Tietojenkäsittelytieteilijöiden ryhmä

Tietojenkäsittelytieteilijöiden ryhmä

Jäsenet:

• Samuli Lumirae (SamSnowflake)
• Evita Laitinen (katkaravu)
• Sari Leinonen (saril)

Suoritustapa: A+B

Mediakasvatus

Mediakasvatus tarkoittaa tiivistettynä opetusta erilaisten medioiden käyttöön. Tämä pitää sisällään esimerkiksi mediakriittisyyttä, tiedonhankintataitoja ja median tuottamista.

Uudet teknologiat ja koulu

Uusi teknologia tuo mukanaan uusia virikkeitä ja mahdollisuuksia, ja näitä pitäisi yrittää pystyä käyttää hyväksi kouluissa, eikä yrittää vältellä niitä kuten Amerikassa. Amerikassa lapsille, joilla on vaikeuksia keskittyä kouluopetukseen, määrätään helposti turruttavaa lääkitystä, ja heidät erotetaan muista virikkeistä. Tällainen on kuitenkin haitallista lapsille, ja heille olisi parempi antaa tarvittavia virikkeitä niiden välttelyn sijaan. Lasten ryhmäyttäminen ikäryhmittäin on helppoa, mutta samaistaa lapsia ja siten vähentää luovaa ajattelua. Luovuutta voisi lisätä priorisoimalla tiimityötä oppimateriaalin lukemisen sijaan. Myös nykyaikaisten digitaalisten laitteiden ja alustojen käyttö voisi edesauttaa luovuutta ja samalla nykyaikaistaa ja uudistaa kouluja.

Ryhmätyön tärkeyttä on alettu korostaa opetuksessa, sillä se kehittää sosiaalisia taitoja ja antaa lapsille mahdollisuuden oppia samalla yhdessä että itsenäisesti, ja ennen kaikkea oppia aktiivisina tiedonhakijoina ja -käsittelijöinä. Jotta kuitenkin vältyttäisiin "loisilta" ja pidettäisiin samalla itseosaamisen tasoa yllä, ehdotamme, että kouluissa aloitettaisiin ryhmätyöskentelyllä ja ajan mukaan lisättäisiin itsenäistä työskentelyä.

Teknologian parantuessa on myös kyseenalaistettu koulun tarvetta eli sitä, pidetäänkö nykyistä systeemiä yllä vain perinteiden takia. Koulun tarkoitus Suomessa ei ole pitää yllä perinteitä, vaan tarjota samanlainen perusosaaminen ja yleissivistys jokaiselle lapselle/nuorelle. Koulun tehtävänä voi siis myöhemmin olla mediakasvatus laajemmissakin määrin kuin nykyään. Teknologian kehitys on myös muuttanut kirjallisuutta, sillä nykyään luetaan enemmän digitaalisia painoksia niiden kätevyyden vuoksi. Sisältö on kuitenkin tärkein, joten fyysistenkin kirjojen lukeminen on vielä hyväksyttävää. Ja koska digitaalista aineistoa haetaan ja luetaan enemmän, kouluissa pitäisi opettaa yhä enemmän tiedonhankintaa ja lähdekritiikkiä, jotta luotettavan tiedon tunnistaminen olisi helpompaa.

Uudet opetusmenetelmät

Kouluihin kaavaillaan jatkuvasti uusia opetusmenetelmiä tablettilaitteista virtuaaliympäristöihin. Uuden teknologian lisääntyminen kouluissa edistää myös mediakasvatusta.

