Sosiaalisuuden suunnittelu: verkkokeskustelu

Kohteesta Wikiopisto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä sivu kuuluu kurssiin Suunnittelun tutkimus.

Johdanto[muokkaa]

Tämän osion tarkoituksena on pohtia, millaisia asioita tulisi ottaa huomioon, jos tavoitteena on toimiva verkkokeskustelu. Millaiset verkkopalvelun ominaisuudet tukevat keskustelua? Entä millaiset vuorovaikutukseen liittyvät tekijät tukevat keskustelua? Miten näitä voi suunnitella?

Suunnittelun tutkimuksen kentässä tämä lähestymistapa sijoittuu Lunenfeldin kolmijaon kakkoskohtaan, tutkimukseen suunnittelun vuoksi.

Tämän sivun alaosaan on Preecen ja Shneidermanin (2009) listaus teknologiavälitteiseen vuorovaikutukseen kannustavista tekijöistä; tekstin lomassa olevat viitteet osoittavat kyseiseen listaan.

Toimivan verkkokeskustelun määritelmä[muokkaa]

Toimivalla verkkokeskustelulla tarkoitetaan tässä sitä, että keskustelu täyttää sille asetetut tavoitteet ja etenee siten, että siihen osallistuminen ja sen lopputulos koetaan tarkoituksenmukaiseksi.

Näkökulmia toimivaan keskusteluun[muokkaa]

Toiminnan tavoite[muokkaa]

Yllä olevasta toimivan verkkokeskustelun määritelmästä seuraa, että sen ensimmäinen ja tärkein ehto on selkeästi ilmaistu tavoite, joka osallistujat ymmärtävät, jakavat ja hyväksyvät (vrt. Preecen & Shneidermanin käytettävyystekijä 1.3 ja sosiaalisuustekijät 1.3, 1.4, 1.5, 3.2).

Etäopiskelijoiden verkkokeskusteluja tutkineet Rourke ja Kanuka (2007) totesivat, että osallistujien erilaiset tai jopa keskenään ristiriitaiset näkemykset keskustelun tavoitteista saattavat olla merkittävä este toimivalle keskustelulle.

Yhteinen ymmärrys[muokkaa]

Yhteisen tavoitteen lisäksi osallistujien täytyy kyetä ymmärtämään toistensa toimintaa ja ennakoimaan vuorovaikutuksen kulkua. Tätä prosessia kuvaa mm. Herbert Clarkin yhteisen ymmärryksen teoria (common-ground theory). Clarkin termi Grounding viittaa siihen, miten osallistujat tekevät toisilleen selväksi, että heillä on yhteinen tieto ja ymmärrys jostakin keskustelun kannalta relevantista asiasta (1996: 221).

Yhteistä ymmärrystä ja toiminnan koordinoimista voitaisiin verkkokeskustelussa edistää esimerkiksi mahdollistamalla osallistujien taustatietojen näkyminen esimerkiksi profiileissa, tekemällä selkeästi näkyväksi keskustelupuheenvuorojen ajallinen ja sisällöllinen suhde, tai vaikkapa määrittelemällä keskustelun aihepiiri ja keskeiset käsitteet (vrt. Preecen & Shneidermanin käytettävyystekijät 1.2, 2.4, 3.1 ja sosiaalisuustekijät 1.4, 3.1).

Hyöty[muokkaa]

Selkeästi määriteltyyn tavoitteeseen liittyy käsitys siitä, kuka toiminnasta hyötyy ja miten. Rourke ja Kanuka havaitsivat, että yksi keskeisistä keskustelun hidasteista oli se, että opiskelijat eivät kokeneet hyötyvänsä keskustelusta riittävästi.

Aktiiviseen osallistumiseen voidaan myös rohkaista erilaisin kannustimin (vrt. Preecen & Shneidermanin käytettävyystekijät 2.3, 2.4, 3.4, 4.1 – 4.3 ja sosiaalisuustekijät 2.2, 2.3, 2.4, 3.3, 3.4, 4.1, 4.2).

Valta ja roolit[muokkaa]

Verkkokeskustelussa on usein käynnissä jatkuva neuvottelu sekä toiminnallisesta että etenkin tiedollisesta vallasta.

Toiminnallinen valta näkyy mm. siinä, kuka ja miten keskustelua moderoi, kuka päättää käytetystä teknologiasta, kuka voi valita keskustelun aiheet ja miten osallistujat päästetään osallistumaan tai suljetaan keskustelualueen ulkopuolelle.

Tiedollinen valta näkyy mm. siinä, kenen puheenvuoroille annetaan painoarvoa, kenelle vastataan, keneltä kysytään, mistä aiheista keskustellaan.

Sekä toiminnallisen että tiedollisen valta-aseman näkyväksi tekeminen saattaa joskus sujuvoittaa keskustelun etenemistä. Rourke ja Kanuka havaitsivat kriittisen keskustelun lisääntyvän silloin, kun keskustelun toiminnassa oli tiukka rakenne ja opettajilla ja opiskelijoilla on selkeästi määritellyt roolit (vrt. Preecen & Shneidermanin käytettävyystekijät 2.4, 3.1, 4.1, 4.2 ja sosiaalisuustekijät 1.5, 2.2, 2.4, 3.3, 3.4, 4.1).

