Verkkokurssin suunnittelu

Kohteesta Wikiopisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

< Wikiopiston pääsivu

Kurssin esittely[muokkaa]

Kurssi on ensi sijaisesti suunnattu Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen ja digitaalisen kulttuurin syventävien opintojen opiskelijoille. Kurssin laajuus on 5 op (3 ov).

Sisältö: Opiskelija oppii verkko-opetuksen suunnittelun ja toteutuksen perusteet digitaalisen kulttuurin kontekstissa. Kurssilla tutustutaan erilaisiin verkko-opetuksessa hyödynnettäviin sosiaalisen median työkaluihin (esim. wikimedia). Kurssin aikana suunnitellaan englanninkielinen (tai kaksikielinen) digitaalisen kulttuurin perusteita käsittelevä kurssi European Heritage, Digital Media and the Information Society -maisteriohjelmaa ja sen yhteistyöohjelmia varten. Huom. Osa opiskelijoista voi jatkaa seuraavana syksynä valmiin kurssin tutoreina.

Suoritus: Luennot ja harjoitukset

Ajoitus: Maalis-huhtikuu 2008 (kontaktiopetus Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksella Porissa 4.3.-23.4.2008)

Opettaja: Jaakko Suominen + vierailevat luennoitsijat

Suunniteltavan kurssin lähtökohtia

  • Kurssin opiskelija tutustuu digitaalisen kulttuurin ja sen tutkimuksen peruskäsitteistöön ja osa-alueisiin.
  • Kurssi on tarkoitettu maisteriopintoihin, joten tehtävät voivat olla vaativampia ja metodista osaamista painottavia
  • Kurssin jälkeen opiskelija osaa myös käyttää keskeisiä sosiaalisen median työkaluja ja palveluja (esim. blogit, wikit, YouTube jne.).
  • Kurssin toteutus on yhtenäinen mutta samalla monipuolinen: verkkoon ei ole vain "kaadettu" tekstimuotoista aineistoa opiskelijoiden omaksuttavaksi.
  • Kurssi on suunniteltu sellaiseksi, että sille voi osallistua kymmeniä opiskelijoita ilman että kurssin opettajan ja tutorien työmäärä lisääntyy valtavasti.
  • Huom! Kun kurssia suunnitellaan, suunnittelua tehdään ensi sijaisesti oppimisen, ei opettamisen näkökulmasta

Suunniteltavan kurssin mahdollisia moduuleja

Huom! Jos alat suunnitella yksittäistä moduulia, käytä mielellään apuna moduulin suunnittelupohjaa, joka löytyy tämän sivun lopusta.

Suunniteltavan kurssin osat

  • Digitaalisen kulttuurin orientoivat luennot: 1) kurssin, suoritusmuotojen ja osien esittely (60 min) 2) digitaalisen kulttuurin ja tutkimuksen esittely (90 min) 3) kurssin yhteenveto ja palautekeskustelu (60-90 min)
  • Aihekohtaiset verkko-osiot ja harjoitukset
  • (Kirja- tai tutkijaesittely digitaalisen kulttuurin tutkimuksen teemaan liittyen) <-- voi olla, että moduuleista tulee jo niin paljon asiaa, että tehtävä ei mahdu mukaan

Kurssin suunnittelun ja toteutuksen aikataulu

  • Kurssikokonaisuuden ja moduulien ideointi ja alustava suunnittelu, maalis-toukokuu 2008 (kurssilaiset, deadline 15.5.2008)
  • Kokonaisuuden toteutus ja testaus, touko-syyskuu 2008 (Jaakko + tarvittaessa apuja)
  • Kurssin opetus, loka-joulukuu 2008 (Jaakko + tarvittaessa apuja): johdanto: 15.10-31.10; moduulit 1.11.-15.12.; loppuyhteenveto: 15.12.-1.2.2009