Wikiopisto

Wikipedia on suosittu tiedon etsimisen ja jakamisen alue, jota sen omat peruspilarit pitävät pystyssä. Näissä pilareissa saatetaan kuitenkin joustaa kulttuurista tai kielialueesta riippuen, eikä Wikipediaan saa pistää uutta tietoa tai tietoa, jolle ei ole luotettavaa lähdettä. Näistä syistä Wikipedian sisarsivusto Wikiopisto on parempi alusta opiskelutarkoituksiin. Wikiopiston valtti on sen avoimuus, sillä kaikki pystyvät osallistumaan sinne luotujen sivujen muokkaamiseen, eikä siellä ole opettaja-oppilas-hierarkiaa, vaan kaikki käyttävät sivustoa samalla tavalla. Wikiopisto siis tukee myös ryhmätyöskentelyä ja se on mahdollisuuksiltaan monipuolinen. Wikiopisto ei välttämättä kuitenkaan sovi opinnäytetyön tekemisen alustaksi, sillä vaikka siellä voisi olla mahdollista saada apua tai kommentteja alan asiantuntijoilta, se ei riitä korvaamaan pelkoa liiasta avoimuudesta ja keskeneräisen työn arvostelusta.

Uudet teknologiat ja koti

Koti on ympäristönä jokaiselle ihmiselle erilainen, ja voidaan kai sanoa kaikkien hahmottavan sen käsitteenä eri tavalla. Kotien välillä vallitsee erilaisia kulttuureita ja tähän liittyen myös eri medioiden ja uusien teknologioiden käyttötavat eroavat. Siinä missä joissain kodeissa uusi teknologia otetaan avosylin vastaan ja lapset oppivat taitaviksi netinkäyttäjiksi, niin toisissa kodeissa sitä pidetään kauhistuksena ja jopa luotaantyöntävänä. Nykyään lapsilla saattaa siis olla hyvinkin erilaiset valmiudet teknologian käyttäjinä esimerkiksi silloin, kun he aloittavat koulun. Joissakin kodeissa lapset ovat vanhempiaan taitavampia uuden teknologian kanssa, mutta vanhemmilla on silti velvollisuus valvoa lasten mediankäyttöä sopivasti.

Nuorten kohdalla uusien teknologioiden, kuten älypuhelimien, erilaisten aplikaatioiden ja somen yleistyminen on samalla myös vaikuttanut voimakkaasti nuorisokulttuuriin ja tapaan pitää yhteyttä kavereihin. Nuori, joka ei omista älypuhelinta, voi nykyään helposti jäädä kaveripiirin ulkopuolelle. Kodit ovat omien erilaisten toimintamallien mukaisesti reagoineet teknologian yleistymiseen joko rajoittamalla ja valvomalla nuorten teknologian käyttöä, tai rohkaisemalla siihen. Useimmiten myös teknologisesti konservatiivisempiin perheisiin on teknologiakin lopulta levinnyt viimeistään nuorten mukana, sillä nykyään älylaitteiden avulla opiskellaan jo kouluissakin ja niiltä on vaikea välttyä.

Uudet lukutaidot

Uudet lukutaidot tarkoittavat tiivistettynä ei-perinteisinä pidettynä lukutaitoja. Näitä lukutaitoja voivat esimerkiksi olla digitaalinen lukutaito, pelilukutaito, informaatiolukutaito ja yleisesti medialukutaito.

Sosiaalinen media

Sosiaalinen media eli some on nykyään osa lähes jokaisen nuoren ja vanhemmankin netinkäyttäjän arkea. Sosiaalisen median yleiseistyttyä ovat yleistyneet erilaiset uudet lukutaidotkin. Vaikka sosiaalisessa mediassa kommunikoidaan paljon tekstin välityksellä, ei sitä pysty käyttämään törmäämättä erilaisiin meemeihin tai emojeihin, joiden merkitysten ymmärtäminen ei välttämättä ole aina helppoa. Sosiaalisessa mediassa voidaan jakaa erilaisia medioita videoista ääniklippeihin, blogikirjoituksiin ja uutisiin, jolloin vastaanottajalla täytyy olla jonkinlainen lukutaito näiden kaikkien eri medioiden osalta. Sosiaalisessa mediassa voi tulla helposti väärinymmärretyksi, jos siellä soveltaa ainoastaan "perinteisiä" lukutaitoja.

Sosiaalinen media on paikka, jossa jokaisen käyttäjän on mahdollista olla sekä sisällön aktiivinen tuottaja että vastaanottaja. Siksi myös siitä, millaista sisältöä milläkin sivustolla on sopivaa tai turvallista jakaa, täytyy olla jonkinlainen käsitys.