Metakeskustelu[muokkaa]

Osallistujien erilaisten tarpeiden ja tavoitteiden ristiriitaa saattaa purkaa se, jos keskustelualueella on erillinen paikka ns. metakeskustelulle. Tällä alueella voidaan esimerkiksi neuvotella keskusteluareenan säännöistä ja teknologiasta tai ns. off-topic -aiheista (esim. Kotikokki.net: Kotikokki.net:n kuuma linja ja Ulkona keittiöstä; vrt. Preecen & Shneidermanin käytettävyystekijät 1.3, 3.2).

Sosiaalista suunnittelua: Preecen ja Shneidermanin listaus käytettävyyden ja sosiaalisuuden tekijöistä[muokkaa]

Preece ja Shneiderman (2009) erittelevät tekijöitä, jotka lisäävät ihmisten halukkuutta teknologiavälitteiseen sosiaaliseen osallistumiseen. He jaottelevat tekijät Reader-to-Leader -mallinsa mukaan neljään eri tasoon, jotka johtavat hiljaisesta lukemisesta aina aktiiviseen yhteisön johtamiseen.

Alkuperäisteoksen lista on tässä järjestetty uudestaan niin, että käytettävyystekijät on listattu ensin ja vasta sen jälkeen sosiaalisuustekijät. Viittaamisen helpottamiseksi tekijät on tässä myös numeroitu.

Käytettävyys[muokkaa]

1. Lukemiseen vaikuttavat käytettävyystekijät

1.1 Asiasisältö on mielenkiintoista ja relevanttia ja sen ulkoasu on selkeä ja miellyttävä.

1.2 Sisältöä päivitetään usein ja uusi sisältö on korostuneesti esillä.

1.3 Tulokkaille on tarjolla tietoa ja tukea palvelun käyttöön.

1.4 Navigointipolut ovat selkeitä, jotta käyttäjälle syntyy hallinnan ja osaamisen tunne.

1.5 Erityisryhmien käytettävyyskysymykset on huomioitu.

1.6 Käyttöliittymä tukee lukemista, selailua, hakua ja jakamista.

2. Osallistumiseen vaikuttavat käytettävyystekijät

2.1 Käyttöliittymässä on matala kynnys pienten toimintojen tekemiseen, esimerkiksi ei sisäänkirjautumista.

2.2 Käyttöliittymä antaa mahdollisuuden myös tuottaa sisältöä laajasti ja toistuvasti.

2.3 Käyttäjän tuotokset ja niiden lukukerrat ovat näkyvissä ja karttuvat ajan mittaan.

2.4 Yhteisön jäsenten arviot ja kommentit ovat näkyvissä.

2.5 Ilkivalta ja asiaton sisältö voidaan torjua erilaisin työkaluin.

3. Yhteistyöhön vaikuttavat käytettävyystekijät

3.1 Relevantit ja osaavat yhteistyökumppanit on mahdollista löytää.

3.2 Käytettävissä on ryhmätyökaluja viestintään, projektien aikatauluttamiseen, tehtävänjakoon, dokumenttien jakamiseen ja avun pyytämisen.

3.3 Yhteistyön osapuolten työpanos huomataan ja palkitaan näkyvästi (tekijänoikeudet, lainaukset, linkit, kiitokset).

3.4 Käytettävissä on työkaluja ristiriitojen selvittämiseen, esimerkiksi äänestämiseen, väittelyiden sovittelemiseen ja hankalien osallistujien käsittelemiseen

4. Johtajuuteen vaikuttavat käytettävyystekijät

4.1 Johtajat saavat enemmän näkyvyyttä ja heidän panostaan korostetaan esimerkiksi kertomuksin, kunnianosoituksin tai palkkioin.

4.2 Johtajilla on erityisiä valtaoikeuksia esimerkiksi toiminnan sisältöjen, resurssien käyttämisen tai käyttäjien valinnan suhteen.

4.3 Mentorointityö saa näkyvää kiitosta, esimerkiksi mentoroitavien kommenttien kautta.

Sosiaalisuus[muokkaa]

1. Lukemiseen vaikuttavat sosiaalisuuden tekijät

1.1 Käyttäjä saa rohkaisua ystäviltä, perheeltä, kunnioittamiltaan auktoriteeteilta tai mainonnasta.

1.2 Palvelu on toistuvasti esillä mediassa.

1.3 Säännöt ja toimintakäytännöt ovat ymmärrettäviä.

1.4 Käyttäjä tunnistaa tutut henkilöt ja toiminnat ja tuntee kuuluvansa joukkoon.

1.5 Karismaattiset johtohahmot, joilla on näkemys päämääristä.

1.6 Turvallisuus ja yksityisyys

2. Osallistumiseen vaikuttavat sosiaalisuuden tekijät

2.1 Hiljainen ja pienimuotoinen osallistuminen on hyväksyttyä ja tuettua, niin että lukija voi asteittain hivuttautua kohti omakohtaista osallistumista.

