa oppimisilmapiiriä. Ajattelemme usein, että lapset eivät varmasti kykene arvioimaan kriittisesti, mutta kuinka moni aikuinen siihen kykenee. Me suljemme lapset ja nuoret usein pois asioiden ääreltä “kaikkitietävinä” aikuisina. Kunnioita kanssamuokkaajiasi, hyvä menettelyohje! Sopii yleisesti kaikkeen kanssakäymiseen.
Wikipediassa ei ole ehdottomia sääntöjä, joka mainitaan viidennessä pilarissa. Wikipedia rohkaisee meitä muokkaamaan sivustoja uskaliaasti. Kuinka moni meistä uskaltaa poistaa tai muuttaa toisen luomaa tekstiä. Kommentointi on ehkä yleisempää. Kulttuurissamme vierastetaan tuota toisen tekstin muokkausta. Wikipedia sallii itsensä kyseenalaistettavan. Se ei määritä itseään aukottomaksi tiedonmäärittäjäksi tai -jakajaksi. Wikipedia on valmis muutokseen ja muuttumaan. Eikö tämä myös osaltaan tee siitä luotettavampaa?
Wikiopiston järjestäytyminen puhuttaa, sillä siellä on erilaisia ryhmittymiä ja tasoja, joilla on omat tapansa toimia. Wikiopistolla on kansainvälisiä vertailukohtia esim. Englannissa. Tutkimusta tehdessä pitäisi olla objektiivinen näkökulma, mutta ei kuitenkaan neutraali. Onko Wikiopisto vielä määrittelemätön opisto, jossa on vähän kaikkea, kuten yliopistoa, kansalaisopistoa tai peruskoulua yms? Blogien käyttö tiedon hankinnassa ja jakamisessa on lisääntynyt valtavasti. Varmasti näidenkin tiedon luotettavuuteen kannattaa suhtautua kriittisellä asenteella! Opettajilla on ennakkoasenteita Wikipedian käyttöä kohtaan. Avoimuutta opetukseen kaivattaisiin lisää! Emme myöskään itse pidä Wikipedian tietoja niin laadukkaina lähteinä.
Wikiopisto on ainakin vielä paikka, jossa on vähän kaikille kaikkea. Voisiko sanoa populaarikulttuuria edustavampi versio, mutta helposti lähestyttävä. Karkaako tai putoaako osa ihmisistä pois, jos Wikiopistoa aletaan liikaa lokeroida tai määrittää joksikin? Järjestäytyessä on varmasti hyvä miettiä tarkemmin kohderyhmää.
Armi, Minna, Heli
WIKIPEDIA
Wikipedia tiedon etsimisen lähteenä
- En välttämättä etsi tietoa suoraa Wikipediasta, mutta Googleen sanoja näpytellessän löytää itsensä usein Wikipediasta. Usein kuitenkin samaa tietoa on etsinyt myös muualta.
- Paljoko Wikipediasta löytyy artikkeleita ja tietoa, jotka ovat täysin keksittyjä? Takuulla haastava tehtävä joillekin tietotekniikkateräville. Muutama esimerkki löytyy - pahoittelut, pidämme nämä kuitenkin omana tietonamme.
Tekstin jakaminen
- Ajatus jakaa tekstiään muiden muokattavaksi saattaa olla hankalaa. Samalla kuitenkin idea yhteisestä vastuusta on mielenkiintoinen. Kollektiivisesti kerätään ja rakennetaan laajaa tietopankkia. Toinen pohtijoista tiedostaa luonteessaan tietynlaista autismia, mikä liittyy varsinkin tekstin muotoseikkoihin. Voi olla kuitenkin hyvä oppia siitä irti. Palautteen antaminen ja toisen tekstin muokkaaminen ovat hyvä oppimisen keino.
- Ehkä ei kannata kirjoittaa Wikipediaan, jos pelkää oman tekstinsä muokkausta. Toisaalta tässä on siis oppimisen paikka.
Neutraalisuus
- Tuleeko tekstistä objektiivisempaa, kun sillä on useampia kirjoittajia?
- Raamattu on kirjoitettu vähän samalla tavalla kuin Wikipedia. Se on useamman ihmisen kirjoittama. Onko lopputulos siis neutraali??? Jos lopputulos on neutraali, miksi eri uskonlahkot ovat syntyneet...
- Miten neutraalisuus saavutetaan aiheissa, missä asiat sotivat keskenään tai herättävät vahvoja tunteita? Toisaalta, esim. katsoessa tietoa sanalla ”pedofilia” löytyy varsin asiallista tekstiä otsikoinneilla: yleistä, yleisyys Suomessa, lääketieteellinen määrittely, alaikäiseen sekaantuminen, pederastia, teoriaa pedofilian syistä, hoito, katso myös ja lähteet, aiheesta muualla.... Toisaalta katsoessaan tämän artikkelin viitteitä, kuudesta viitteestä kolme ovat jostain lehdestä, kuten Suomen Kuvalehti, Turun Sanomat ja Helsingin Sanomat. Yksi lähde on linkitetty Kirkon keskushallinnon sivulle, mutta etsimääni sivua ei löydy, sillä sivut on poistuneet käytöstä vuonna 2010. Sinänsä ajatus, että lähteenä käytetään kirkon palvelinta, on ajatuksena kyseenalainen. Kaksi viitettä johtaa seuraaviin: (Lääketieteen termit (5. painos). Duodecim, Helsinki 2007. ISBN 978-951-656-194-6 ja Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (4th edition), Text Revision, American Psychiatric Association. — Lääketieteen termit (5. painos). Duodecim, Helsinki 2007. ISBN 978-951-656-194-6). Näistä ei ensimmäisellä silmäykdellä tiedä, onko kyseessä kirja, artikkeli vai jotain muuta....
Totuus
- Mikä on absoluuttista totuutta?
- Aikoinaan maapalloa pidettiin pannukakun muotoisena. Se oli sen ajan totuus. Nykyään tiedämme, ettei asia ole näin.
- Olisi tärkeämpää oppia uuden tiedon omaksumiseen ja vanhan hylkäämiseen, sillä tieto ja totuus muuttuvat koko ajan.
- Mikä on aatteellisuuden ja elämänkatsomuksen merkitys totuuden rinnalla?
Tynkä-artikkelit
- Keskustelussa pohdittiin, pitäisikö tynkäartikkelit poistaa Wikipediasta vai jättää sinne potentiaalisesti kasvamaan ja kehittymään. Todettiin, että tynkä-artikkelit huonontavat Wikipedian tasoa tietosanakirjana. Toisaalta, kuten videon keskustelijatkin totesivat, koskaan ei voi tietää mikä tulee tulevaisuudessa olemaan tärkeää. On helpompi lähteä muokkaamaan tynkää kuin luoda kokonaan uusi artikkeli. Toisaalta on turhauttavaa avata Wikipedian sivu, jossa lukee vain yksi lause. Kaikki artikkelithan ovat tavallaan tynkiä, sillä tietoa on maailmassa niin paljon. Joissain tuntuu, ettei kysymys ole edes tyngästä vaan hädin tuskin pienestä hipusta.
WIKIOPISTO
- Wikiopistoa on vielä tässä vaiheessa hieman hanka hahmottaa. Tiedon ja keskusteluiden kerääminen sinne on tällaisen kurssin kautta ok. Enemmän kuitenkin pohdituttaa tämä esimerkiksi tiedon etsimisen lähteenä. Onko tätä edes sellaiseksi tarkoitettu – vai enemmänkin julkaisualustaksi omille tekemisille?
- Wikiopiston julkaisualusta on tylsän näköinen.
- Sen käyttöliittymä tuntuu vanhanaikaiselta. Olisi helpompaa, jos kirjoitus toimisi samalla tavoin kuin word tai open office – olisi hyvä, että julkaiseminen näyttäisi samalta, kuin kirjoittaessa, ettei sitä tarvitsisi erikseen muokata.
- Wikiopistonssa myös toisten kirjoitusten muokkaaminen tuntuu vaikeammalta ajatuksena kuin Wikipedian kohdalla. Jos ihmiset saavat vapaasi muutella toisen tekstiä, saattaa se ajan mittaan alkuperäisenä hävitä kokonaan. Silloin myös jutun näkökulma tai perusidea saattaa kokonaan muuttua. Ehkä tekstin muotoilemisen sijaan pitäisi olla mahdollisuus artikkelin kommentoimiseen.
--MCkoppis ja Noora O. 1. marraskuuta 2012 kello 17.51 (UTC)
KESKUSTELUA MODULI III -VIDEOSTA
Keskusteluun käytettiin Google Drivea. Keskustelijoina Outi, Maria, Elina ja Erika.
Maria: Mulle tuli tästä videosta päällimmäisenä mieleen se meidän ihan ensimmäinen moduli-keskustelu, jossa juteltiin siitä miten lukiossa ei saanut käyttää Wikipediaa. Kolmannen modulin videolla otettiin esiin juuri se fakta, miten Wikipediasta ei löydy varmaa tietoa ja yleistettiin se koskemaan kaikkea; että onko mikään varmaa (joka on yliopistojen ja korkeakoulujen maailmassa lähtökohtana, lainaus videolta). Minulle jäi tämä erityisesti mieleen pyörimään ja ajatuksena se, että jos jo alusta asti opeteltaisiin sitä kriittisyyttä ja faktojen arviointia niin se tuskin olisi (mihin opiskelijat ikinä päätyisivätkään jatkamaan) kenellekään haitaksi!