Multimedia

Multimedialla tarkoitetaan tiviistettynä useamman eri mediamuodon, esimerkiksi kuvan, tekstin ja äänen yhdistelmää. Tämän vuoksi multimedia vaatii vastaanottajaltaan usein monen eri lukutaidon, niin perinteisen kuin uudenkin, hallintaa. Multimediaa on nykyään joka paikassa ja sitä käytetään mm. mainostamiseen ja kouluissa opettamisen tukena.

Viime aikoina yksi ripeimmin levinneistä multimedian muodoista on ollut kuvan ja tekstin yhdistelmä. Yleisesti tästä yhdistelmästä puhutaan sanalla meemi. Sosiaalisen median merkitys meemien leviämisessä on ollut merkittävä ja ilman sitä ne eivät varmaankaan olisi nousseet tämänlaiseksi ilmiöksi. Meemi useimmiten pohjaa muotonsa johonkin yleisesti tunnettuun asiaan tai ajankohtaiseen aiheeseen. Ne sisältävät usein myös jonkin vitsin, jonka ymmärtääkseen tulee lukijan omata hyvä kuvalukutaito ja tuntea sen hetkisiä ilmiöitä.

Kuvalukutaito

Kuvalukutaito on merkittävästi yleistynyt ja muuttunut samalla kun internetin suosio on kasvanut. Yhtenä esimerkkinä kuvalukutaidon kehityksestä ovat voimakkaasti yleistyneet meemit, jotka elävät ainaisessa muutoksessa, ja jotka vaativat niiden kuluttajalta melko hyvää kuvalukutaitoa. Tällaisen kuvalukutaidon oppiminen on usein informaalia oppimista, koska se tapahtuu usein koulun ulkopuolisissa tilanteissa ja omien mielenkiinnonkohteiden avustuksella. Myös ns. vanhat mediat, eli sanomalehdet ovat alkaneet käyttää enenevissä määrin erilaisia infograafeja ja muuta kuvistusta tukemaan kirjallista viestintää. Tämä on synnyttänyt eräänlaista kilpailua medioiden välille siitä, että kuka onnistuu parhaiten tarjoamaan saman informaation kuvamuodossa. Kuvalukutaito on siis taitona sellainen, että se elää koko ajan muutoksessa. Tuo ominaisuus tekee siitä vaikean kouluopetuksellisesta näkökulmasta, vaikka sitä kulutetaan ja hyödynnetäänkin enenevissä määrin erilaisten medioiden tukemana.

Koodinlukutaito

Koodin luku- ja kirjoitustaito tulee koko ajan tärkeämmäksi, sillä teknologia yleistyy ja yhä useampi oppii koodaamaan. Kouluissa tämä huomioidaan ottamalla ohjelmointi mukaan opetussuunnitelmaan. Kaikkien ei välttämättä edelleenkään tarvitse osata varsinaisesti ohjelmoida, vaan tärkeää on ymmärtää sovellusten ja laitteiden taustalla vaikuttavia asioita.

Pelilukutaito

Pelilukutaito tarkoittaa pelien ymmärtämistä ja sitä, että niitä pystyy tarkastelemaan asiantuntijan - ei niinkään fanin - analyyttisestä näkökulmasta. Pelilukutaito on myös sitä, että ymmärretään pelin taustalla vaikuttavia asioita, kuten pelin rakenne, pääelementit ja alusta- eli konsolikohtaiset rajoitteet ja mahdollisuudet. Pelit ovat ympäröivän kulttuurin tuotteita siinä missä elokuvat tai muukin media. Pelilukutaito on tärkeää, sillä videopelien suosio kasvaa jatkuvasti, eikä niiden kohdeyleisö ole enää niin rajattu kuin ennen. Pelit - kuten muukin media - välittävät kuluttajilleen arvoja ja asenteita esimerkiksi ilmiöitä, ihmisryhmiä tai muita arvoja ja asenteita kohtaan. Nämä asiat ovat tärkeitä tiedostaa, vaikka niiden ei pitäisi estää ihmisiä nauttimasta peleistä, joista he pitävät.

