Verkkoyhteisöllisyyttä vahvistavat taidot
Verkkoyhteisöllisyyttä vahvistavat taidot voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
1. tietoisuuden kehittäminen verkon luonteesta, verkkoemotionaalisuudesta ja –rationaalisuudesta sekä verkkopersoonan moniminäisyydestä ja verkkoidentiteetistä,
2. omien verkkotoimijaroolien tunnistaminen ja kehittäminen,
3. verkkotyöskentelytapojen kehittäminen.
Verkkotyöskentelytapoja ovat
Aloitteellisuus
Aloitteellisuus voi olla luonteeltaan suoraa. Silloin se ilmenee joko varsinaisena aloitteena, joka voi olla ehdotus, ilmoitus tai pyyntö, tai kysymyksenä. Viimeksi mainittu voi liittyä siihen, mitä mieltä joku on tai toiset ovat, miten joku kokee tai toiset kokevat sekä siihen, onko joku tehnyt tai toiset tehneet jotakin.
Ehdotuksesta esimerkkinä toiminee lause: "Tervehdys teille, hyvät osallistujat! Tuli mieleeni, että mitä, jos pitäisitte päiväkirjaa mielessänne) siitä, kuinka nopeasti/hitaasti ja suunnittelemattomasti/suunnitelmallisesti vastaatte toisten osallistujien esittämiin kommentteihin. Mitäs sanotte?"
Ilmoituksen esimerkkilause voisi olla seuraava: ""Hei, löysin hyvän keskustelun verkko-oppimisesta. Katsokaapa linkkia www.ihanhuuhaata.fi."
Pyyntölausealoitteellisuutta kuvaa lause: "Risto ja Liisa, te puhuitte tehtävissänne oman verkkotutortoimintanne muuttumisesta vuoden aktiivisen verkkotoiminnan aikana. Voitteko kertoa siitä meille kaikille?"
Aloitteellisuus voi olla luonteeltaan myös jatkavaa. Tämä tarkoittaa, että verkkotoimija yhtyy johonkin näkemykseen, kokemukseen tai aktiviteettiin, ja sitten jatkaa niistä jollakin tavalla eteenpäin. Toimija voi myös esittää näkemys-, kokemus- tai aktiviteettikritiikin, ja jatkaa sitten sen pohjalta näkemyksensä, kokemuksensa tai suorituksensa esille tuomista.
Näkemykseen yhtymisen esimerkki on seuraava: "Kirsti esitti, että tietoverkossa tapahtuvassa opiskelussa opiskelijat jäävät oman onnensa varaan, he eivät käytännössä saa riittävästi ohjausta. Tämä on tietysti totta, jos vertaa verkko-opiskelua kasvokkain tapahtuvaan ohjaukseen, jossa voi seurata, miten opiskelijat etenevät. Mutta verkko-opiskelu perustuukin ennen kaikkea opiskelijoiden itseohjautuvuuteen, ja se ei aina onnistu kaikilta."
Kokemukseen yhtyminen voi olla esimerkiksi seuraavanlaista: "Eero sanoi, että hän on välillä tuskastunut, kun ei saa vastausta verkossa esittämiinsä ajatuksiin. Tuttu kokemus! Mutta ´kokemuksesta olen oppinut´, että pitää olla välittämättä siitä, ettei esittämiinsä ajatuksiin verkossa läheskään aina reagoida. Ajatuksensa voi esittää myöhemmin uudestaan, ehkä jollakin toisella verkkofoorumilla."
Aloitteellisuus aktiviteettiin yhtymisenä voi näyttää tältä: "Haa, Leena! Kerroit mukavasti itsestäsi runomuodossa. Teenpä minäkin runon itsestäni, tulkaa muutkin mukaan.
Olen erakko,
joka viihtyy toisten seurassa.
Asiallisesti maallikko,
viisautta tavoittelemassa."
Näkemys-, kokemus- ja aktiviteettikritiikeistä aloitteellisuuden esimerkkeinä toimivat seuraavat lauseet:
"Keskustelussa esitetty väite tietoverkon pinnallisuudesta ei pidä paikkaansa. Se, että verkko näyttäytyy pinnallisena, johtuu siitä, että verkossa kaikki asiat ovat pirstaleina, yksi siellä, toinen tuolla. Verkon käyttäjän täytyy itse koostaa palat, ja silloin niistä syntyy syvällisiäkin kokonaisuuksia."
"Joku kertoi ahdistuvansa verkkokeskustelujen runsaudesta. Ahdistus voi varmasti olla tosi kokemus, mutta kannattaako verkon runsautta ottaa niin vakavasti. Minä ainakin poistan tai jätän lukematta sellaisen, mikä ei liity minua kiinnostaviin teemoihin tai kun en vain sillä hetkellä jaksa ottaa osaa."
