Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2015 kurssi/Oppimismodulit/moduli IX-keskusteluun

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

SMAL-ryhmän keskustelu

Keskustelu löytyy kokonaisuudessaan ryhmän omalla keskustelusivulta. Tässä poimintoja keskustelusta.

Alussa keskustelimme väitteestä jonka mukaan lapset astuvat 100 vuotta ajassa taaksepäin heidän astuessaan kouluun. Onko se todella näin? Väite on loppujen lopuksi aika raju. Entä pitäisikö harrastukset synkata koulun kanssa? Lapsilla on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja harrastuksia. Miten se käytännössä toimisi että saataisiin samat taidot kaikille? Onko se edes mahdollista?

Keskustelimme myös multitaskaamisen levottomuudesta sekä poikien pärjäämisestä koulussa. Monen asian kerralla pyörittäminen on loppujen lopuksi hyvin haastavaa oli oppija minkä ikäinen tahansa. Entä pojat joiden koulumenestyksen sanotaan olevan erityisen huono nykyään? Onko tarpeen puhua pojista yleisesti ryhmänä vai tietyistä pojista vai tietyistä oppilaista jotka eivät pärjää koulussa? Ilmiö on loppujen lopuksi aika kummallinen.


Kolme muskettisoturia

Ryhmämme keskustelu löytyy kokonaisuudessaan ryhmäsivultamme Kolmen muskettisoturin linnakkeesta. Mediaympäristöjen ja lukutaitojen luennolla pohdiskelimme aihetta omasta, hieman kyseenalaistamastamme diginatiivien näkökulmasta. Keskityimme myös erityisesti tarkastelemaan videolla esitettyä kuvaa 14-vuotiaiden käyttämistä verkkopalveluista eri vuosina ja pohdimme syitä niissä esiintyville trendeille. Lukutaidoista keskustellessamme toimme esiin oman kirjastonäkökulmamme uusien lukutaitojen noususta.


Plan B

Yhdeksännessä moduulissa ”lasten ja nuorten mediaympäristöt ja monilukutaidot” käsiteltiin paljon samoja teemoja joita oli tavalla tai toisella käsitelty monissa aikaisemmissakin moduuleissa. Suuri osa oppimisesta tapahtuu edelleen lukumalla sekä keskittymällä ja kirjoja lukemalla kolussa pärjää edelleen parhaiten. Vaikka ”multitasking” on tullut merkittäväksi osaksi nykyistä medialukutaitoa se ei erityisesti edistä osaamista tai tiedon omaksumista, pikemminkin se tekee oppimisen vaikeammaksi. Mediaympäristö kehittyy nopeammin kuin ihmiset, kulttuuri ja yhteiskunta.

Onneksi positiivisiakin esimerkkejä on olemassa, monipuolinen monilukutaito näyttää myös johtavan parantuneisiin tuloksiin ja esimerkiksi pelejä pelaamalla voi oppia kielitaitoa. Nykyinen mediaympäristö houkuttelevine materiaaleineen sekä erityisesti visuaalisen informaation määrän vuoksi vaikeuttaa keskittymistä perinteiseen kouluopetukseen ja koulut ovat osaksi eriytyneet arkisesta mediakäyttäytymisestä.

Keskustelussa esiin nousi myös kolmas tila eräänlaisena siltana arki-elämän ja koulun lukemisen välillä joka toimiakseen vaatii koulun ja muun elämän yhdistämisen ja lukemiseen mukaantuonnin. Keskustelussamme keskeiseksi ongelmaksi nousikin tasapainon löytäminen mielekkyyden, kiinnostavuuden, oppimisen sekä koulun ja arkielämän tavoitteiden välillä. Tähän ongelmaan ei yksinkertaisia patenntiratkaisuja ole näkyvissä. Koulunkin täytyy uudistua, muttei liikaa.