Erika: Minullekin jäi mieleen se asia, miten ne ihmiset kokevat Wikipedian, jotka ovat alusta lähtien käyttäneet sitä lähteenään, ovatko he kriittisempiä vai eivät? Sitähän pohdittiin videolla, ja ainakin itse näkisin sen niin, että varmasti nuoret, jotka alusta lähtien käyttävät Wikipediaa, ymmärtävät, että sitä on muokannut moni ja se ei ole yhdestä lähteestä peräisin, joten asiaan voi olla moniakin näkökulmia. Ja vielä parempi olisi, jos vertailtaisiin keskenään englannin- ja suomenkielistä Wikipedia-artikkelia, niissähän voi olla esillä ihan eri asioita.
Maria: Niin, siinä pääsisi itsekin tarkastelemaan useampaa lähdettä kun tutkisi suomen, ruotsin ja englanninkieliset wikipediat (ja sitten jos kielitaito riittää niin kyllähän niitä löytyy). Ja tavallaan tulisi vielä selkeämmin esiin sekin, että ne ovat ihmisten yhteistyöllä luotuja ja tehtyjä (ehkä painotettu eri näkökulmia, jätetty jotain mainitsematta jne.), ei siis absoluuttisia totuuksia
Elina: Joskus tosin näkee semmosia artikkeleja, jotka on käännetty suomeksi englannin versiosta. Ja niissä ei sitten ole yhtäkään lähdeviitettä.
Erika: Mielestäni sellaiset artikkelit, jotka on käännetty suoraan englannista suomen kielelle ovat siinä mielessä hyviä, että jos se teksti tuntuu kapulakieleltä - niin silloin usein tulee mentyä sinne englanninkieliselle sivulle, jossa on todennäköisesti merkittynä lähteetkin. Moni ei välttämättä osaa vain lisätä niitä itse sinne suomenkieliseen artikkeliin, ja se voi olla yksi kynnys kirjoittaa Wikipediaan. Kuitenkin se voi olla hyvä asia, jos teksti on vähän huonosti käännetty tai suppea, niin silloin tulee hyödynnettyä niitä hiukan laajempia artikkeleita eri kielillä, joita ei muuten heti ensimmäiseksi ehkä tulisi katsottua.
Maria: Videolla puhuttiin myös noistä tynkä-sivuista, ja mun mielestä ne on jopa hyödyllisiäkin jos löytyisi muun kielisiä vastineita sivulle, juurikin noiden Erikan pointtien puitteissa!
Erika: Itsekin pidän arvossa niitä tynkätekstejä sen vuoksi, että niistä on hyvä lähteä laajentamaan, ja ei ole sitä kynnystä olla se ensimmäinen, joka siitä kirjoittaa. Ja ainahan olisi hyvä olla jotain tekstiä, oli se sitten vain lauseen mittainen. Tutustuin juuri tuohon videolla mainittuun deletionismiin ja inklusionismiin ja mielestäni on hassua ajatella, että tyngät olisivat jotenkin huono asia ja laskisivat Wikipedian tasoa. Itselleni niistä on suuri apu, sillä saattaa olla termejä tai joitain -ismejä, joita ei ole selitettynä muissa sivistyssanakirjoissa ja jos joku sen sattuu tietämään, niin se on hyvä jos sen vähäisenkin tiedon jakaa muille.
Elina: Mutta toisaalta lyhyitä sana/termimäärittelyjä varten on Wikisanakirja.
Outi: Tyngät on tosiaan hyvä lähtökohta, josta sitten lähteä muokkaamaan niitä artikkeleita pidemmälle yhteistyöllä. Wikipediassa nimenomaan on näkyvillä se, että sitä tietoa on ollut muokkaamassa moni eri ihminen, ja varmasti Wikipediaa lukiessa ihmiset tiedostaa tämän ja osaa suhtautua siksi kriittisesti siihen tekstiin. Mutta sitten taas jos lukee jotain akateemisesti tuotettua kirjaa/artikkelia, niin osaako ihmiset suhtautua siihen samalla tavalla kriittisesti? Musta se on juuri Wikipedian vahvuus, että lukijat automaattisesti on kriittisiä sen tiedon kanssa, verrattuna sitten formaalimmin julkaistuihin teksteihin, joita ei välttämättä jakseta kyseenalaistaa niin aktiivisesti.
Erika: Usein itsellä tulee painettua siitä Wikipedian artikkelista niitä linkattuja sanoja, jotka vievät toisiin artikkeleihin ja sitten on tosi häiritsevää, jos artikkelin kautta ei pääse tiettyyn sanaan tai lausahdukseen, vaan se näkyy punaisena. En oikeastaan käytä itse Wikisanakirjaa kuin kielellisissä ongelmissa esimerkiksi käännöksissä suomesta ruotsiin.
Maria: Mun on kanssa myönnettävä että hyvin harvoin päädyn Wikisanakirjan puolelle. Mutta olen ihan samaa mieltä tynkä-artikkeleista teidän kanssanne, ovat hyödyllisiä ja niihin pätee “parempi kun ei mitään”-teesi. Tunnistan myös kynnyksen jonka kohtaa kun pohtii alkaako muokkaamaan sivua vai ei. Toisaalta, kun olin julkaissut Erikan kanssa Wikipedia-artikkelin, olen alkanut rohkeammaksi ja varmasti muokkaisin eteen tulevaa artikkelia, jos siihen on jotain sanottavaa/muutettavaa. Ehkä Wikipedian käyttöä, myös sitä muokkauspuolta, voisi opetella jo aiemmissa opinnoissa? Siitähän olisi monia plussapuolia, joista me keskusteltiin jo aiemmin.
Outi: Sen muokkauskynnyksen pitäisi olla mahdollisimman matala, että ihmiset oikeasti saataisiin käyttämään Wikejä. Wikin toimiminen vaatii kuitenkin mahdollisimman suuren joukon ihmisiä, että ne tekstit saadaan tehtyä ja tarkistettua sinne oikein.
Erika: Itse aina sorrun siihen, ettei minulla mukamas ole aikaa lisätä jotain asiaa, mikä siellä punaisella vilkkuu. Ehkä pitäisi aina ajatella sellainen tilanne mahdollisuutena olla se artikkelin tyngän aloittaja, tulisi siitä sitten kuinka lyhyt teksti hyvänsä, eikä pelätä vaikkei niitä lähteitä sinne niin osaisi haaliakaan, on varmasti joku toinen joka osaa ja kiinnostuu. Tosiaan tuo Marian kanssa tehty artikkeli Wikipediaan poisti niitä negatiivisia tuntoja, että Wikipedian käyttö olisi vaikeaa, joten kannatan, että sellainen artikkelin kirjoitustehtävä olisi voinut olla jo vuosia aikaisemminkin opinnoissa, vaikkapa jo siellä lukiossa!
Outi: Varmaan yleinen mentaliteetti on se, ettei muka itse olisi tarpeeksi fiksu, tai ei tiedä tarpeeksi asiasta voidakseen kirjoittaa sinne jotain. Ihmiset pelkää epäonnistumista, ja se, että ne epäonnistumiset olisi Wikissä kaikkien nähtävillä ja huomautettavina, voi tuntua aika pelottavalta.
Maria: Siltä se ennen tuntuikin. “Enhän mä tiedä tarpeeksi”, ja sitten jättäytyy vain lukijan rooliin. Vaikka Wikipedian idea on just se että sitä kootaan yhdessä - sinne pitää lähteä sille fiiliksellä että ne omat kirjoitukset voidaan muokata tai kokonaan poistaa; eikä se ole häpeä vaan just sitä osallistumista. Mutta tästähän puhuttiin videollakin.
Outi: Sehän ei ole mikään henkilökohtainen loukkaus, jos joku toinen korjaa jotain virheellistä, mitä olet sanonut. Ihmiset tuntuu kuvittelevan, että kaikki tieto mitä niillä on pään sisässä, on siellä jo valmiina, eikä kukaan toinen voisi millään tavalla koskea siihen tai parantaa sitä. Tieto kuitenkin muuttuu ja muokkautuu jatkuvasti, eikä kenelläkään ole siihen lopullista yksinoikeutta tai määräysvaltaa.
Erika: Ja senkin olen huomannut, että aika harva aloittaa siellä sitä keskustelua, vaan menee vaan ja muokkaa.
Elina: Se keskustelun aloittaminen vaatii luultavasti tarpeeksi kiistanalaisen aiheen, josta syntyy väittelyä. Esim. Kosovosta on pitkä keskustelu.
Erika: Elina, tuo pitää varmasti paikkansa! Kaikki sotaan liittyvä usein on sellaista, mikä herättää monenlaisia mielipiteitä. Videollakin mainittiin Suomen sisällissota, ja se, että joillekin se on kansalaissota ja toisille vapaussota ja niin edelleen. Mutta Wikipediaanhaan pyritään laittamaan aina se kaikkia osapuolia miellyttävä, neutraali termi, jottei siihen tule sitä tunteiden väritystä. Ja huomasin juuri mielenkiintoisena pointtina sen, että eri nimityksistäkin löytyy oma artikkelinsa! Eli niitä ei ole vain siivottu maton alle, vaan on huomioitu kuinka monella eri nimityksellä asiasta puhutaan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissodan_nimet
Outi: Sodissa ja historiankirjoituksissa usein juuri näkyy se, kenen näkökulmasta se tieto on kirjoitettu, vaikka periaattessa pyritään neutraaliuteen. Suomen sisällissota hyvänä esimerkkinä siitä, miten sodasta voidaan puhua hyvinkin puolueellisesti, sen toisen osapuolet näkökannat kokonaan sivuuttaen.