Kurssin rakennemalleja

Tiedosto:Digi-kurssi-rakennemalli.png Tiedosto:Digi-kurssi-rakennemalli2.jpg


Tehtäviä

  • Muistele jotain tilannetta, jossa koet oppineesi positiivisessa mielessä jotain olennaista. Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että tapaus on jäänyt mieleesi? Mitkä tekijät vaikuttivat oppimiseesi? Kirjoita lyhyesti tapauksesta ja valmistaudu kertomaan siitä muille kurssilaisille.
  • Jos edellinen tapaus ei liittynyt yliopisto-opetukseen, muistele samaa yliopisto-opetuksen näkökulmasta.
  • Mieti seuraavaksi opetustilanne, jossa koit turhautumista. Mistä tekijöistä turhautuminen johtui?
  • Kerro, millaisia kokemuksia sinulla on verkko-opetuksesta. Millaisia opintoja olet suorittanut verkossa tai verkkoavusteisesti? Oliko oppiminen mielenkiintoisempaa, turhauttavampaa, työläämpää tai helpompaa kuin muilla kursseilla? Mistä tämä johtui?
  • Ideoi verkkokurssin tai opintojakson toteutusta jokin tietty kohdehenkilö mielessäsi: henkilö voi esim. käydä opiskelun ohessa töissä ja hän ei syystä tai toisesta halua opiskella pelkästään lukemalla tekstejä ja kirjoittamalla esseitä.
  • Mieti, mitä haasteita ja mahdollisuuksia verkko-opiskeluun liittyy opettajan/tutorin ja opiskelijan näkökulmista.
  • Arvioi Oskar-osaamiskartoitustyökalua (TVT:n opetuskäyttö). Millaista kuvaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä työkalu rakentaa?
  • Arvioi mitä didaktista mallia/malleja voit hyödyntää omassa moduulissasi?
  • Suunnittele oman moduulisi tarkka ajankäyttö (tarvittavat tunnit, tehtävien ajoitus ja laajuus). Miten moduulisi aikataulu suhteutuu koko kurssin ja muiden moduulien aikatauluun? (verkkokurssien rakennemalleja) (multimedian rakennemalleja) Käytä suunnittelun lähtökohtana oman osiosi sisältösuunnitelmaa.
  • Pohdi, millä eri tavoin erityisesti kuvaa ja liikkuvaa kuvaa (mahdollisesti myös ääntä) voidaan käyttää opetettavan asian havainnollistamisessa. Mieti sekä hyviä että huonoja esimerkkejä. Käytännön harjoitus: kokeile miten saat liitettyä kuvan tai jonkun muun mediatiedoston osaksi suunnittelemaasi moduulia.
  • Laadi moduuliasi varten kuvitussuunnitelma: millaisia kuvia käytät missäkin vaiheessa, mikä niiden tehtävä on oppimisen kannalta, mistä kuvat saat ja miten niitä pitäisi käsitellä
  • Laadi aikataulu loppukevään työskentelyäsi varten: mitä sinun pitää tehdä milläkin viikolla, jotta saisit oman moduulisi valmiiksi toukokuun puoliväliin mennessä? (toivottavaa)

Tehtävien vastausten koonti

Mitkä tekijät vaikuttavat (verkko)opetustilanteen onnistumiseen

  • Kurssilaiset tuntevat toisensa
  • Keskustelu tuntuu mielekkäältä ja innostavalta (turhat keskustelut karsittu)
  • Opetusryhmä sopivan kokoinen (yleensä pieni)
  • Motivaatio ja opiskelukokemus vaikuttavat
  • Ohjeiden pitää olla selkeitä ja yksinkertaisia
  • Kaikilla kursseilla ei tarvitse olla pakkososiaalisuutta
  • Otetaan huomioon kurssilaisten ja kurssin erityispiirteet
  • Kurssi on monipuolinen, etenee sopivissa paloissa ja pätkissä

Mitkä tekijät vaikuttavat verkko-opetustilanteen epäonnistumiseen

  • Opetus on yksipuolista (perustuu esim. pelkkiin kirjallisiin tehtäviin silloin kuin kirjoittaminen tai kirjallisuus eivät ole pääosassa kurssisisällöissä)
  • Opetus on väärin mitoitettu (liikaa asiaa, liikaa tehtäviä)
  • Kurssilla joutuu pakosta kommentoimaan sellaista, mitä on jo suunnilleen samoin sanoin kommentoitu
  • Kurssiympäristö on vaikeakäyttöinen ja sekava

