Avoimet verkostot -opintokokonaisuus/Internetin yhteistyökaluja

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
Etusivu 1. Internet ja kansalaisyhteiskunta 2. Avoimet toimintatavat 3. Internetin yhteistyökaluja 4. Organisoitumismuotoja internetissä 5. Internet-koordinointi
Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]


AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 3: Internetin yhteistyökaluja
Osio 3: Etusivu Sosiaalisen median ominaispiirteitä Internetin yhteistyökaluja Organisoituminen ja kanava-ajattelu Yhteistyökalujen ylläpito Verkostojen ylläpidosta Täydentäviä jaksoja



Internetin yhteistyökaluja[muokkaa]

Sosiaalisen median saati ylipäänsä internetin sovelluksia on työlästä luokitella kattavasti. Osasyynä tähän on se, että digitaalisessa maailmassa yksittäisiä toimivia ominaisuuksia on helppo lainata ja kopioida toisiin sovelluksiin. Esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelma muuttuu merkittävästi, kun sitä voi muokata useita ihmisiä samanaikaisesti. Edelleen, kun siihen liitetään chat tai muu pikaviestiominaisuus, sen tehokkuus paranee merkittävästi, kuten vaikkapa wiki-sovelluksissa, Google Docsissa ja Etherpadissa.

Mutta onko tällöin kyseessä enää tekstinkäsittelyohjelma? Vai onko kyseessä yhteissovellus, jolla koostetaan tekstiä? Samat sosiaaliset ominaisuudet voidaan siirtää esimerkiksi kuvan tai videonkäsittelyohjelmaan. Niin ikään internetin suurimmat yhtiöt, kuten facebook ja Google, kopioivat nopeasti omiin palveluihinsa uudet ominaisuudet ja toiminnallisuudet. Tuloksena on eräänlaisia kooste- tai kokoomapalveluita, joissa on piirteitä erityypisistä useista sovelluksista. Sovelluksia myös lopetetaan tai ne fuusioituvat yrityskauppojen myötä ja tulokkaita julkistetaan jatkuvasti. Yksittäisen palvelun idea voi muuttua dramaattisestikin uuden omistajan myötä.

Toisaalta jonkinlainen luokittelu ja jäsennys on paikallaan, sillä internet-sovelluksia on lähes loputtomiin. Luokitteluja tarvitaan, jotta osaisimme helpommin hahmottaa, että tietyt sovellukset ovat samantyyppisiä ja verrattavissa toisiinsa. Voidaan esimerkiksi sanoa, että "se on samanlainen kuin Instagram". Mutta kun pohditaan esimerkiksi sopivinta yhteiskirjoittamisen sovellusta organisaation tai verkoston käyttöön, on hyödyllisempää todeta vaikkapa "Evernote on monialustainen muistiinpano-sovellus, kun taas Google Docs soveltuu paremmin pitkiin yhteisdokumentteihin."


Ominaisuuksien tunnistamisen merkitys[muokkaa]

Alla olevista listoista saa yleiskäsityksen internetin yhteistyökalujen määrästä ja käyttömahdollisuuksista. Vaikka olisi ammatikseen internetissä (XXX), niin kaikkia palveluita ei millään ehdi oppia kunnolla saati edes kokeilla. Internet-palvelut kehittyvät nopeasti, suosittujakin palveluita fuusioidaan tai ne menevät konkurssiin. Pitkään suosittukin palvelu voi uudistaa käyttöliittymänsä liian monimutkaiseksi jne.

Internet-palveluiden käyttämisessä oleellista ei ole yhden tietyn palvelun hallitseminen vaan niiden hyödyllisimpien ominaisuuksien oivaltaminen. Poikkeuksena tästä on, jos esimerkiksi työkseen vaikkapa manageroi (XXX) facebook-fanisivua, niin mitä paremmin hallitsee facebookin ominaisuudet, tekniset mahdollisuudet ja rajoitteet sekä toimintalogiikan, sitä tehokkaampaa ja monipuolisempia mahdollisuuksia osaaminen antaa.

Yksittäisen palvelulajin tai -tyypin tärkeiden ominaisuuksien tunnistaminen vie aluksi aikaa. Osaamista voi kartuttaa alan koulutuksella, omilla kokeiluilla sekä nettifoorumeilla Sometu-verkostosta facebookin ryhmiin. Ryhmän jäsenet ilmoittavat uusista palveluista, kokeiluistaan ja toisinaan tarvitaan useita ihmisiä testaamaan jokin uusi palvelu, kuten vaikkapa videoneuvottelu ja yhteiskirjoittaminen.