Maria: Sota on kyllä aihe josta varmasti syntyy keskustelua - ihan jo siitäkin mikä termi olisi puolueettomin (hyvä linkki!). Mutta koska Wikipediaa muokkaa niin moni, niin on olemassa suuri mahdollisuus löytää se paras ja neutraalein termi ja tapa puhua asiasta sen keskustelun ja siellä jaettujen mielipiteiden kautta.
Erika: Niinpä Outi, tavallaan aina ajatellaan, että se neutraali termi sisältää sen kaiken tiedon, mutta monet voivat kokea, että se on aiheen vähättelyä.
Outi: Käännetään nyt vähän keskustelun suuntaa. Videolla puhuttiin Wikiopistosta ja siitä, että se on vielä toistaiseksi aika määrittelemätön alusta. Tavallaan hiekkalaatikko, jonne voisi vapaasti julkaista monenkinlaista sisältöä.
Erika: Tavallaan se englanninkielinen nimi on vähän ohjaava, kun se on wikiversity.org. Itse kuitenkin ajattelisin, että jotenkin oppimiseen liittyvät sisällöt voisivat kuulua sinne, niin kuin juuri kurssit ja myös itse opiskeluun tarkoitetut asiat. Mutta sitä mietin, että sopisiko sinne laittaa ohjeita, vähän niin kuin blogeissa “Näin opit virkkaamaan”, onko siitä muodostunut jo nyt hiukan muodollisempi alusta oppimiselle?
Elina: No voishan Wikiopistoon kai tehdä “kurssin” virkkaamisesta. Sehän on vapaa alusta.
Erika: Niin, tarvitsisikohan sen siinä tapauksessa olla rakenteeltaan sellainen etenevä... “Alkeista syvempään oppimiseen”. Mennään johonkin suuntaan, pyritään oppimaan askel askeleelta.
Maria: Mullekin jäi siitä englanninkielisestä nimestä just toi opetussisältöjä ja juurikin ehkä enemmän opiskeluun liittyvien (vaikka voihan virkkaustakin opetella, mutta opiskelulla viittaa nyt muunlaiseen toimintaan) artikkelien säilytys- ja muokkauspaikka. Samoin kaikki mitä meille esiteltiin sieltä, oli koulujen (eri asteiden tosin!) sisältöjä. En ole sen syvällisemmin ehtinyt wikiopistoon tutustumaan, joten mulla saattaa olla ja onkin varmasti tosi suppea kuva sen sisällöstä. Mutta ilmeisesti sinne voisi kuka tahansa laittaa mitä opetettavaa nyt keksisi/haluaisi jakaa, ei tarvi olla opettaja?
Outi: Niin no, voisihan esimerkiksi joku ala-asteen käsityön opettaja laittaa sinne sivun, josta löytyisi vaikka niitä virkkausohjeita kuvien kanssa ja mitä tahansa muita käsityöjuttuja, joita sitten oppilaat voisi katsella ihan kotonakin sen koulukurssin ulkopuolella. Kun nykyään puhutaan niin paljon siitä ettei opettajilla ole aikaa opettaa kaikkia oppilaita yksitellen suurien ryhmäkokojen takia...
Erika: Mutta voisikohan se olla joku muu kuin opettaja, vaikka sellainen 85-vuotias vanha rouva, joka haluaisi jakaa tietoaan nuoremmille sukupolville, eikä uskalla itse perustaa omaa blogia, vaan haluaisi vain laittaa jollekin alustalle kaikki tietonsa? Kunhan olisi ikään kuin tavoite jakaa sitä oppimisen iloa muillekin.
Elina: Kyllä mun mielestä. Ja onhan tonne Wikiopistoon kirjoteltu ihan vastaavanlaisia artikkeleja kuin Wikipediaan, ja mahdollisesti ne on myöhemmin siirretty Wikipedian puolelle. http://fi.wikiversity.org/wiki/Kirjasto_2.0
Outi: Joo, tuon tyyppiset “tutoriaalit” ja kehitelmät voisi omastakin mielestä olla juuri sitä Wikiopiston sisältöä. Eli ei pelkästään virallisia ja valmiita koulujen kursseja, vaikka toki niitäkin.
Maria: Aivan, tuo Wikiopisto voi toimia siis ihan oikeasti sellaisena hiekkalaatikkona, jossa voi “turvallisesti” harjoitella ennen kuin lähtee viemään sitä omaa tuotostaan Wikipediaan. Eli sitä ei samalla tavalla olla heti muokkaamassa (tai jopa poistamassa) vaan voi vähän niin kuin harjoitella siellä.
Erika: Jep! Videollakin taidettiin mainita, että Wikiopistosta voisi ihan hyvin siirtää tietoa Wikipediaan. Ja musta se oli kiva idea kun videolla mainittiin, että opisto voisi olla jonkin järjestönkin kanava!
Elina: Ai, mulla ei tommonen jäänyt mieleen. Saataiskohan me tota kautta harrastusporukan nettisivuongelma ratkaistua...
Erika: Elina, se voisi olla hyvä ratkaisu!
Outi: Se oli myös mielenkiintoinen pointti, että opinnäytetöitä tehtäisiin Wikiopiston avulla. Tiedän, että blogeja on jo nyt käytetty vastaavalla tavalla, joten miksi ei Wikiopistoakin.
Elina: Ja sitten se tekstin “varastamisen” ongelma mainittiin. Mutta ei kai se ongelma ole. Mä olisin tyytyväinen, jos joku kokisi mun tekstini niin hyväksi, että “pöllisi” sitä itselleen.
Erika: Voisi Wikiopisto olla jopa parempikin kun blogi, kun itse en esimerkiksi blogissa lähde enää muokkaamaan kirjoituksiani, vaan annan niiden olla. Wikiopistossa olisi helppo kehitellä samaa tekstiä eteenpäin ja näkisi silti edelliset versiot halutessaan!
Maria: Joo, toi edellisten versioiden säilyminen on kyllä wikien suurimpia plussapuolia ja sen takia ne on alustana tosi monikäyttöisiä. Mun pitää kyllä käyttää aikaa tutustuakseni tarkemmin Wikiopistoon, siihen mitä sieltä löytyy ja sen mahdollisuuksiin.
Erika: Itsellenikin Wikiopisto oli uusi tuttavuus ennen tätä kurssia.
Tiivistettyä tuumailua Varoitus: sisältää tuotesijoittelua
Pierre Bourdieun (1984) mukaan koulu on keskeinen instituutio, jossa yksilö voi koota kulttuurista pääomaa – usein juuri informaalin oppimisen myötä. Tuskin wikiyhteisö kuitenkaan kokonaan korvaa koulua oppimisen kontekstina, mutta miten hyvin se voi toimia kulttuurisen pääoman kokoamisinstituutiona, ja miten paljon kulttuurisella pääomalla on ylipäätään merkitystä?
Foucault’n (1979) mukaan tiedon muodot vastaavat aina vallan ja valtasuhteiden muotoa. Vatikaanivaltio hyödyntää systemaattisesti wikipediaa ”tiedottamisessa”, ja varmasti muutkin yhteiskunnalliset tahot hyödyntävät wikipediaa poliittisessa ja aatteellisessa toiminnassaan. Valvonta voi olla hankalaa, eikä neutraaliuden ehto välttämättä toteudu. Toiminnan seuraukset wikioppimisessa eivät välttämättä ole etukäteen ennustettavissa. Ideaalitapauksessa mahdollisesti löydetään lopulta yhteinen konsensus, mutta toisaalta on myös mahdollisuus, että lopulta ollaan entistä enemmän eri mieltä. Tieto muuttuu kaiken aikaan ja neutraaliuden käsitettä on vaikea kontrolloida ja määrittää. Miten voidaan ennakoida lopputulos tai mahdollisesti vahvistaa todennäköisyyttä löytää yhteinen konsensus? Auttaisiko tai riittäisikö suvaitsevaisuuteen rohkaiseminen ja avoin mieli?
Mitä uusia taitoja oppimiseen diginatiivien sukupolvella voisi olla? Edelleenkin saamme tietoa maailmasta katselemalla, kuuntelemalla ja kokeilemalla ja prosessoimme tietoa keskustelemalla, lukemalla ja kirjoittamalla. Miten ykkösen ja nollan kanssa oppiminen eroaa näistä? Wikipedia on tietosanakirja, jota kuka tahansa saa vapaasti muokata ja hyödyntää. Vaikka wikimaailma tarjoaakin melko vapaan tilan yksilölliselle luovuudelle ja innovaatiolle, on vapaalla muokattavuudella myös mahdollinen kääntöpuoli. Toisten tuotosten muokkaaminen anonyymisti wikipediassa voi tuntua huomattavasti helpommalta, kuin esimerkiksi palautteen antaminen luokkatilateessa. Artikkeleiden muokkaaminen pelkästä muokkaamisen ilosta ei ehkä kuitenkaan ole tietosakirjan itse tarkoitus, ja ainakin netiketin ja muiden kirjoittajien arvostuksen tulisi olla painuunena innokkaan wikiaktiivin mieleen.
