Julkisen sosiologian projekti/Julkinen sosiologia 2014

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kurssi kuuluu Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden maisteriopintoihin [1]. Julkisen sosiologian ydin on yhteiskuntatieteiden ja kansalaisyhteiskunnan välisen dynamisen suhteen sekä niiden käytäntöjen ja tapojen pohdinnassa, joilla yhteiskuntatieteellisen koulutuksen saaneet voivat olla aktiivisesti mukana erilaisten yhteiskunnallisten käytäntöjen kehittämisessä ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa.

Kurssin tavoitteena on tuntea modernia yhteiskuntateoreettista keskustelua ja osata kriittisesti tarkastella yhteiskunnallisia ilmiöitä ja soveltaa teoreettisia näkökulmia itsenäiseen tiedon tuottamiseen. Kurssilla pohditaan muun muassa seuraavia kysymyksiä: Mitä julkisella sosiologialla tarkoitetaan? Kuka on julkinen sosiologi? Miten sitä harjoitetaan? Kuinka sosiologi vaikuttaa yhteiskunnassa?

Tampereen yliopistossa julkista sosiologiaa on opetettu vuodesta 2009 [2]. Vuoden 2009 ja 2010 kurssien jälkeen oli muutaman vuoden tauko, kunnes julkinen sosiologia palasi opetusohjelmaan keväällä 2014.

Kaikki kurssin opintoaineistot ovat ladattavissa pdf-muodossa tältä sivulta ja lisämateriaalit sekä tältä sivulta että Julkisen sosiologian projektin pääsivulta.

Kurssin opiskeleminen[muokkaa]

Yliopisto-opettajana olen (vuosien 1992–2014) aikana omaksunut opetusfilosofian, joka kiteytyy seuraaviin kahteen lainaukseen:

"Ensimmäisinä opettajavuosinani suunnittelin reitit, määräsin älylliset toimenpiteet, toimitin luennot ja arvioin suoritukset puolueettomasti. Tässä suhteessa muistutin useimpia kollegoitani. Enää en opeta näin. Luentosali ei enää ole alukseni enkä minä sen kapteeni. Olen hylännyt perinteisen käsityksen yksilöllisistä tajunnoista, tietävästä opettajasta ja oppimattomista opiskelijoista, oppimisesta opettamisen seurauksena. Minusta on vaikeaa ajatella toimintaani luentosalissa erillisenä opiskelijoista, joita opetan, ja opiskelijoiden suoritusten johtuvan älyn sisäisestä alkulähteestä. Se, mitä luokkahuoneessa tapahtuu, on yhteinen saavutus." (Kenneth Gergen, 2009, Relational Being, s. 241.)
“Once you commit to working democratically, you have to take the leap of faith that says that people will make informed choices. And you must trust that if they don’t make the choices that you think in the short term are the best ones for them (like attending every class), in the long run, the experience of being in control will make them more responsible the next time they are able to exercise power.” (Stephen Brookfield, 1995, Becoming a Critically Reflective Teacher, s. 137.)
Tavanomainen luokkahuone, jossa opetus on yleensä yhdensuuntaista ja opettajajohtoista.
Julkisen sosiologian luokkahuone, jossa opiskelu ja oppiminen on parhaimmillaan monensuuntaista ja yhteistoiminnallista.

1. Ensimmäinen kokoontumiskerta

Ensimmäisellä kokoontumiskerralla päätetään opiskelutavoista, tutustutaan kurssin vetäjän johdolla opiskeltavaan aiheeseen, sovitaan opiskeluaineisto ja opiskeluaikataulu. Opiskelumahdollisuuksia on kolme: ryhmätyöt + yhteinen keskustelu, osallistujien itsenäinen lukupiiri – tai yksin kirjoitettu essee sille, jolle se on aikataulut ja elämäntilanne huomioon ottaen sopivin opiskelumuoto.

1.1. Keskusteluluento

Keskusteluluennoilla perehdytään opiskeltavana olevaan aineistoon (ks. alta kohdasta Yhteiset tapaamiset) ja keskustellaan siitä. Seuraavat kysymykset voivat virittää lukemista ja luennolla käytävää keskustelua, ks. kysymyslista: Media:Kysymyksiä aineiston analyysiin.pdf.