Verkko-opetuksen suunnittelua käsitteleviä sivustoja

Ohjeita wikimedia-sivujen luomiseksi

Kuvien käyttäminen verkko-opetusmateriaaleissa

Seuraavien kohtien lähteenä on käytetty erityisesti Totti Tuhkasen artikkelia "Kirjalliset kuvat. Kuvituksen ongelma tieteellisissä julkaisuissa." (teoksessa Kulttuurihistoria. Johdatus tutkimukseen. Toim. Kari Immonen ja Maarit Leskelä Kärki. SKS, Helsinki 2001. HUOM! Tuntuu siltä, että monesti tieteellisen tiedon yhteydessä kuvitusta tarkastellaan alisteisena tekstille. Ajattelutapa näkyy myös seuraavissa kohdissa. Mieti, onko asian oltava välttämättä niin.

  • Suhtaudu kriittisesti kuvien voimaan, sillä suuri osa ajasta menee usein tekstiaineistojen prosessointiin
  • Optimoi kuvat verkkoalustalle sopiviksi (kuvien koko, resoluutio, formaatti)
  • Vältä "villien kuvien käyttöä": selvitä aina käyttöoikeudet ja ilmoita kuvien lähdetiedot (ajoitus, kuvaaja, kuvan sisältö)
  • Mieti, onko mielekästä käyttää kuvituskuvia, "mykkiä koristeita", joilla ei ole sisällön tai oppimisen kannalta suurta merkitytä
  • Käytä kuvia tekstuaalisen argumentoinnin tukena: tällöin kuvat voivat tarjota rinnakkaisen reitin oppisisällön omaksumiseen ja toteuttavat kaksoisedustuksen (kuva palauttaa mieleen myös verbaalista sisältöä ja toisin päin
  • Kurssin tehtäviin voi kuulua kuvien ja muun visuaalisen materiaalin analysointia ja/tai tuottamista
  • Varsinkin tiedekirjojen tapauksessa kuvien määrä voi olla käänteisessä suhteessa tiedon statukseen (ts. mitä uskottavampi tiedejulkaisu sitä vähemmän kuvia)
  • Kuvatyyppejä:
    • Graafiset kuvat (kartat, kaaviot, diagrammit)
    • Realistiset kuvat (valokuvat)
  • Joel R. Levin, kirjan kuvituksen funktiot:
    1. Tekstin koristaminen
    2. Kirjan kilpailukyvyn ja myyntilukujen parantaminen
    3. Tekstin sisällön toistaminen
    4. Tekstin konkretisointi
    5. Tekstin organisointi
    6. Tekstin tulkinta
    7. Tekstin muokkaus
    8. Lukijan motivointi
  • Kuvituksen kognitiiviset funktiot (Hannuksen mukaan):
    • Huomion kohdentaminen
    • Muistamisen helpottaminen
    • Ymmärtämisen edistäminen
  • Kuvituksen affektiiviset funktiot (Hannuksen mukaan)
    • Tekstin tarkoitteen välittymistä edistävien tunteiden herättäminen ja ylläpito
    • Asenteisiin vaikuttaminen
  • Kuvituksen 5 pääfunktiota (Levin ja kumppanit):
    1. Koristeleva (irrelevantti suhteessa tekstiin, voi kuitenkin toimia esim. katseen leputtajana)
    2. Esittävä (konkretisoi tekstiä ja edistää muistamista)
    3. Organisoiva (tällaiset kuvat (esim. kartat, graafit jne.) jäsentävät tekstiä kuvatessaan ilmiöiden välisiä suhteita)
    4. Tulkitseva (tulkitsevat kuvat konkretisoivat abstrakteja tekstejä)
    5. Muuttava (tällaiset kuvat ovat välillisessä tai jännitteisessä suhteessa tekstiin)