Olisi hienoa, jos voisi uskoa hypoteesiin siitä, että uusi sukupolvi on sisäistänyt kriittisyyden ja jaksaa sitä vaalia. Entäpä, jos se onkin sisäistänyt vaivattomuuden? Se mikä tulee nopeasti, on hyvä ja ehkäpä oikein: ensimmäinen googlaus on vaivattominta ottaa lähtökohdaksi. Pystyykö kaikki mulle heti -sukupolvi sietämään sen, että kaikki tieto on epävarmaa ja suhteellista, sitä on liikaa ja liian monenlaista. Vähemmästäkin ahdistuksesta voi houkuttua loivinta reittiä ylös tiedon parnassolle. Toki kaikki tieto on muuttuvaa ja epävarmaa, mutta ajatteluttaa, miten kaikki mulle heti –sukupolvi malttaa arvioida lähteitä ja suhtautua kriittisesti erilaisiin tiedonvälityskanaviin.
1990-luvun alkupuoliskolla, ennen www-vallankumousta, uskottiin CD-ROMien mullistavan oppimisen. Intoiltiin multimediasta, hyperteksteistä ja hypermediasta. Tehtiin sovelluksia kömpelöillä multimediatyökaluilla, kuten ToolBook tai MacroMind Director, ja tuskailtiin muistitilan riittämättömyyttä. Nyt digisukupolvi ei edes tiedä, mikä on romppu: se voisi olla vaikka rihvelitaulun itäsuomalainen nimitys. Ajat ja trendit muuttuvat. Ajatus tasa-arvoa korostavasta informaatiolukutaidosta tuntuu mielekkäältä ja ideaalilta. Ihannetilanteessahan ei toki olisi informaatiokuiluja ihmisten välillä. Voiko tämä kuitenkaan nykymaailmassa tai vielä lähitulevaisuudessakaan olla täysin realistista?
HJ ja Kikka
Kolmannen luennon aiheena olivat Wikipedian käytäntöihin liittyvät toiminnan kriteerit ja Wikiopiston mahdollisuudet. Wikipedia luo avointa julkista tilaa. Toimiakseen se tarvitsee kuitenkin kaikille käyttäjilleen yhteisiä tavoitteita ja sääntöjä, joten wikipedian vapaus on kuitenkin jollain tasolla rajattua. Yksi wikipediaa ohjaava määre on se, wikipedia on tietosanakirja. Wikipedian lähtökohtiin ja perusarvoihin kuuluu sen avoimuus ja vapaus. Siinä missä Wikipedia-artikkelit tarjoavat vapaan areenan, jonne kuka tahansa voi tuottaa sisältöä, on vapaudella myös kääntöpuolensa: kuka tahansa voi muokata sisältöä. Yhtäältä tekstien muokkaaminen edesauttaa tiedon konstruoitumista täydentämällä asiaa ja tuomalla siihen uusia näkökulmia ja ylipäätään tarkastelee tiedon oikeellisuutta ja perusteltavuutta esimerkiksi lähdekritiikin kautta. Toisaalta, muokkaaminen saattaa helposti hukuttaa tekstin alkuperäisen näkökulman. Asiavirheiden suhteen korjaukset ja muokkaukset ovat kyllä ihan ok, mutta kaikkien tekstien osalta asia ei ole niin yksinkertainen. Joissain asioissa, joissa yhtä oikeaa totuutta ei ole, ei ehkä pitäisi muokata jo olemassa olevia tekstejä, vaan ennemminkin vain lisätä artikkeliin muita näkökulmia. Mietimme asiaa myös tekijänoikeuksien kannalta: millaiset oikeudet Wikipediaan kirjoittajalla on omaan tekstiinsä? Onko oikeuksia? Vai tarkoittaako tuottamisen vapaus tässä toisin sanoen omasta oikeudesta luopumista?
Luennolla käsiteltiin Wikiopistoa myös mahdollisena tieteentekemisen areenana, sillä teksteihin tehdyt vertaisarvioinnit ja korjaukset muistuttavat tietyllä tapaa tieteen käytäntöjä. Jäimme kuitenkin miettimään millaiseksi yksittäisen tutkijan rooli wikiympäristössä muodostuisi. Toisaalta tutkimuksia tehdään yhä enenevissä määrin tutkimusryhmissä missä on monta toimijaa ja tiedon rakentajaa yhteistoiminnallisessa kontekstissa, aivan kuten wikipediassakin. Saisiko kukin tutkija kunnian tekemästään työstä? Vai lankeaako kunnia muokkausten myötä jollekin toiselle henkilölle? Tai jakaantuuko se automaattisesti kaikille prosessiin osallistuneille? Miten helposti kunkin panos on valmiista tekstistä eroteltavissa? Vai pitääkö sitä edes erotella? Onko wikituottaminen automaattisesti nähtävä ryhmäprosessiksi?
Katja, Nette, Milla, Elina
PERUSPILARIT KÄYTÄNNÖSSÄ
Videokeskustelussa pohdittiin wikipidian toiminnan perusperiaatteita ja miten ne ovat yhteydessä wikiopiston lähtökohtiin. Wikipedia on ensisijaisesti tietosanakirja, johon littyy Habermansilainen ajatus avoimesta julkisesta tilasta keskustelufoorumina. Se on vapaa kaikille, mutta wikipedialle on lyhyen olemassaolohistorian aikana muodostunut omat toimimisen perusperiaatteet. Tietokirjailija Eero Ojanen on kritisoinut sen pitäytymisessä perinteiseen tietosanakirjaformaattiin. Kriitttinen ajatus on kiinnostava, koska voisihan se näyttäytyä jotenkin toisenlaisenakin. Oletan sen johtuvan osallistuvien kirjoittajien tieteellisestä taustasta, jotka määrittelevät heidän tapaansa tuoda tieto esille. Videokeskutelussa myös huomautetiin, että Wikipedia on alkanut tietyntyyppisillä projekteilla ja ne ovat luoneet sinne muita osallistujia ohjaavan tiedonkäsittelytavan. Itseäni kiinnosti ajatus uudenlaisista tiedon esittämisen tavoista. Wikipedia-alusta asettaa omat rajoituksensa eikä sinne varmaankaan pysty hirvittaviä määriä kuvia tai videoita upottamaan. Se voisi rakentua "linkkipöytä" toteutukseen. Wikipediaseinälle (vai mitä nimitystä siitä käytetäänkään?). Sinne voisi sijoittaa valikoituja linkkejä videoihin, valokuviin, blogeihin, jotka toisivat esille rajattuun aiheeseen liittyvän tiedon. Nykyisin linkitykset toteutetaan lähinnä tekstin yhteydessä tai viittauksien muodossa. Omien käyttäjäkokemuksien perusteella niistä on vaikea hahmottaa kokonaisukuvaa ja asioiden välisiä yhteyksiä. Niide suhteet, syyt ja seuraukset voisi tuoda esille käyttämällä visuaalista grafiikkaa, voidaanhan sitä myös infografiikaksikin kutsua. Kuviot, kaaviot, kaavat näyttäisivät jotakin linkkien välisistä suhteista. Vai muuttuuko tietosanakirja tietoKUVAkirjaksi ? Jos wikipediassa tapahtuisi deletionismia niin sen voisi heittää wikiopiston puolelle visualisoidun tiedon koulun iduiksi ja aluiksi (inklusionismi).
Tietosanakirjan lisäksi Wikpedian peruspilarit ovat tiedon neutraalius, aineiston vapaa hyödyntäminen ja käyttö, sovitut menettelyohjeet kuten nettietiketti ja muokkaussota. Kuka tahansa voi muokata aineistoa eikä kenelläkän ole omistussuhdetta siihen. Siellä ei ole myöskään ehdottomia sääntöjä vaan kannustetaan ihmisiä rohkeasti osallistumaan ilman heidän poissulkemista. Vaikkakin deletionismi ja kirjoittajan tunnistettava auktoriteettiasema luovat sinne inklusionismia vähättelevän periaatteen.
Videokeskutelussa tuotiin esille, että wikipedian peruspilarit voivat näyttäytyä (tai olla näyttäytymättä) myös sen ulkopuolella, missä tahansa sosiaalisen tilanteen viitekehyksessä esim koulussa. Jos näin tapahtuisi, koulu voisi näyttäytyä seuraavanlaiselta: Koulussa on täysi vapaus, oppilaat saavat tehdä mitä he haluavat. He ovat motivoituneita, koska saavat kehittää omia kiinnostuksen kohteitaan. Oppilaat oppivat. He kykenevät keskittymään, keskustelemaan argumentoimaan ja olemaan tasa-arvoisia toisiaan kohtaan. He oppivat tuntemaan ja luottamaan itseensä. Kolussa on eri-ikäisiä oppijoita samassa rymässä, he oppivat toisiltaan ja samalla kykenevät kohtaamaan toiseutta ja kasvamaan henkilökohtaiseen vastuullisuuteen, mikä levittäytyy myös omaan elinympäristöön.
Kuvaus löytyy verenä ja lihana linkistä: Katso video Sudbury Valley School.