"Kuulkaapas te Kiukaalan mukanaolijat. Te esitätte koko ajan vain kysymyksiä, mutta ette kerro omista tekemisistänne mitään. Täällä verkossa pitää itsensä laittaa peliin. Jos ette sitä tee, teidät sivuutetaan, minä ainakin!"
Aloitteellisuuden laatua voi kuvata esillä olemiseksi ja itsensä peliin panemiseksi ja niihin liittyviä tunteita ovat rohkeus, kunnianhimo, innostus, voima yms.
Vietteleminen
Vietteleminen eli mukaantempaaminen, houkutteleminen, innostaminen jne. verkkotyöskentelemisenä tapahtuu mukaan menemisen kautta. Toimija hakeutuu ja eläytyy muiden osallistujien tilanteeseen ja kutsuu heitä sen kautta mukaan johonkin uuteen.
Mukaan meneminen voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: "Joo, Matti puhui hyvin opiskelijoiden vastustuksesta, kun yrittää saada heitä tekemään laadittuja verkkotehtäviä. Minulla on samanlaisia kokemuksia. On kyllä monta kertaa rassannut, kun olen suunnitellut hyvät tehtävät, mutta sitten niihin vastataan (jos vastataan) ihan lonkalta annettuja materiaaleja lukematta. Tässä tilanteessa olen kyllä sitten miettinyt, että pitääköhän verkkoon tällä tavalla lainkaan laatia tehtäviä. Mitä, jos "tehtävät" pitääkin löytää opiskelijoiden puheenvuoroista ja sitoa ne niihin?"
Vietteleminen voi tapahtua myös vastaan asettumisen herätteen läpi. Olemalla eri mieltä tai esittämällä toisenlaista osallistujat houkutellaan kiinnostumaan toimijan esittämästä asiasta, esimerkiksi seuraavalla tavalla: "Jarmo toi esille, että verkkokoulutusten pitää olla tarkkaan suunniteltuja ja rakenteistettuja. Toteutuneet verkkokoulutukset kuitenkin osoittavat, että koulutukset eivät etene suunnitelmien, vaan osallistujien toiminnan mukaisesti. Vapaa prosessuaalisuus on verkon aidon kommunikaationluonteen mukaista. Ja vapaa verkkoprosessi kestää vain viikon. Sitten alkaa uusi, ennalta suunnittelematon prosessi - jos alkaa!"
Kolmas viettelemismuoto on läsnäolon kautta vietteleminen. Siinä toimija ilmaisemalla jotenkin olemassa- tai läsnäolonsa tekee itsensä kiinnostavaksi ja sen pohjalta hän saa toiset syttymään esittämäänsä. Läsnäolon kautta vietteleminen liittyy erityisesti yhteyden ylläpitämiseen. Esimerkiksi: "Olen ollut vähän aikaa hiljaa ja miettinyt: - mikä tekee minut läsnäolevaksi verkossa? - pitääkö minun kertoa jotain itsestäni? - voinko esiintyä verkossa erilaisissa rooleissa, tavallaan vaihtaa verkkopersoonaani?"
Viettelemisen erityinen laatu on tulla huomatuksi, mutta siihen sisältyy vahvasti se, että viettelijästä on löydettävissä enemmän kuin se, mitä huomatuksi tulemisessa havaitaan.
Viettelemisen tunnelaatuja ovat herkkyys, sallivuus, avoimuus, uteliaisuus jne.
Taukojen taju
Tauko verkkotyöskentelyn kolmantena jalkana liittyy verkossa esiintyvän hiljaisuuden ja katoamisen tajuamiseen aktiiviseksi tilaksi. Tyhjä on potentiiaalisesti täysi, mutta sen pitää antaa täyttyä omalla voimallaan.
Tauon tajuamiseen liittyy myös se, että sen sallitaan olevan ja jatkuvan, vaikka sen haluaisikin keskeyttää.
Tauon sietäminen vaatii erityistä herkkyyttä, samoin kuin se, että osaa lopettaa tauon oikeaan aikaan.
Kolmas taukotyöskentelyyn kutoutuva taito on taukojen tuottaminen. Verkkotoimijan täytyy joskus luopua aloitteellisuudesta ja viettelemisestä ja antaa aktiviteetin tyrehtyä. Tavallaan toimija tietoisesti poistuu joksikin aikaa verkkonäyttämöltä tai hän luopuu jostakin merkittävästä roolistaan ja jättää siihen liittyvän aineksen tyhjilleen.
Tauon verkkotoimintalaatu on hiljainen läsnäolo ja siihen liittyvät seesteisyyden, tavoittamattomuuden ja etäisyyden yms. tunteet.
Verkkotyöskentelytaitojen yhteydessä voidaan tarkastella myös