Videopätkien ja animaatioiden käyttö osana verkko-opetusta

Liikkuvan kuvan käyttöön pätevät monet samat asiat kuin kuvien käyttämiseenkin. Videoita voi käyttää "kuvituksenomaisesti" mutta myös analyysitehtävien kohteina sekä opiskelijatehtävinä. Kuten kuvatkin, videopätkät on optimoitava ja niiden merkitystä suhteessa oppimisprosesseihin on mietittävä tarkkaan. Mahdollisia käyttötapoja:

  • Tiettyjä asioita tai ilmiöitä käsittelevät lyhyet "opetusvideot" ja videoluennot
  • Digitaalista mediaa (tai av-mediaa) koskevat aihepiiriin liittyvät sisältöesimerkit
  • Liikkeen esittäminen tilanteissa, joissa se on olennaista

Animaatioiden käytön edut Jakob Nielsenin mukaan (WWW-suunnittelu, 2000)

  1. Siirtymien välisen jatkuvuuden osoittaminen (esim. kappaleiden muodon muutos pinta-alan pysyessä samana)
  2. Siirtymän suunnan osoittaminen (siirtyminen sivulle, ylös-alas (sivujen hierarkia) tai zoomaaminen)
  3. Ajan myötä tapahtuvan muutoksen osoittaminen (vaikkapa verkko-yhteyksien maantieteellisen tiheyden kasvu)
  4. Näytön tehokas hyödyntäminen (uutta informaatiota esim. käyttäjän osoittaessa jotain kohtaa)
  5. Graafisten esitysten tehostaminen (esim. työpöytäikonien vaikutus on helpompi ymmärtää, jos niissä on toimintoa koskeva animaatio mukana)
  6. Kolmiulotteisten rakenteiden havainnollistaminen (esim. kappaleiden pyörittäminen kaksiulotteisella näytöllä, zoomaaminen tilassa)
  7. Huomion kiinnittäminen (älä käytä liikaa)

Verkko- ja tvt-opetuksen vaiheita ja osa-alueita

TÄYDENNETÄÄN

Erilaisia verkkokurssitoteutuksia

  • Opetusmateriaalin verkottaminen
  • Kurssin rakentaminen virtuaalisille oppimisalustoille/ympäristöille
  • Monimuotokurssit, joissa käytetään esim. oppisympäristöjä, nettisivuja tai sähköpostia avuksi
  • Kurssin toteutus wikiopiston kaltaisissa avoimissa toimintaympäristöissä

Aikaisempia tietotekniikan opetuskäyttötapoja

  • Opetuskoneet ja erilaiset behavioristiset drilliharjoitukset (kokeiluja 1950-luvulta lähtien)
  • Opetuspelit, erit. 1980-luvulta lähtien
  • Yksittäisiä taitoja kehittävät opetusohjelmat, erit. 1980-luvulta lähtien
  • Opetusmultimediat (edutainment), erityisesti 1990-luvun alkupuolelta 1990-loppupuolelle
  • Verkko-oppimisympäristöt, erityisesti 1990-luvun lopulta lähtien

Palautetta kurssista[muokkaa]

Lisää tänne palautetta kurssista. Palautekysymyksiä voit käyttää myös oman moduulisi kurssipalauteosion suunnittelussa.

Mitä mieltä olet kurssin aihepiiristä?

Oliko kurssin suoritustapa kurssin oppimistavoitteiden näkökulmasta oikea?

Oliko kurssin työmäärä opiskelijan näkökulmasta oikein mitoitettu?

Mitä opit kurssilla? Mitä olisit halunnut vielä oppia?

Miten tätä kurssia mielestäsi pitäisi kehittää?

Saitko opettajalta tarpeeksi ohjausta ja palautetta kurssin aikana?

Moduulin suunnittelupohja

Moduulin sisältö:

Moduulin oppimistavoitteet (käsitteelliset valmiudet, metodiset valmiudet, tekniset valmiudet):

Tehtävät ja harjoitukset:

Esitietovaatimukset:

Suhde muihin moduuleihin:

Arvostelu:

Aikataulu:

Kuinka paljon suorittamiseen menee keskimäärin aikaa:

Yksityiskohtainen sisällön erittely:

Harjoittelualue[muokkaa]

Tänne voi tehdä kurssiin liittyviä kokeiluja Tämä on kokeilu