Laitan mukaan videokeskustelusta poimittuja viiden peruspilarin tunnuspiirteitä. Kun olemme Wikiopistossa, niin taulukkoa voi tietysti muokata : )
| WIKIPEDIA, VIISI PERUSPILARIA | |
|---|---|
| tietosanakirja | on vapaa tietosanakirja, ei välttämättä hyvä tietosanakirja, tietosanakirjamainen
projektilla on päämäärä ei ole sanomalehti tai puhujapönttö miten suhtautuu tutkimuksellisuuteen; voiko olla henkilökohtaista? pitää olla reflektoivaa, kriittistä, internetin vallankumous=kaikilla on ääni, |
| neutraali näkökulma | luotettavat lähteet, voivat olla luotettavia tai epäluotettevia jopa harhaan johtavia
no original research, ei uutta tutkimusta, kuolleiden tietojen hautausmaa, yleinen, obkjektiivinen, neutraali ? sisältö vertaisarvioinnnin kohteena, sama kuin tieteessä |
| vapaa aineisto | kuka tahansa voi muokata,
kukaan yksilö ei hallitse aineistoa, se on yhtä luotettava kuin sen tekijät, monella tavalla syntyneitä artikkeleita arvioida suhteessa muihin lähteisiin, lisää mahdollisuuden kriittiseen reflektioon onko olemasa wikisukupolvi? |
| menettelyohje | Kunnioita kanssamuokkaajia, vältä muokkaussotia, toimi hyvässä tahdossa, |
| ei ole ehdottomia sääntöjä | ei ole ehdottomia sääntöjä, luota terveeseen järkeen
älä pelkää möhliväsi, rohkeasti mukaan ei ole ulossulkeva projekti ehdot täyttämällä pääsee osallistumaan, matala kynnys, |
| Lähde: http://vimeo.com/31817572
Juha Suoranta ja Tere Vadén |
Teika
Keskustelua luentovideosta “Wikipedian viisi pilaria ja Wikiopisto”
[muokkaa]Wikipedia: vahvin argumentti voittaa?
Antti: Yksi ensimmäisistä ja mielestäni oleellisimmista huomioista Wikipediaa koskien on sen “habermasilaisuus”; vahvimman argumentin voitto (vs. gadamerilainen asenne; vanhojen auktoriteettien kunnioittaminen - kts. Kasvatus ja aika -lehti). Perusperiaatteena se on mielestäni hyvä, muttei täysin ongelmaton. Kaikki tieto kun ei ole määrällisesti tai objektiivisesti mitattavaa jolloin argumentin vahvuuskin voi muuttua kyseenalaiseksi. Ja jos liikaa uskoo vahvimman argumentin voimaan, voi tulla sokeaksi tiedon subjektiiviselle luonteelle.
Antti: Pari videossakin esille tuotua esimerkkiä: yksi Wikipedian käytännöistä on merkittävyys (eng. notability; http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Merkitt%C3%A4vyys ); onko jokin aihe tarpeeksi tärkeä, jotta siitä luodaan oma artikkeli. Vaikka jo kirjoitettujen artikkeleiden poisto vaatii selkeän konsensuksen, voi merkittävyyden sääntö johtaa kuitenkin aika konservatiiviseen artikkelikokoelmaan. Tulee mieleen (feministisen tutkimuksen aikoinaan esille nostama) huomio siitä, että jo se, mitä tutkitaan (tai mistä kirjoitetaan artikkeleita) on oleellista tutkimisen tavan lisäksi. Eli vaikka luonnontieteet voivat usein/monin osin väittää olevansa objektiivisia tieteitä, subjektiivisuutta tutkimukseen tuo jo tutkimuskohteiden valinta. Ja jos Wikipedian kirjoittajista valtaosa on valkoisia keskiluokkaisia heteromiehiä (en tiedä onko näin - villi arvaus) voi merkittävyyden konsensusvaatimus johtaa vähemmistöjen äänen kuulumattomuuteen.
Riina: Itsekin mietin sitä porukkaa, joka Wikipediaa “kasaa”, varsinkin pienillä kielialueilla. Voisi kuvitella, että vaikka arabian kielen alueella porukka ei ole kovin heterogeenistä. Omaa ennakkoluuloani tietysti, mutta veikkaisin että siellä asialle vihkiytynyt porukka on vähän eri sukupolvea vaan ei sukupuolta kuin Vatikaanin Wikipediajengi.
Onko neutraalia näkökulmaa olemassakaan?
Antti: Neutraalin näkökulman käytäntö (http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Neutraali_n%C3%A4k%C3%B6kulma) on ajatuksena taas kannatettava, mutta ei ongelmaton. Se, että “kaikki merkittävät näkemykset on esitettävä reilusti ja tasapuolisesti” johtaa ongelmallisiin tilanteisiin. Mitkä ovat merkittäviä näkemyksiä? Kuinka reilusti tulee käsitellä luomisteoriaa vs. evoluutio? Entä ilmastodenialismia? Netistä löytyy erilaisia salaliittoteorioita pilvin pimein; onko niiden määrä “merkittävä”; saisinko kirjoittaa niistä artikkeleita joissa antaisin reiluuden nimissä tilaa myös joillekin niiden kumoamisyrityksille? Pelkona siis tässä on se, että käy niin kuin ilmastonmuutoskeskustelulle mediassa: kun reiluuden nimissä annetaan melkein tasapuolisesti tilaa tilaa tutkijoiden enemmistölle (vaikka 97%) ja jäljelle jäävälle vähemmistölle, vähemmistön ääni saa turhan paljon tilaa.
Antti: Vadénilla oli ihan hyvä pointti: Wikipedia olisi opetuksen lähteenä hyvä juuri siksi, että se on malliesimerkki tiedon epäluotettavuudesta. Kun käyttää opetuksessa/oppimisessa lähdettä, joka vaatii kriittistä reflektiota, oppii ehkä media/lähdekriittisyyteen koskien muitakin lähteitä/tekstejä.
Jenni: Neutraalius on kiinnostava ja vaativa vaatimus. Wikipedia vaatii lähteisiin perustuvaa tietoa ja vastakkaiset näkemykset esille. Miten tässä onnistutaan? Lisäksi: kuka määrittelee relevantin tiedonlähteen? Toisaalta ainakin aiemmin opettajat ovat vastustaneet Wikipedian käyttöä koulutehtävien lähteenä.
Riina: Minuakin kiinnostaa toi Wikipedian neutraali näkökulma. Neutraali on ehkä huono sana kuvaamaan Wikipedian tämänhetkistä tilannetta. Olisko se konsensus parempi kuitenkin? Keskustelua artikkeleiden sisällöstä ja muokkaamisesta käydään koko ajan, ja Wikipedia ja -opisto on projekteja, jotka eivät koskaan valmistu. Ainakaan perinteisessä mielessä. Myös siten niiden rakenne on avoin.
Vapaa tietosanakirja, vapaa opisto?
Riina: Toinen oikeastaan samaan asiaan liittyvä on Wikipedian kolmas pilari, eli sen vapaa sisältö. Sitä saa levittää ja käyttää ihan vapaasti. Tämä taas suhteutuu Wikiopistoon jännästi, koska koulussa meille on opetettu lähteiden ja viitteiden merkitseminen hyvin tarkasti ja aivan tietyllä tavalla. Julkaisu ei ole akateeminen, jos se ei sisällä tiettyjä muotovaatimuksia myös lähdeaineiston suhteen.
Riina: Mitäs tämä tarkoittaa Wikiopiston suhteen? JS uhosi laittaa seuraavan kirjansa Wikiopistoon ja katsoa mitä siitä seuraa. Varastaako sen joku, ja jos varastaa miten? Miten Wikiopiston opetusaineistolle käy? Miten ne alkavat elää omaa elämäänsä? Tai näille meidän keskusteluille? Joku voi varsin hyvin ottaa täältä pätkiä opinnäytteeseensä tai tutkimukseensa, eikä meillä ole siihen nokankoputtamista. Ei sillä että mulla oliskaan, mut noin niin kuin ajatuksena ja ideana.
Riina: Onhan se taloudellisesti katsoen hyvä juttu niille, jotka voivat vapaan aineiston avulla järjestää opetusta ja oppia, mut sitten se tuottajan puoli pitäisi kai miettiä uudelleen. EI nyt ihan Vatikaanin malliin mut jotenkin niin, että työstä saa myös leipää.
Jenni: Wikipedia on vapaa tietosanakirja, ei välttämättä hyvä tietosanakirja. Wikiopistolla ei ole valmista määritelmää: olisiko se sitten vapaa yliopisto, vapaa peruskoulu, vai jotain muuta? Matti Apunen kirjoitti Hesarin kolumnissaan pari viikkoa sitten ihanista uusista “nettiyliopistoista”, jotka tekevät pienet suomalaisyliopistot turhiksi (Apusen jutusta joku kirjoitti myös aiempien videoiden kommenteissa). Wikiopistot, netissä saatavilla olevat luennot tms. toimivat minun nähdäkseni hyvin jonkun muun oppimisen instituution rinnalla. Muun muassa koulutusmahdollisuuksien epätasaisen jakautumisen vuoksi vapaus on tietenkin mahtavalta kuulostava idea.
Toivelistalla: kriittinen reflektiivisyys
Jenni: Minultakin on kysytty (tänä vuonna), mitä mieltä olen Wikipedian sisällöstä tai sen käytöstä koulutyössä. Kysymyksessä kaikuu kyllä mennyt maailma, eihän nettiä voi käyttää tehtävissä, jos sitä ei sitten käytännössä saa käyttää! Wikipedia on pätevä lähde, jos sieltä löytää tarvitsemansa tiedon. Wikipedian mahdollinen epäluotettavuus toisaalta pakottaa lähdekriittisyyteen: aiemmin oppilaat saattoivat huolettomina kopioida asioita tietosanakirjasta - oliko tuo sitten jotenkin mielekästä tiedonhakua koulutehtäviä varten? Wikipedia lisää mahdollisuutta kriittiseen reflektiivisyyteen, tai oikeastaan pakottaa reflektioon.