Linkkejä

• Mediakasvatus_ja_uudet_lukutaidot/Syksyn_2016_kurssi/Oppimismodulit

Kaikille yhteiset videot (kohta A)

• Sugata Mitran video
• Mietteitä Mitran videosta

Yhteenveto ollut jonkin aikaa. -Samuli
-Viety-

• Noah-lyhytelokuva
• Mietteitä lyhytelokuvasta

Kävin lisäämässä yhteenvedon, käykää katsomassa! -Evita
//Viety

Moduli I

• Videoon
• Moduli I -keskustelupalsta

Yhteenveto lisätty. Vertaisarviointia kiitos! :) -Jarkko

//Viety

Moduli II

• Videoon
• Moduli II -keskustelupalsta

Yhteenveto ollut jo jonkin aikaa -Sari

-Viety-

Moduli III

• Videoon
• Moduli III -keskustelupalsta

Yhteenveto ollut jonkin aikaa. -Samuli
-Viety-

Moduli IV

• Videoon
• Moduli IV -keskustelupalsta

Yhteenveto lisätty! -Evita
//Viety

Moduli V

• Videoon
• Moduli V -keskustelupalsta

Lisäsin tännekin yhteenvedon. Saa vertaisarvioida. -Jarkko

//Viety

Moduli VI

• Kirjan lukuun 3
• Videoon
• Moduli VI -keskustelupalsta

Yhteenveto lisätty -Sari

-Viety-

Moduli VII

• Videoon
• Toiseen videoon
• Moduli VII -keskustelupalsta

Yhteenveto ollut jonkin aikaa. -Samuli
-Viety-

Moduli VIII

• Artikkeliin
• Kommentoivaan juttuun
• Videoon
• Moduli VIII -keskustelupalsta

Yhteenveto viimein täälläkin. -Evita
//Viety

Moduli IX

• Videoon
• Moduli IX -keskustelupalsta

Yhteenveto lisätty. -Jarkko

//Viety

Moduli X

• Videoon
• Toiseen videoon
• Moduli X -keskustelupalsta

Yhteenveto lisätty -Sari

-Viety-

Yleinen keskustelu

Tässä ja "Keskustelu"-välilehdellä voi keskustella, esim. tämän ryhmän lopullisesta nimestä :D Voidaan myös unohtaa nää kaikki erilliset keskustelualueet, jos teistä tuntuu että keskustelu kävisi helpoiten tuolla tämän sivun omalla "Keskustelu"-välilehdellä t. Evita

Mun mielestä on hyvä jakaa keskustelu erillisiin osioihin, niin saa paremmin jäsennettyä mikä kuuluu mihinkin. Tää nimi on aika omaperäinen! -Jarkko

Onko kukaan saanut tietoa että onko luentoja ollenkaan, kun kerran on infoa vähän molempiin suuntiin? -Samuli

Vähän näyttäs siltä ettei luentoja ole? Että vaan täällä wikiopiston sivulla listatut kokoontumiskerrat järjestetään? Mutta siis mietin tätä meidän tehtävää nyt kun se on aika hitaasti lähtenyt käyntiin, ja että jotta saataisiin tehtyä tämä niin pitäisikö sopia tapaamisia joita ennen katsottaisiin joku sovittu video ja sitten keskustellaan siitä kasvotusten? Tai sitten deadlinet joka videolle mihin mennessä pitää olla katsottuna ja sitten vaikka seuraava ilta pyhitetään keskustelulle täällä wikissä? En tiedä tuleeko keskustelusta oikein mitään jos kaikki eivät ole online samaan aikaan tai saman päivän sisällä :/ Mitä mieltä olette? -Evita

Kysyin asiasta, niin tosiaan ainoastaan wikiin listatut luennot/kokoontumiskerrat pätevät. Mulle käy nuo molemmat online ja kasvotusten keskustelut. Molempiakin voi hyödyntää tilanteen mukaan? Tehtäviä voisi tosiaan aloitella, niin saa mahdollisimman nopeasti alta pois. :) -Jarkko

