Suunnittelun tutkimus

Kohteesta Wikiopisto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kurssi järjestetään suomenkielisessä Wikiopistossa ja se on avoin kaikille kiinnostuneille. Kurssi on merkitty Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksen opetusohjelmaan nimellä INFOH3: Interaktiivisen median suunnittelun tutkimus [1].

Kurssin vastuuopettaja on Olli Sotamaa [2].

Johdanto ja aikataulu[muokkaa]

Kokonaisuudessaan kurssi perehdyttää käyttäjälähtöisen suunnittelun ja evaluoinnin menetelmiin ja periaatteisiin. Wikiopistossa toteutettavassa osiossa perehdytään erityisesti interaktiivisen median suunnittelututkimuksessa käytettyihin menetelmiin ja näkökulmiin.

Tampereen yliopistossa kurssin suorittavat kokoontuvat kurssin alussa (16.3., 23.3. ja 30.3.) yhdessä ideoimaan kutakin kiinnostavia osa-alueita sekä kurssin lopussa (4.5. ja 11.5.) esittelemään tuotettuja aineistoja.

Istuntojen välisenä aikana työskentely rytmittyy wikiaineiston työstämiseen liittyvien osatehtävien kautta. Viikkotehtävien aikataulu ja sisältö on seuraava:

Viikko 13 (4.4. mennessä): Lisää oma aiheesi etusivun osakokonaisuuksiin. Luo oma alasivu ja sille lyhyt dispositio / sisällysluettelo.

Viikko 14 (11.4 mennessä): Lisää omalle sivullesi vähintään kolme aiheeseen liittyvää kirjaa / artikkelia / muuta lähdettä.

Viikko 15 (18.4. mennessä): Kommentoi tai lisää jotain kurssin johdanto-osuuteen (Tämä tarkoittaa siis Ollin vastuulla olevaa Johdatusta suunnittelun tutkimukseen -osioita).

Viikko 16 (25.4. mennessä): Kommentoi tai lisää jotain vähintään kolmeen muuhun osakokonaisuuteen.

Viikko 17 (2.5. mennessä): Lisää vähintään yksi oma huomiosi kokemuksia wikityöskentelystä -osioon (tämän sivun alalaidassa).

Osallistujat ja osakokonaisuuksien aiheet[muokkaa]

Tähän kohtaan jokainen osallistuja voi päivittää aiheita, joista olisi kiinnostunut työstämään aineistoja. Osakokonaisuudet voivat olla keskenään eri mittaisia, mutta toivottava minimipituus on 1000 sanaa. Osallistujat voivat toimia omalla nimellään tai nimimerkillä.

- Johdatusta suunnittelun tutkimukseen (Olli)

- Sosiaalisuuden suunnittelu: verkkokeskustelu (Riikka)

- Suunnitteluajattelu (Design Thinking) (Vesa)

- Visioiva tuotekonseptointi (Vesa)

- Empaattinen suunnittelu (Miikka)

- Suostutteleva suunnittelu (Mikko)

- Kulttuuriluotaimet (Cultural Probes) (Eero)

Kirjallisuus / Lähteet[muokkaa]

Alle on koottu joitain lähteitä. Kaikki osallistujat saavat vapaasti lisätä hyviksi toteamiaan lähteitä (kirjoja, artikkeleja, verkkolähteitä) listaan. Alasivuilla voi olla omat kirjallisuusluettelonsa.

Yleisesti suunnittelusta ja suunnittelutieteestä:

  • Laurel, B. (ed), Design Research. MIT Press, 2003. [3]
  • Donald Normanin useampikin kirja [4]

Yksittäisistä suunnittelumenetelmistä ja –suuntauksista:

  • Beyer H. & Holzblatt, K., Contextual Design: Defining Customer-centered Systems. Morgan Kaufmann, 1998.
  • Koskinen, I. et al. (eds.), Empathic Design. IT-Press, 2003.

Käyttökokemuksesta

  • Kuniavsky, M., Observing the User Experience. Elsevier, 2003.
  • Hassenzahl, M. & Tractinsky, N., User experience – a research agenda. Behaviour & Information Technology, 25:2 (March-April 2006), 91-97.
  • Garrett, J. J. The Elements of User Experience – User-Centered Design for the Web. AIGA / New Riders Publishing. 2003. / Vesan suosikki, antaa ytimekkäästi kokonaiskuvan prosessin vaiheista ja osasista. Ei ole how-to-opas.
  • Krug, S. Don't Make Me Think - A Common Sense Approach to Web Usability. New Riders Publishing. 2000. / Vesan suosikki web-käytettävyyden how-to-oppaista.

Pelisuunnittelusta

  • Fullerton, T. et al, Game Design Workshop. CMP Books, 2004.
  • Salen K. & Zimmerman, E., Rules of Play. MIT Press, 2003.
  • Sotamaa, O., Perceptions of Player in Game Design Literature in Baba (ed.) DIGRA 2007 Conference Proceedings. University of Tokyo, 456-465. [5]

Muita kiinnostavia linkkejä:

  • Taikin muotoilun osaston julkaisut [6]

Käytännön huomioita wikityöskentelystä[muokkaa]

Wikikurssin suorittamiseen liittyy monenlaisia käytännön kysymyksiä, joita pyritään tarpeen mukaan käsittelemään kurssin kokoontumisissa. Käytännön vihjeitä voi saada mm. Viisautta wikin tekoon -kokonaisuudesta [7]. Samaten tähän osioon voi kirjata akuutteja huomioita ja kysymyksiä liittyen wikiympäristön ominaisuuksiin ja toimintakulttuuriin.

Eero: Wikiympäristön käsittely on kohtuullisen nopeasti opittavissa, ainakin perustasolla. Artikkelien muokkaaminen, toisten artikkelien selailu ja kommentoiminen voittavat kyllä selkeästi esimerkiksi Moodle-ympäristön helppokäyttöisyydellä ja läpinäkyvyydellä. Entuudestaan tuntemattoman wikiympäristön käyttäminen nosti kyllä käyttökynnystä, mutta vain hetkiseksi. Varsinaisen toteutuksen jälkeen uskoisin käyttökynnyksen alentuneen jo esimerkkinä olleen Moodleympäristön alapuolelle. Ympäristön julkisuus on ainoa kysymyksiä herättävä asia. Tosin senkin etuna on (tietenkin avoimman tiedonjaon lisäksi) sosiaalinen paine paremmille töille.