Keskustelu kokonaisuudessään löytyy ryhmän keskustelupalstalta Plan B moduli IX keskustelu


Random

Lapset ja nuoret taitavat vanhempaa väestöä paremmin seikkailun erilaisissa sähköisissä mediaympäristöissä. He ovat omaksuneet sellaisia lukutaitoja, joita ei ole edes ollut heidän vanhempiensa aikana. Mutta millainen on heidän suhteensa perinteisiin mediaympäristöihin? Entä miten koulutusjärjestelmä sopii yhteen kaiken tämän kanssa? Alati muuttuvat mediaympäristöt vaativat myös kouluja ottamaan kantaa niihin opetuksessaan, mutta mikä on oikea tapa?

Näihin ja moniin muihinkin kysymyksiin löytyy toivottavasti vastaus ryhmämme sivuilta


Modulistit

Moduuli IX: Lasten ja nuorten mediaympäristöt ja monilukutaito

Professori Reijo Kupiainen puhui aiheesta. Hän on pitkälti koulututkija. Muutokset maailmassa luovat pohjaa mediakasvatukselle ja monilukutaidolle. Tuttua, vierasta; erilaisia lukutaitoja. Esimerkiksi ekirja on tavallaan vaikeampi käyttää kuin paperiversio.

RK puhui tutkimuksesa, johon osallistuivat 1980-2000 syntyneet lapset ja nuoret. Heille on keskeistä informaation digitaalisuus, kuva, liike ja musiikki; moniajo (multitasking), epälineerinen informaatio; eräänlainen "diginatiivi". Kuitenkin on selvää, että meillä on erilaisia sukupolvia, erilaisia lapsia ja nuoria. Eroja on paljon; haaste on suuri.

RK esitteli kolmen tilan teorian. 1. Koulu: kirjoittaminen, puhuminen, kuuntelu. 2. Kolmas tila: mediatila, koti, koulu. 3. Koti: populaarikulttuuri, multimodaaliset tekstit. Taidoissa ja tavoissa on eroja; niiden kohtaaminen on ideaalitilanne. Kaikki on oppimisen aluetta. Olisi tärkeää saada kaikki nämä synkronoimaan keskenään; kolmas tila on tärkeintä. Tästä olen samaa mieltä.

Esimerkkinä mainitaan Kaisa Leinon Jyväskylän yliopistosta tutkimus, joka käsitteli 15-vuotiaita. Tutkimuksien tuloksena on ollut, se että active multiliteracy leaders ovat saaneet hyviä pisteitä PISA:n lukutaitotestissä. Myös active traditional readers onnistuneet. On erilaisten tekstien käyttäjiä. Ne, jotka pelkästään pelaavat eivät saa hyviä pisteitä.

Tärkeintä olisi kannustaa lapsia ja nuoria monipuolisiin lukemisen tapoihin, ja monipuolisiin median käytön tapoihin. Moninaisia lukutaidon tapoja harjoittavat pärjäävät myös perinteisessä testissä. Tytöt ja pojat ovat suunnilleen tasoissa kohdassa 5: monipuolinen monilukutaito. Tärkeintä on se, että lapset ja nuoret luottavat omaan taitoonsa; tätä tulisi vahvistaa, pedagogisesti. Monipuolista käyttöä, positiivisiin tuloksiin. RK sanoi tämä on maalaisjärkeä, hih, [vai kaupunkilaisjärkeä, järki kuin järki, hihihihi.]

Puhuttiin monilukutaidon OPS-suunnitelmasta; kyse on tulkitsemisesta ja arvottamisesta, kyvystä luoda identiteettejä; tämä on eräänlainen sateenvarjokäsite.

New London Group on systeemi, jonka tavoitteena on nähdä oppilaat sosiaalisina toimijoina, jotka suunnittelevat oman tulevaisuutensa kielen, diskurssien ja lukutaidon avulla. Multiliteracies -- maailma muuttuu, julkinen, yksityinen -- elämme keskellä muutosta, kohti pluralismia, diversiteettiä, moninaisuutta. (Aivan erinomaista!!!)