Mitenkäs me ruvettas siirtämään näitä meidän keskusteluja niille varsinaisille keskutelualueille, joille linkit oli muistaakseni tuolla etusivulla? Sinne pitäisi siis kertoa pääpointit meidän keskusteluista yms. yleisesti mistä keskusteltiin (näin olen ainakin minä ymmärtänyt). Pitäisikö vaan karusti nakittaa jokainen vuorollaan tekemään tämä tiivistelmä tyyliin: Samuli: Sugata-video, Evita: Noah-video, Jarkko: Moduli I, Sari: Moduli 2, Samuli: Moduli 3, Evita: Moduli 4 jne, jne... Samassa järjestyksessä kuin tämän wikisivun alussa, oisko mitään ideaa? -Evita

Mä ainakin kannatan Evitan esittämää työnjakoa. Tuossa ei esiinny edes minkäänlaisia ristiriitoja, koska työmäärä jakautuu ainakin teoriassa tasaisesti jokaiselle (3 tiivistelmää). Eli ehdotuksen mukainen työnjako tiivistelmille olisi:

Jäsen	Keskustelu
Samuli	Sugata
Evita	Noah
Jarkko	Moduli I
Sari	Moduli II
Samuli	Moduli III
Evita	Moduli IV
Jarkko	Moduli V
Sari	Moduli VI
Samuli	Moduli VII
Evita	Moduli VIII
Jarkko	Moduli IX
Sari	Moduli X

- Jarkko

Tiivistelmiä ei kyllä kannata tehdä ennen kuin keskustelu on saatu loppuun ja kellään ei ole enää mitään lisättävää aiheeseen, vai? Eli vaikka sitten kun kaikki on ainakin kerran osallistunut ja kukaan ei ole viikkoon(?) käynyt lisäämässä keskusteluun mitään. Kyllähän niitä tiivistelmiäkin voi kaiketi käydä muokkailemassa myöhemminkin jos keskustelua tulee lisää. -Evita

Työnjako on mielestäni hyvä ja tasapuolinen. Olisiko siinä järkeä, että laittaisimme ensin tiivistelmän siihen keskustelumme loppuun ja kun kaikki käyvät kuittaamassa sen olevan ok, niin siirretään se sinne kurssin yhteisille sivuille? -Sari

^Tolleenkin voisi kyllä tehdä, muut ryhmäläiset voisi vaikka myös muokata tiivistelmiä jos haluavat esim. lisätä vielä jotain. - Evita

Onko se deadline sitten 24.11.? Tässähän alkaa tulla kiire... Toisekseen, miten siis nämä tiivistelmät tehdään? Ohjeissa mainitaan kommentointi keskustelupalstalle, mutta myös jokin muu "esitys" ryhmän omalle sivulle. Siis täh? -Samuli

Minä en edes tiedä, koska näiden moduulijuttujen pitäisi olla viimeistään valmiita... Ja tälle meidän sivullekin pitäisi lopuksi tehdä tavallaan wikisivu kaikista aiheista, mistä me ollaan keskusteltu ja mitä ollaan opittu. Kai? Lupaan ensi viikolla käyttää paljon aikaa tämän kurssin tehtäviin. -Evita

En tiedä itsekään tästä moduulien dediksestä, mutta mun puolesta tuo 24.11 on ihan hyvä takaraja. Itsekin voin nyt tällä viikolla priorisoida tämän kurssin. -Jarkko

Mitä olen vähän katsellut muiden ryhmien sivuja, niin ne pistää etusivulle kommentteja moduleista, mutta en ymmärrä miten ne eroavat nykyisistä, keskustelupalstoille pistettävistä teksteistä. -Samuli

Mä luulen, että ajatuksena on kerätä nuo tiivistelmät vielä myös tähän etusivulle, jotta ne on helposti yhdessä paikassa löydettävissä. Ymmärsinköhän tuon oikein? -Jarkko

Kun siis mua häiritsee tää lause "jäsenneltyä, perusteltua ja jostain näkökulmasta laadittua esitystä", että pitäiskö kommenteista saada irti jonkinlainen mielipideteksti? -Samuli

Niin tuo on kyllä ajatuksia herättävä lause. Onkohan muut ryhmät saaneet tällaista aikaiseksi, niin voisi katsoa jotain vinkkejä? -Jarkko