Jenni: Mutta aika suurista muutoksista on kyse (koulussa, journalismissa, tieteessä...), kun tekijäporukka laajenee ja auktoriteetin määrittäjät muuttuvat, valtaa on yhä useammalla. Mennään kohti yhteistoimintaa ja yhdessä oppimista.
Jenni: Vadénin ja Suorannan esittämä hypoteesi wikisukupolven ja ei-wikisukupolven välisestä kuilusta kuulostaa kiinnostavalta ja todennäköiseltä. Mutta minkäsuuntainen kuilu on? Ovatko diginatiivit (tai ainakin iso osa heistä) “luontaisesti” lähdekriittisiä ja reflektiivisiä? Suhtautuvatko digejä edeltävät sukupolvet (tai siis osa heistä...) nimenomaan digitaalisiin lähteisiin kriittisesti, vai muihinkin aineistoihin?
Antti, Jenni, Riina
Pidän itse Wikipediaa epäpätevänä lähteenä. Varauksellinen asenteeni siihen tiedonlähteenä johtuu juuri muokattavuudesta ja vääristyneestä tiedosta. Olen itse muokannut jonkun toisen kirjoittamaan tekstiin keksittyjä juttuja, joita kukaan ei ole korjannut. Ainakaan viimeksi kun sen tarkistin. Jos kiireellisesti etsii Wikipediasta tietoa, ei usein tule tsekanneeksi lähteitä, vaikka tähän olisi syytä. Toisinaan se mihin itse Wikipediaa käytän on juuri niiden "alkuperäisten", "hyväksyttyjen" lähteiden metsästäminen, tai nopeasti jonkun unohtamani faktan esim. vuosiluvun tarkastaminen. Opettaessani lukiossa, törmään usein siihen surulliseen faktaan, että oppilaat pitävät Wikipediaa hyvänä ja "sopivana" lähteenä ihan mille tahansa tiedolle mitä he etsivät. Olen saanut tästä elämäntehtävän opettaa nuoria katsomaan tietoa kriittisesti. Heidän tulisi epäillä Wikipedian perusteluita ja lähteitä. Wikipedian käyttöön tulisi harjaantua ennen kuin sitä tulisi sen enempää käyttää. Kuten videossa sanottiin: Wikipedia on vapaa sanakirja, ei hyvä sanakirja...tai jotain sellaista. Wikipedian neutraaliuudesta en ole niinkään samaa mieltä. Mitä on neutraaliuus? Eihän evoluutioteoriakaan ole neutraalli kaikille, vain niille ketä siihen uskoo. Entäs tämä Vatikaanin ja Israelin Wikipedian seuraaminen, ja "väärän" tiedon estäminen? Tai vahvoja tunteita ja uskomuksia herättävät aiheet? Miten siis neutraalius oikeasti toteutuu?
Luin edellisten vuoden kommentointia tästä luennosta ja törmäsin juuri tälläiseen tapaukseen mihin itse uskon Wikipediaan luottamisen loppujen lopuksi johtavan: http://www.tietokone.fi/uutiset/2009/wikipedia_huijaus_onnistui_maailman_media_ansaan Olen tosi nega-tyyppi näitten Wiki-juttujen kanssa. Tiedän! :D --TOL (keskustelu) 5. joulukuuta 2012 kello 10.47 (UTC)
Wikipedian viisi pilaria ja wikiopisto
[muokkaa]0036 wikiopisto vapaa tuottaminen--> Pitää olla käytössä pelit ja vehkeet. Kaikilla ihmisillä ei käytännössä ole mahdollisuutta tai osaamista osallistua wikipedian kehittämiseen. -Jürgen
Ihan yhtälailla kirjojen alkuvaiheessa oli kansalla mahdoton päästä vaikuttamaan niiden kehittämiseen, osasi sitten lukea tai ei. Onko vieläkään ihmisellä mahdollisuutta? Wikipediaan sentään on periaattessa mahdollisuus. -VH-
Säännöt miten pelataan wikiopistossa joku yhteinen tavoite, joka pitää yhteisön koossa. Wikipedian formaatti. Jos ei ole kirjoittanut tietosanakirjamaisesti, teksti muokataan heti ”oikeaan muotoon”. -Jürgen
Mikähän tällainen yhteinen tavoie voisi olla luokan kanssa? Julkaisu? Teknologian käyttäminen? Uuden luonti? -VH-
Wikiopiston periaate määrittelemätön
Mielestäni on hyvä, että joku paikka on vapaa keskustelulle, ettei sitä liikaa määritellä tai rajata. kenenkään ei ole pakko lukea, jos ei ole kiinnostunut. Wikipedia.Neutraali näkökulma. Ei henkilökohtaista näkökulmaa. Vaikea ymmärtää. Eikö asiat aina omaksuta ja kehitetä henkilökohtainen näkökulma.-Jürgen
Mielenkiintoinen on tämä käsitys siitä, että wikipediassa olisi paljon harhainformaatiota. Kuten edellä heitinkin, on kirjoissakin täysin samoja virheitä yhä edelleen, tosin erisyystä. Neutraalisuus Teren mukaan eri asia kuin objektiivisuus. Neutraalisuus tulee esille wikiopistossa keskustelun kautta, jossa artikkelin lukija voi seurata sitä, miten artikkeli on luotu. -VH-
Ja äärimmäisen mielenkiintoista seurata, miten wikiopisto ja sen käyttö kehittyy! Millaiseksi wikiopisto määrittyy ja tapahtuuko se olemassa olevien rakenteiden mukaisesti vai meneekö uusille urille? Toisen ryhmän keskustelussa oli tullut esiin, ettei heidän lukioaikanaan saanut käyttää wikiopistoa. Meidän aikana sitä ei tainnut vielä ollakaan ja meilläpäin palautettavat kurssiaineet piti kirjoittaa käsin. Ne sai palauttaa tietokoneella kirjoitettuna (printattuna) vain erikseen kysymällä luvan! Onkohan vielä näin? - Lotta-
"Kaikilla on ääni" todetaan videossa. Mietin tässä vaan, että samaa argumenttia käytettiin 1900-luvun alussa äänioikeuden yhteydessä. Silti tänäpäivänä valitetaan kuorossa siitä, ettei yksilöllä ole valtaa vaikuttaa. Voiko vaikuttaa tätä kautta? Onko halua edes yrittää vaikuttaa? Onko wikipedian ydinkäyttäjät jo siinä asemassa, että he määrittelevät ja sensuroivat sisältöä omien intressiensä mukaisesti. -VH-
1516Wikiopistosta edelleen tulee mieleen silta työelämän ja tutkijoiden välillä. Esimerkiksi tutkimusmateriaalin kerääminen avoimesti. Kehitetään jotakin asiaa ottaen kentän mielipiteet huomioon. -Jürgen
2000 Onko valonnopeus vakio avaruudessa aina? Onko mikään pysyvää? Esim Helsingin sanomissa kerrottiin galaksista joka on 13,7 miljardia valovuotta jossakin josta valo tulee 2,5 kertaisella valon nopeudella, tai jotenkin se valon nopeus meni sekaisin-Jürgen
wikipedia vapaa tietosanakirja ei hyvä tietosanakirja. Wikipedia on vapaata aineistoa. Wosiko suomalaiset olla ujompia, vai onko meillä kuitenkin kunnioitus asiantuntijoita kohtaan. Muistin apuväline. Pitää olla jokin käsitys maailmasta, että pystyy arvioimaan wikipedian luotettavuutta. 3100 Varma tieto ei mielestäni ole ongelma opetuksessa vaan se, että sitä pidetään ainoana lähteenä. Kunnioita muita muokkaajia. Kultainen sääntö auttaa.-Jürgen
Projektiopettaminen. ote gradustani sivulta 32. Hämeenlinnan normaalikoulun lehtori Paavo Jyrkiäinen on erikoistunut koulussa ongelmakeskeiseen opettamiseen, johon projektiopettaminenkin kuuluu. Jyrkiäinen esittää Pehkosen kokoaman koulussa tapahtuvasta projektiopiskelusta listan, johon kuuluvat viisi keskeisintä ominaisuutta, jotka ovat: toiminnallisuus, ongelmakeskeisyys, tulosvastuullisuus, yhteistoiminnallisuus ja suunnitelmallisuus. Projektiopiskelun toiminnallisuuteen kuuluvat niin suulliset esitykset, kirjalliset raportit kuin konkreettiset esineet käyttäen apuna koulun tarjoamia välineitä. Olennaista projektityöskentelyssä on ongelmakeskeisyys. Ongelmaksi katsotaan projektiksi otettu tehtävä, jolloin työn edetessä tulee oppilaalle esiin uusia kysymyksiä, joihin tulee saada vastauksia. Projektityöskentelyssä vastuu työn valmistumisesta kuuluu oppilaalle. Työ on suoritettava oppilaan kannalta mielekkääseen loppuun. Projektit ovat yleensä yhteistoiminnallisia. Vaikka projektit suoritettaisiin yksin, saavat yksilöt vaikutteita ja palautetta muilta oppilailta. Projektityöhön kuuluu suunnitelmallisuus, jolloin tavoitteiden asettamiseen opettaja ottaa oppilaat mukaan. Projektin edetessä vastuu työn valmistumisesta on oppilaalla ja opettajan tehtäväksi jää ohjata oppilasta kantamaan vastuuta projektin suunnitelmallisesta etenemisestä. (Jyrkiäinen, Laine, Liukko, Piipari & Toivonen, 1998.)-Jürgen