Luennolla käytävää keskustelua varten kulloisestakin aineistosta laaditaan yksin tai yhdessä keskustelupaperi (opinion paper [3]) yllä olevan kysymyslistan pohjalta. Tärkeintä on nostaa opiskeluaineistosta esiin muutama asia, joita pitää tärkeinä, ongelmallisina tai outoina, ja joista haluaa virittää yhteistä keskustelua. Keskustelupaperit ladataan ao. Keskustelu-palstalle kunkin viikon kohdalle.

1.2. Lukupiiri

Itsenäinen lukupiiri koostuu 3-6 opiskelijasta, jotka perehtyvät itsenäisenä ryhmänä opiskeluaineistoon ja laativat keskusteluihinsa perustuvan raportin lukupiiri-ohjeen [4] mukaisesti.

1.3. Essee

Tieteellisen esseen tavoite on perehtyä opiskeltavana olevaan aineistoon ja laatia siitä esseen tunnusmerkit täyttävä kirjoitelma ja osoittaa asiakokonaisuuden hallintaa. Tieteellisen esseen tärkein tunnusmerkki on sen näkökulma: esseessä ei riitä aineiston referointi, lisäksi tarvitaan omaperäinen kysymyksenasettelu, -ongelma tai tehtävä. Tieteellisessä esseessä noudatetaan normaaleja tieteellisen kirjoittamisen muoto- ja rakennevaatimuksia, aiheen loogista jäsentelyä ja lähdeviitteiden merkitsemistä.

Esseen aineistona käytetään soveltaen kurssin yhteistä lukemistoa.

Esseen aineistona on soveliasta hyödyntää opiskeluaineiston lomassa reflektiivisesti eli pohtien myös omia kokemuksia (muistoja, havaintoja). Perustelemattomien mielipiteiden esittämistä (minun mielestäni -rakenteita) on syytä välttää. Esseen pituus on 5-7 sivua rivivälillä 1,5 ja Times New Roman kirjasimella. Esseen viimeinen palautuspäivä on 15.5.2014.

1.4. Kurssin arviointi

Keskusteluluennon osalta kurssin arviointi perustuu osallistumis- ja keskusteluaktiivisuuteen ja työskentelyn itsearviointiin. Lukupiiri arvioidaan lukupiiriraportin pohjalta ja essee tavalliseen tapaan tekstin perusteella.

Yhteiset tapaamiset[muokkaa]

07.04.2014 Linna K113

Ensimmäisellä kerralla

- pohditaan, mitä julkinen sosiologia tarkoittaa

- katsellaan, jos ehditään, Michael Burawoyn esitelmä [5] (kohdasta 20:00 eteenpäin)

- tutustutaan opiskeluaineistoon [6], [7], [8], [9]

- järjestäydytään eli päätetään kurssin opiskelusta ja tehtävistä.

14.04.2014 Linna K113

Keskustellaan Burawoyn artikkelin pohjalta, linkki: [10]

28.04.2014 Linna K113

Keskustellaan Piilottajan päiväkirjan pohjalta [11]

05.05.2014 Linna K113

Keskustellaan Handbook of Public Sociology -kirjasta valittujen artikkelien ja Näkymättömän kylän pohjalta [12]

12.05.2014 Linna K113

Keskustellaan Current Sociology -lehden julkinen sosiologia -teemanumerosta valittujen artikkelien pohjalta [13]

Keskustelu[muokkaa]

Tällä alueella käydään keskustelua kurssiin liittyvistä asioista. Liittäkää omat keskustelupaperinne (teksti) menemällä oikean päivän sivulle ja sitten painamalla ensin muokkaa-painikkeesta ja sitten tallenna-painikkeesta (kokeilemalla onnistuu varmasti, ja jos ei onnistu, katsotaan yhdessä 14.4.2014).