Ensinnäkin, jos ohjeita tarkkaan lukee, niin noista yhteisistä videoista ei varmaan tarvii esityksiä. Toisekseen, muilla ryhmillä on aikamoisia romaaneja, mutta tarkemmin lukien näkisin, ettei meistä kukaan tajua tota lausetta, valtaosa vaan pistää samoja juttuja etusivulle, joskus vähän pidennettyinä tai siistimpinä. Astutaanko mekin sitten samaan laivaan, vai tehdäänkö jotain muuta? (tarkistakaa vaan muutkin, ehkä mä tulkitsin tilanteen väärin) -Samuli

Itse tulkitsin sen niin, että kootaan noiden videoiden ja meidän keskustelujen pohjalta wikisivu (tähän etusivulle), jossa on lyhyesti nämä esille tulleet asiat selitetty meidän näkökulmasta. Ja wikisivun kokoamisella tarkoitan, että tehdään tärkeimmistä teemoista yläotsikot vaikkapa noita moduulivideoiden otsikoita hieman mukaillen ja yhdistellen, ja sitten mahdollisia alaotsikoita niille. Voin yrittää hahmotella sitä rakennetta tähän sivulle. En kyllä itsekään tuota "näkökulmaa" ymmärrä, ja minulle kelpaa vaikka joku ihan yksinkertainenkin yhteenveto kaikesta, mistä ollaan keskusteltu.
//Ja lisäys vielä: Kävin lukemassa kaikki tiivistelmät, ja minusta ne olivat kaikki hyviä! Yritän vielä itsekin saada kaksi viimeistä yhteenvetoani pihalle pikimmiten.
//Ja vielä: Hahmottelin tuota sivun rakennetta ylös, mutten viitsi alkaa lisäämään sisältöä ennen kuin päätetään, millä mennään. Voidaan tehdä tämä jollain muullakin tavalla. - Evita

Mää teen miten vaan, kunhan vaan päätetään joku. -Samuli

Ihan hyvä ehdotus mun mielestä, että koottaisiin nämä vielä tähän etusivulle aiheiden mukaisesti. Nopeasti katsottuna tuo Evitan ehdottama jako on ihan looginen. Mun puolesta nämä tiivistelmät voitaisiin tässä muodossa jo laittaa esille. Siellä muut ryhmät ovatkin jo aika kiitettävästi niitä jakaneetkin. Tästä -Jarkko

Oonko mää tullu hulluksi vai onko huomisen aika poistettu? Eikö huomenna olekaan mitään? -Samuli

Kyllä siellä vielä eilen oli huomisen luento... Ehkä niin monta ryhmää on jättänyt kurssin kesken/tekee tämän A+B-tavalla, ettei esitelmiä riitä kahdelle kerralle? Sivun muokkauksista näkyy, että Tere on käynyt poistamassa jotain Kokoontumiskerroista, mutta olisi kai ollut selkeää myös ilmoittaa, että tunti on peruttu. -Evita

Kuka postittaa opelle? Oon ite varmaan jo unessa kun tähän vastataan... -Samuli

Koska me ollaan postittamassa? Onko tämä sivu nyt valmis ja riittääkö tämä tällaisenaan esim. läpipääsyyn? Jos teille käy niin kerätään nimet tähän mun luomaan docsiin, niin ei tarvii tänne julkiselle sivulle laittaa niitä. Kertokaa jos tuo ei toimi niin keksitään jotain muuta. -Evita

Kyllä tästä mun mielestä pitäis saada ihan hyvä arvosana, koska ollaan kuitenkin käyty asiallista keskustelua kaikista aiheista. Kävin lisäämässä nyt myös nimeni tuonne. Meillähän on se loppubriiffi tänään klo 13, joten varmaan paras olisi jos viimeistään ennen sitä lähtisi? - Jarkko

Toivottavasti kukaan muu ei vielä kerennyt lähettämään sitä sähköpostia opettajalle, koska mä tein sen just äsken. Käyn poistamassa tuon docsin nyt :) -Evita