Ryhmäprosessin reflektointi
Kaikenmaailman portfoliot voisi laittaa wikiopistoon, johon sitten työelämässä palaa.-Jürgen
Ilman muuta olisi syytä pysähtyä, tutkia, käyttää ja käsitellä projekteja myös sen valmmistumisen jälkeen. Herrat toteavat sen olevan rakenteellisesti mahdotonta yliopistossa. Entäs sitten ala-asteella, jota määrittelee kuitenkin paljon tarkempi normisto, byrokratia ja asetukset. Voisiko projketit rakentaa suurempien teemojen mukaisesti, jota joka vuonna täydennettäisiin? Esim. metsä, geometria, sanaluokat jiiiiäneeee.. -VH-
4300 Miten saisi ihmisiltä työelämästä kommentteja. Heille pitää keksiä jokin porkkana, miksi vastata kysymyksiin. yksi voisi olla se, että saisi materiaalia tai vertaistukea työhön. ihmiset ovat sosiaalisia, johon kuuluu, että toimivat ryhmissä. He lähtevät toisista ryhmistä toisiin ryhmiin. Ei siis halua olla enää vanhassa ryhmässä, kun uusi ryhmä kiinnostaa enemmän.-Jürgen
Wikipedian ja wikioppimisen parissa tuodaan jatkuvasti esille wikiformaatin vapaus. Eli käyttäjät voivat itse päättää haluavatko ottaa osaa wikityöskentelyyn. Mielestäni vapaus on kuitenkin hyvin rajattua siinä mielessä, että wikisisältöjä syynätään jatkuvasti ja niitä voidaan myös poistaa netistä ilman kirjoittajan lupaa. Wikipediaan kerätään siis tietoa, jota määritellään videossa esitellyissä säännöissä. Wikipediassa voi siis olla niin, että kirjoittajan mielestä hänen kirjoituksensa ovat oikeita ja ajavat asiansa, mutta siitä huolimatta joku voi tulla ja deletoida hänen kirjoitukset ja korvata ne omilla ”faktoillaan”. -Aaro-
Wikityöskentelyyn kuuluu hyväksyä, vähintään tiedostaa se, että omaa tekstiä voidaan tulla muokkaamaan. Vanhat kunnon vessanseinäkirjoituksetkaan eivät usein pysy muuttumattomina ja vasta-argumentit eivät aina ole toiveiden mukaisia.Säännöt antavat käyttäjilleen hyvin vapaat kädet ja vapauden, mikä tuo mukanaan tietenkin vastuun. -Lotta-
Videossa käy myös ilmi, että wikityöskentelyssä voi selata historiaa taaksepäin ja näin ollen hakea esim. tuhotut faktat esiin. Kuinka moni tätä ominaisuutta kuitenkaan käyttää’? Itselläni ei ainakaan ole koskaan käynyt mielessä, että hakisin wikipediasta ”vanhaa”-tietoa tämän historia-työkalun avulla. -Aaro-
Wikipedian tieton tulisi olla neutraalista. Edellä mainitut asiat kamppailevat kuitenkin mielestäni tätä vastaan. -Aaro-
Onko tieto neutraalia, jos kirjoittajan tavoitteet tai tausta-ajatus tuodaan avoimesti esille? Mitä loppujen lopuksi on neutraali tieto? -Lotta-
Pitääkö tiedon olla wikipediassa aina neutraalia? Voiko se olla aivan neutraalia? Itse en ole historia-työkalua ennen käyttänyt, mutta nyt kun miettii niin olisihan se aika järkevää. Ongelmana on se, että ei voi tietää, onko aikaisemmin kirjoitettu teksti vai uusi teksti oikeassa. Eipä kai tuota wikipediaa kyllä missään suositella käytettäväksi yksistään. Itse etsin yleensä tietoa samasta asiasta useammasta lähteestä, jolloin voin niitä verrata keskenään. -Sonja
Työkalut pitää ottaa haltuun, mutta niiden taustalla, kuten aikaisemmin totesin, pitää olla todellinen työskentely ja päämäärä, jonkin luominen. Mahdollisimman monipuoliset työkalut auttaa lasta tarkkailemaan ja tutkimaan jotain ilmiötä eri kanteilta, eikä ainaisen powerpointtia vääntämällä. -VH-
Kuvataideopiskelijat Aaro, Lotta, Jürgen, Sonja ja Vili
Keskustelua 3. modulista
Kolmannen kerran luentovideo herätti meissä eniten ajatuksia siitä, miten objektiivisuus on loppujen lopulta hyvin vaikeasti saavutettava näkökanta. Jo pelkkä neutraaliuden käsite on varsin monisyinen; esimerkiksi se, että millä nimellä jotain tapahtumaan kutsutaan, riippuu henkilön näkökulmasta. Jollekin sisällissota on vapaussota, ja joidenkin mielestä se on taas kansalaissota. Ja entä mikä on uutistoimistojen vastuu? Kuinka neutraalia ja objektiivista tietoa niiden tarjoama tieto on?
Wikipedian artikkelien luotettavuus perustuu siihen, että ne ovat yhteistyön tulos. Sivuille pääsee vain tietoja, jotka ovat oikeita käyttäjien mielestä; kuka tahansa voi kirjoittaa ja muokata tekstiä ja väärät tiedot poistetaan sivuilta nopeasti. Tieto Wikipediassa ei perustu yhden ihmisen tietoon tai näkemyksiin, vaan se on kollektiivisen tiedon summa. Wikipedia onkin mielestämme luotettava juuri tämän yksinkertaisen ideansa ja jatkuvuutensa vuoksi. Toisaalta Wikipedia saattaa olla ongelmallinen perinteisen tiedemaailman ja -kulttuurin silmissä, jossa toiseen kirjoittajiin viittaaminen ja ”akateemisten lahjojen” jakaminen on tärkeässä asemassa. Tietyllä tapaa Wikipedia siis musertaa vanhan tiedeyhteisön asemaa maailmassa; toisaalta se myös tasa-arvoistaa maailmaa sitä mukaa, kun yhä suuremmat ihmismassat kolmannessa maailmassa pääsevät internetissä ja mm. Wikiopistossa olevaan tietoon käsiksi.
Toisaalta Wikipedian tarjoama tieto pitää osata kyseenalaistaa (kuten kaikki informaatio ylipäänsäkin). Kuten Jari Kaaro kolumnissaan kirjoittaa, tietäminen on usein luottamusta. On helpompi luottaa, kuin ottaa asioista todella selvää. Wikipediakin edustaa tässä mielessä perinteistä luottamusta siihen, että tieto siellä on oikein.
Kuitenkin jäimme miettimään sitä, että onko loppujen lopuksi täysin neutraalia tekstiä olemassa.
Wikipediassa sivujen sisältö heijastelee yleisiä asenteita ja mielipiteitä, ja perustelemattomat vastaväitteet hukkuvat. Onko siis teksti lopulta neutraalia, jossa edustaa valtavirran yleistä mielipidettä ja konsensusta? Tiivistyykö joukossa vanhan sananlaskun mukaan tyhmyys vaiko sittenkin tieto?
On kuitenkin muistettava, että Wikipedia on varsin nuori. Onkin mielenkiintoista, miten se tulee kehittymään tulevaisuudessa. Vain pienellä osalla maailman ihmisistä on mahdollisuuksia vaikuttaa Wikipediaan tai muokata sitä.
Pauliina, Miikka ja Olli
Pohdintaa
Luento oli todella opettavainen ja mielenkiintoinen, se antoi tietoa Wikipediasta ja sen sisällöllisestä toiminnasta. Meille jäi hyvin positiivinen ja toivoa täynnä oleva kuva wikipediasta. Itse Wikipedia on tietosanakirja, joka edustaa seuraavanlaisia lähtökohtia ja perusarvoja: avoimuus ja vapaus. Wikipediassa ihmiset voivat muokkaa/rakentaa/jakaa tietoa toistensa kanssa..toisaalta tässä syntyykin kysymys, kuinka luotettavaa kyseinen tieto on loppupeleissä!? Tässä on kuitenkin mahdollisuus jatkuvasti kehittyvään ja demokraattiseen tietoon.
Toiseksi tulee mieleen voiko tieto olla neutraalia, kuten wikipedia siihen pyrkii. Tekstit ovat ihmisten kirjoittamia ja ihminen kuten tiedämme on inhimillinen olento, joten todennäköisyys että tuottamamme tieto olisi objektiivista on valitettavan pieni. Toisaalta palattuamme ensimmäiseen ajatukseen, kyseinen neutraalisuus pääsee valloille kun muut saavat muokata ja korjata tekstejä. Kynnys muokkaamiseen näyttää kyseisen keskustelun perusteella olevan kuitenkin aika suuri.. Meidän ryhmä ei eroa muista tässä sen enempää. Jotenkin tuntuu, että mielummin menee toiselle sivulle etsimään "oikeata" tieto, kun se että rupeaisi muuttamaan. Onneksi kuitenkin löytyy niitä ihmisiä, jotka tarmokkuudella sytyttävät muita kansaihmisiä suuriin tekoihin.
Zahra, Anton, Mikko ja Perttu.