Keskustelupaperit 14.04.2014

Keskustelupaperit 28.04.2014

Keskustelupaperit 05.05.2014

Keskustelupaperit 12.05.2014

Kurssin kehittämisehdotukset ja arviointi

Korvaavat tehtävät[muokkaa]

Keskusteluluentokerran voi korvata kirjoittamalla (esittele ja kuvaa sekä analysoi ja arvioi keskeinen sisältö) alla olevassa listassa olevasta artikkelista/kirjoituksesta/nettisivusta tälle wikisivulle:

Korvaavat tehtävät

Kirjallisuus ja linkit[muokkaa]

Kirjat/Books

  • Agger, Ben (2007) Public Sociology: From Social Facts to Literary Acts.
  • Barlow, Andrew (2007) (toim.) Collaborations for Social Justice: Professionals, Publics, and Policy Change.
  • Blau, Judith & Iyall Smith, Keri E. (2006) (toim.) Public Sociologies Reader.
  • Burawoy, Michael (2014) (toim.) Precarious Engagements: Combat in the Realm of Public Sociology. Current Sociology Monograph I. [14] or [15]
  • Cammarota, Julio & Fine, Michelle (2008). Revolutionizing Education: Youth Participatory Action Research in Motion [16].
  • Clawson, Dan ym. (2007) (toim.) Public Sociology: Fifteen Eminent Sociologists Debate Politics and the Profession in the Twenty-First Century. (Tampereen yliopiston e-kirja)
  • Hanamaayer, Ariane & Schneider, Christopher (2014). The Public Sociology Debate. [17]
  • Jacobsen, Michael Hviid (2008) (toim.) Public Sociology: Proceedings of the Anniversary Conference Celebrating Ten years of Sociology in Aalborg.
  • Jeffries, Vincent (2009) (toim.) Handbook of Public Sociology. ISBN 9780742566460 [18]
  • Kontula, Anna (2010). Näkymätön kylä. [19].
  • Nichols, Lawrence (2007) (toim.) Public Sociology: The Contemporary Debate.
  • Sandlin, Jennifer et al. (Eds.) (2010). Handbook of Public Pedagogy. Education and Learning Beyond Schooling. [20]

Artikkelit/Articles

  • Brym, Robert (2009). Why I Teach Intro. [21]
  • Burawoy, Michael (2006) Julkisen sosiologian puolustus. Sosiologia 43 (4), 259–286. [22]
  • Bute, Monte (2009). Public Sociologist or Community Organizer Wannabe? [23]
  • Canadian Journal of Sociology theme issue on public sociology [24]
  • Collins, Randall (1998) Sociological Eye and Its Blinders. Contemporary Sociology 27 (1), 2–7. [25]
  • Deflem, Mathieu (2005). Public Sociology, Hot Dogs, Apple Pie, and Chevrolet [26]
  • Feagin, Joe (2001) Social Justice and Sociology: Agendas for the 21st Century. American Sociological Review 66 (February 2001), 1-20. [27]
  • Feagin, Joe R. & Vera, Hernán (2001). 2nd Ed. Liberation Sociology, Ch. 1 [28]
  • Gans, Herbert (1989). Sociology in America. American Sociological Review 54 (February 1989), 1–16. [29]
  • Gans, Herbert (2002). More of Us Should Become Public Sociologists. Footnotes July/August 2002 [30]
  • Gans, Herbert (2009). A Sociology for Public Sociology: Some Needed Disciplinary Changes for Creating Public Sociology. [31]
  • Jaschik, Scott (2007). Tenure and the Public Sociologist [32]
  • Suoranta, Juha (2008). Teaching Sociology. Toward Collaborative Social Relations in Educational Situations. Critical Sociology 34 (5), 709–723. [33]
  • Suoranta, Juha (2009). Alamaisten elämää. Teoksessa Tomperi, Tuukka (toim.) Akateeminen kysymys. Tampere: Vastapaino, 67–80. [34]
  • Suoranta, Juha (2010). A Gulf and A Distance. On Public Sociology, Critical Pedagogy, and Wikiversity. Paper presented at the Annual Conference of Finnish Sociological Association, Jyväskylä March 19–20, 2010 [35]
  • Suoranta, Juha (2014). C.W. Mills - sosiologisen tiedon, vallan ja eliittien kriitikko [36]

Lehdet

  • Global Dialogue: Issue 5 (1) on public sociology [37]
  • Interface volume 6 number 1, May 2014: Reinventing emancipation in the 21st century: the pedagogical practices of social movements [38]
  • The Journal of Public and Professional Sociology [39]

Linkit/Links