2.2 Käyttäjästatusta voi kasvattaa ajan mittaan suorittamalla palkitsevaksi koettuja tehtäviä.

2.3 Laadullisesti ja määrällisesti parhaat osallistumispanokset huomioidaan.

2.4 Henkilön erityisosaaminen huomioidaan.

2.5 Sopivat osallistumispanokset on määritelty sääntöjen ja normien avulla.

3. Yhteistyöhön vaikuttavat sosiaalisuuden tekijät

3.1 Yhteisössä vallitsee empatian ja luottamuksen ilmapiiri, joka tukee yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisää halukkuutta tehdä yhteistyötä jonkin laajemman kokonaisuuden hyväksi.

3.2 Altruistinen yhteisen edun tavoittelu, halu tukea yhteisöä,halu vastavuoroisuuteen

3.3 Halu kartuttaa omaa ja yhteistyökumppaneiden, ryhmän tai yhteisön mainetta, tarve kehittää ja ylläpitää omaa statusta ryhmän sisällä

3.4 Yksilön statuksen kunnioittaminen yhteisössä

4. Johtajuuteen vaikuttavat sosiaalisuuden tekijät

4.1 Johtajuutta arvostetaan, sillä on kunnia-asema ja sen odotetaan täyttävän tietyt vaatimukset.

4.2 Muiden auttamista ja ongelmien ratkomista kunnioitetaan.

4.3 Mentorointiin rohkaistaan ja annetaan tukea.

Lähteitä[muokkaa]

Preece, J. (2000) Online communities : designing usability, supporting sociability

Preece, Jennifer & Shneiderman, Ben (2009) The Reader-to-Leader Framework: Motivating Technology-Mediated Social Participation. AIS Transactions on Human-Computer Interaction 1:1, 13-32 [1]

Erickson, Thomas & Halverson, Christine & Kellogg, Wendy A. & Wolf, Tracee (2002) Social translucence. Designing social infrastructures that make collective activity visible. Communications of the ATM, 45:4, 40-44. [2]

Rourke, Liam & Kanuka, Heather (2007) Barriers to online critical discourse. International Journal of Computer-Supported Collaborative Learning, 2:1, 105-126. [3]

Clark, Herbert H. (1996) Using language. Cambridge University Press.

Gravity 7: Social Interaction Design by Adrian Khan:

  • Eleven tips on how to apply social interaction thinking [4]
  • Social dynamics and agile social design [5]

Wodtke, C. Designing sociability (slideshare) [6]

Verkkokeskusteluja aiheesta[muokkaa]

Helsingin yliopiston avoimen yliopiston blogi : Verkkokeskustelun tavoitteet

Sometu-verkosto : Lähteekö verkkokeskustelu lentoon?

Taustalukemista[muokkaa]

Norman, D. Sociable Design - Introduction [7]

Kommentteja[muokkaa]

Aihe on hyvä, ja homma on lähtenyt ketterästi käyntiin.

Computer-mediated-communication (CMC) -alueelta voisi löytyä sopivaa teoriataustaa. Taustoittavaksi perustekstiksi sopisi mm.: Baym (2002), "Interpersonal Life Online" teoksessa Lievrouw & Livingstone (toim.) Handbook of New Media. Sage. [8]

Viimeisimmät trendit sosiaalisuuden suunnittelusta löytyvät varmasti alan blogeista. Esimerkiksi Adrian Chanin Social Interaction Design -blogia voisi käyttää inspiraation lähteenä. [9]


Vesa: Hyvät listaukset olet löytänyt. Yritin etsiä sitä aihetta josta puhuin eka kerroilla, rajatun osallistujien metodin vaikutusta julkisen keskustelun laatuun, mutta en löytänyt G:n avulla mitään. Siinä pääpointti oli kuitenkin, että omalla nimellä ja hlön osaamistaustat esiteltynä keskustelu saavutti aivan eri tasot kuin kaikille avoin härvellys, johon oikeasti pätevät keskustelijat eivät vaivaantuneen osallistumaan.

Toinen vastaantullut näkökulma on verkkokeskustelu osana offline-keskustelua, eli silloin kun yhteisö ei ole pelkästään online. Sitä on sivuttu sosiologian lähteissä, mutta en löytänyt siitäkään mitään kokonaiskuvaa antavaa. Voit halutessasi tsekata esim. allaolevat, mutta ei niistä ehkä ole varsinaista hyötyä...

Arnold, M., M. R. Gibbs, et al. 2003 'Intranets and local community: "yes, an intranet is all i very well, but do we still get free beer and barbeque?'", pp. 185-204 in M. Huysman, E. Wenger and V. Wulf (eds). Communities and Technologies. Dordrecht: Kluwer

Komito, Lee. 2007. Community and inclusion: the impact of new communications technologies. Irish Journal of Sociology. Dec2007, Vol. 16 Issue 2, p77-96.

Eero: Kunnioitettavan tarkkaa tekstiä. Erityisesti arvostan selkeästi läpipaistavaa pohjatyön määrää. Voisiko yhteisen ymmärryksen teorian (common-ground theory) lisäksi käyttää muita hyvin lähellä olevia peliteorioita?