Ajatuksia
Wikipedia, tuo tietotekniikan lahja tiedonjanoisille on monella tapaa hyvä ja hyödyllinen alusta nopeaan tiedonsaantiin lähes aiheesta kuin aiheesta. On hienoa että sen periaatteisiin kuluu tuoda julki useita eri näkemyksiä aiheista, jolloin lukija voi muodostaa mielipiteensä parhaaseen argumenttiin nojaten. Täytyy vain toivoa että lukija osaa erottaa parhaat faktoihin perustuvat argumentoinnit. Mikään tietohan ei ole varmaa ylipäätään, mutta hankalaksihan elämä menisi jos pitäisi vaikka evoluutioteoria todistaa omakohtaisesti. Joihinkin tutkimuksiin on yksinkertaisesti uskottava ja luotettava.
Aiemmassa kommentissani puolustelin perinteisiä tietokirjoja sillä että ne ovat luotettavampia johtuen kirjoittajien asiantuntijuudesta. Videoluennosta kävi kuitenkin ilmi että myös wikipedian artikkeleita valvotaan ja ne perustuvat ns. notable periaatteelle. Artikkelilla tulee olla riippumattomia lähteitä ja sen tulee olla jollakin tavalla "merkittävä". Eikö tällainen sodi tietyllä tavalla vastaan periaatetta, jossa kaikilla on mahdollisuus kirjoittaa artikkeli mistä tahansa. Jos haluaisin esimerkiksi kirjoittaa artikkelin death metal bändistäni nimeltä Naprapth (kuvitteellinen toim. huom.), joka on julkaissut yhden omakustanne sinkun, eikä siitä ole julkaistu muita artikkeleita tai arvioita ei sitä vielä pystyisi sanomaan hyvällä omallatunnolla merkittäväksi aiheeksi. Bändin solistina minua tuskin voisi pitää riippumattomana lähteenä, joten ilmeisesti artikkeli ei täyttäisi wikipedian kriteerejä ja molemmat fanimme jäisivät ilman Naprapth tietoa. Maailmassa, jossa ilmiöitä tulee ja menee ja alakulttuureillakin on omat alakulttuurinsa, tuntuu oudolta että artikkelin kirjoittaakseen täytyisi aiheesta olla jo jotain kirjoitettuna. Näillä kriteereillä patenttivirkailija Einsteinkään ei olisi saanut julkaistua suppeaa suhteellisuusteoriaansa wikipediassa, sillä siitä puuttuivat kaikki viitteet aiempiin artikkeleihin,siinä ei ollut juuri lainkaan matematiikkaa ja sisällöltään se oli mullistavan poikkeava kaikesta aiemmasta (Bill Bryson, Lyhyt historia lähes kaikesta,2005). Eikö wikipedia voisi olla juuri se kanava, jossa tieto julkaistaan ensimmäisen kerran.
Katkerana muusikkona voisin tietenkin mennä muokkaamaan death metalista kirjoitettua artikkelia niin että siellä vakuutetaan Naprapathin olevan genrensä merkittävin yhtye. Todennäköisesti sen ennättää lukea muutama miljoona lukijaa ennen poistamista. Hienoa wikipediassa on myös se että tieto säilyy siellä periaatteessa ikuisesti. Vajaavaisia artikkeleita voidaan täydentää tulevaisuudessa ja niihin pystytään palaamaan yhä uudelleen. --Villek (keskustelu) 12. joulukuuta 2012 kello 17.42 (UTC)
KESKUSTELUA MODULI III -VIDEOSTA
Ryhmäämme kuuluvat Rauna, Reetta, Inka, Pirjo ja Saija. Seuraavassa tiivistettynä muutamia huomioita käymästämme keskustelusta Google Drivessä, jonne jokainen laittoi pidemmän kommentin videosta.
Yksi kiinnostava pointti tässä luennossa oli, kuinka Wikipedian tuottamisessa on kyse myös luottamuksesta - miten eri ihmisten tarkoitusperät voidaan saada näkyville. Wikipedia on yhtä luotettava kuin sen kirjoittajat. Vadén kommentoi, että Wikipediassa on olennaista, että kaikki tiettyyn aiheeseen liittyvät näkökulmat esitetään ja paras argumentti voittaa. Kuinka helppoa Wikipediaa on "terrorisoida" tahallaan tai tahattomasti ohjaamalla tietoprosesseja vääriin suuntiin? Kuinka tehokas ryhmän voima on kumoamaan epätotuuksia verkon wikeissä vai voiko joukkotiedotuksesta tuttu hiljaisuuden spiraali toteutua ilmiönä myös Wikipedioiden kaltaisten sivustojen täydentämisessä? Wikipedia-artikkelin muokkaushistoriaa tarkastellessa ei voi varmuudella sanoa, keitä muokkaajat ovat. Osalla on näkyvissä ip-osoite tai nimimerkki, joista tavallinen ihminen ei osaa välttämättämättä tulkita taustoja. Toisaalta usein anonymiteettiin pohjaavassa verkkomaailmassa voidaan myös kysyä, kuinka olennaista edes on tietää muokkaajien henkilöllisyys, jos asiat ovat lähtökohtaisesti oikein ja kunnossa. Luennossa kuitenkin tuotiin esille, miten erityisesti suomenkielisen Wikipedian artikkelien muokkaushistoriat paljastavat monien artikkelien olevan vain yhden tai harvan kirjoittajan käsialaa.
Luennossa puhuttiin myös inklusionismin ja deletionismin vastakkainasettelusta. Kysymys on siis lähinnä siitä, pitäisikö Wikipedian sisältää tynkäartikkeleja, joissa ei välttämättä ole monipuolista aiheen käsittelyä tai kunnollisia lähteitä. Deletionismin kannattajien perusteluja ovat Wikipedian mukaan esimerkiksi se, että huonot artikkelit huonontavat Wikipedian laatua. Inklusionistit taas puolestaan ajattelevat niin, että lyhyetkin tiedonpätkät saattavat tulevaisuudessa olla hyödyllisiä. Myös notability -termi herätti ajatuksia - tapa miten tietoa Wikipediassa konstruoidaan ja miten siitä neuvotellaan on kiinnostava. Wikipedian parissa toimiva laaja yhteisö päättää, mitkä asiat ovat niin relevantteja, että ansaitsevat oman artikkelinsa. Keskustellaan siis siitä, mikä on tietämisen arvoista. Tämä luo uudenlaista tiedon ja sen luomisen kulttuuria, jonka soisi jotenkin sisältyvän myös koulun maailmaan ja opetukseen. Suoranta ja Vadén tuovat oivaltaen esille sen, kuinka Wikipedian käyttö opetuksessa voisi laajemminkin avata oppilaiden käsityksiä varman tiedon jäsentymisestä tai tiedon muodostamiseen liittyvästä vallankäytöstä ylipäänsä. Millaisen tietokäsityksen, eli luennoitsijoidenkin mainitseman tietomatriisin sekä tavat luokitella tietoa wikipedia teettää? Millaista maailmaa se esittää, miten siinä näkyvät maailmankuvien vaikutukset kulttuureittain? Entä miten se suhteutuu poliittiseen valtaan ja kulttuurisiin tai uskonnollisiin hegemonioihin?
WIKIPEDIA
Ensinnäkin oli kiva huomata, että kyseisellä videolla ääni oli huomattavasti kirkkaampi ja kuuluvampi. Ei tarvinnut enää käännellä päätänsä niin, että parempi korva olisi lähempänä kaiutinta. Meillä oli ennen videota kovin ristiriitainen suhtautuminen wikipediaan. Kurrelle wikipedia näyttäytyi epäluottamuslauseena kaikkea tietoa kohtaan. Kuka tahansa pääsee sitä muuttamaan ja tuottaman tietoa. Jukka nuorempana tieteenharjoittaana näki wikipediassa alusta asti positiivisa asioita. Kurrelle oli painottunut kirjojen ylivertaisuus verrattuna avointa nettiportaalia kohtaan. Kun wikipediaa ajattelee tietosanakirjana, jossa on olemassa yhteiset tavoitteet ja säännöt (5-pilaria, on siinä paljon hyviä puolia. Parasta siinä on se, että jos sinulla ei ole hajuakaan jostain asiasta niin wikipedian kautta pääset varmasti jäljille ja voit syventyä asiaan vaikka muita lähteitä käyttämällä. Lisäksi tieto siitä, että kirjoituksia valvotaan ja täydennetään nostaa wikipedian osakkeita. Toisaalta taas aiheesta tulee olla tekstiä monelta eri kirjoittajalta. Tieto tulee olla siis tutkitti hyväksytty. Tämä voi hidastaa monen asian kehitystä sillä usein tietoa ja tutkimuksia on aihesta kun aiheesta mutta sitä ei helposti julkaista jos "johtavien" tahojen etu siitä kärsii.
Aivan kuten wikipedia niin samalla tavalla tieto minkä lukee kirjasta tulee asettaa kyseenalaiseksi omalla tavallaan. Nykylapsille wikipedia on kaikki kaikessa ja ainakin meillä on sellainen kutina, että vaahtosammutin osasto osaa asettaa tietoa kyseenalaiseksi tarvittaessa. Toisin sanoen heille on rakentunut nyky-yhteiskunnassa terve kriittisyys tietoa kohtaan. Tulimme siihen johtopäätökseen, että tietoa on luultavasti vaan niin paljon tarjolla, että se pakottaa tietynlaiseen kriittisyyteen. Kumpikin meistä ei osannut ala-asteella kyseenalaistaa mitään mitä opettaja meille sanoi tai kirjoista luki vaan kun tietoa saatiin sen todettiin aina olevan faktaa.
Johtavat tutkijat, primus inter pares: @Eronen21 & @Kurre_195_95