RK:n mukaan tarvitsemme uuden otteen asioihin, tekstit ja tavat. Lukeminen muuttuu toiminnalliseksi; aktiivinen ääni, uusi ääni; design, ym. Sitoutuminen unelmiin ja tavoitteisiin, joka mielestäni tuo maailman lähemmäksi ja lähemmäksi kultaista aikakautta. Lapset ja nuoret ovat tietenkin avainasemassa tässä, tukena AA Metatron erityisesti, sekä AA Mikael jonkin verran.

RK:n mukaan edelleen, kiinnostukset ovat tärkeitä, valitseminen, uusi sisäinen merkki; mielessä tapahtuvat omat merkit. Synestesia, esteettisyys, taiteellisuus, luovuus. (Aivan upeaa, täsmälleen!)

Jälleen palaamme spiraaliin, josta kaikki alkaa, ja johon kaikki päättyy, aina uudelleen, syntyäkseen kuolemasta. Luento oli mielestäni erinomainen, excellent!!!

-- JohanGabriel


Mystiset Siilit

Keskustelussamme korostui visuaalisuuden merkitys visuaalisen sisällön määrän moninkertaistuttua ja sen myötä monilukutaidon tärkeys. Visuaalisen median palvelut ovat lisänneet suosiotaan, erilaiset kuvienjakopalvelut ovat kiilanneet suosiossa perinteisen tekstimuotoisen esitystavan ohi. Infografiikan tulkinnassa monilukutaidon merkitys korostuu, vaikkakin kuvien ja tekstin yhteiskäytön etuna on sisällön nopeampi hahmottaminen. Mediaympäristön muuttuessa ja joidenkin sivustojen ja sovellusten suosion romahtaessa kaupallisuuden merkitys on myös kasvanut. Ihmisten nettikäyttäytymistä tarkkaillaan ja heidät pystytään profiloimaan yhä tarkemmin mainostajien tarpeita varten. Suurimpana toimijana tällä saralla nousee esiin Facebook. Kilpailu kuluttajien huomiosta informaatiotulvassa erilaisten huomiokeinojen avulla on nykyään lisääntynyt. Ääntä, liikkuvaa kuvaa ja infografiikkaa hyödynnetään huomion saamiseksi.

Pohdimme erilaisia lukutaitojen kehittämisen tapoja ja esitimme näkemyksiämme siitä, millä tavoin kouluissa pitäisi opettaa monilukutaitoa. Perinteinen lukeminen, monipuolisten aineistojen hyödyntäminen ja luottamus omiin taitoihin ovat avaintekijöitä. Tiedon muokkaaminen ja tuottaminen kuuluvat monilukutaitoon, mutta siihen kuuluu myös hyvä tilannetaju. On kyettävä arvioimaan tilanne ja valitsemaan siihen sopiva reagointitapa. Mietimme myös, onko lasten koulun ulkopuolisen toiminnan tuominen koulukontekstiin oikein. Se riippuisi aika paljon tekemisen sisällöstä, olisi huomioitava myös se että jotkut haluavat pitää koulun ja harrastukset erillään. Ehdotuksemme videolla mainituksi ”kolmanneksi tilaksi” koulun ja kodin välille voisi olla kirjasto tai vapaaehtoinen, ohjattu kerhotoiminta. Kirjaston käyttö voitaisiin sisällyttää koulutunteihin.

Lisäksi keskustelimme mm. tiedonhakutavoista ennen ja nykyään sekä eri tyyppisten aineistojen erilaisista lukutavoista. Nykyään tietoa haetaan eniten netistä, ennen käytiin kirjastossa. Digitaalisten aineistojen lukeminen on usein kevyempää, perinteisten kirjojen lukemiseen on helpompaa keskittyä. Tämä johtunee osin multitaskaamisesta, joka on tyypillisempää digitaalisen aineiston ääressä. Mietimme, eroavatko digiaineiston ja printatun aineiston lukemistavat kuitenkaan välttämättä kovin paljoa toisistaan, koska molempia voidaan lukea sekä silmäillen että keskittyneesti.

Keskustelumme löytyy kokonaisuudessaan keskustelusivulta.
-BP