Esimerkkinä voi käyttää vaikkapa tekstinkäsittelyä. Aikoinaan tutkittiin, että MS Officen Word-sovelluksesta käytettiin vain neljää prosenttia sen kaikista toiminnoista ja ominaisuuksista. Kun 2000-luvulla alettiin tarjota monipuolisia tekstinkäsittelysovelluksia netissä, niin ne pääasiassa keskittyivät näihin suositumpiin ominaisuuksiin.


Tekstinkäsittelyssä keskeisinä ominaisuuksina, wikejä myöten, voidaan pitää muun muassa seuraavia:

  • Etsi/Korvaa
  • Jäsennys (kuten nämä pallukat sekä sisällysluettlo)
  • Merkki- ja sanamäärän laskeminen
  • Perusmuotoilu (lihavointi, kirjasinkoko etc.)
  • Varmuuskopiointi


Internetin yhteiskäytön myötä palveluiden uusiksi ja tärkeiksi ominaisuuksiksi ovat kehittyneet myös muun muassa:

  • Chat tai muu pikaviestintä
  • Hakemisto tai muu dokumenttien hallinta
  • Käyttöoikeuksien jakaminen (Voi muokata, kommentoida tai katsoa)
  • Tekstin kommentointi
  • Www-linkkien muuntuminen klikattaviksi linkeiksi


Osallistujien huomiointi[muokkaa]

Ominaisuuksien tunnistamisen lisäksi kannattaa tarkastella niiden toteutusta ja palvelun käytettävyyttä. Jos jokin oman työn kannalta yksi tai useampi keskeinen toiminto on sijoitettu vaikeasti (tai puuttuu), niin kannattaa harkita vaihtoehtoja.

Kolmanneksi, on hyvä ajatella muita käyttäjiä, joita on tarkoitus aktivoida ja saada toimimaan yhdessä. Yksi isoimmista linjanvedoista on taustakanavan valinta (XXX). Sillä tarkoitetaan organisaation, yhteisön tai verkoston päivittäistä viestintää, jota oletetaan kaikkien aktiivisten seuraavan. Taustakanava on esimerkiksi sähköpostia huomattavasti vähemmän kuormittavampi ja tehokkaampi tapa kun kaikki linkit, keskustelu ja osa päätöksistä löytyy yhdestä paikasta. Osa ihmisistä on kuitenkin facebookia vastaan ja suosivat mielummin Google+:aa. Yammer on organisaatioiden suosima kanava, mutta hyväksyy rekisteröityessään vain organisaatio-sähköpostitunnuksen, joita esimerkiksi kansalaisverkostoissa ei ole.

Osallistujien kannalta on tähdellistä muistaa, tarvitseeko työkalu erillisen rekisteröitymisen ja millaiset käyttöehdot sillä on. Joissain palveluissa voi osallistua ilman rekisteröitymistä, kuten Etherpad, mutta moni palvelu edellyttää rekisteröitymisen. Jotkut palvelut, kuten Yammer, on perustajalleen maksullinen. Ja joissain palveluissa, kuten Wikispace, pienimuotoinen peruskäyttö on maksutonta. Jos siirtyy esimerkiksi yhteisömanageriksi (XXX) valmiiseen verkkoyhteisöön, niin siinä tapauksessa vain kouluttaudutaan omatoimisesti tai kursseilla kyseisin työhalun hallintaan.

Viine kädessä työkalujen valinta perustuu oman toiminnan tarpeisiin. Mitä halutaan saavuttaa ja mitä se edellyttää? Onko toiminnassa tärkeätä esimerkiksi mobiliteetti ja osallistuminen älykännykällä sekä tabletilla? Osallistutaanko www-selaimen kautta vai edellyttääkö osallistuminen minisovelluksen lataamista omaan kännykkään tai tabletiin? Tätä käsitellään tarkemmin jaksossa: XXX


Yhteistyökalujen jaotteluita ja listoja[muokkaa]

Internet-sovelluksia ei välttämättä edes voida jaotella tai jäsentää yksiselitteisesti ja kattavasti. Tämä johtuu sovellusten ylläkuvatusta monimuotoisesta luonteesta ja laajuudesta. Lisäksi jaotteluita voidaan tehdä eri tasoilla. Esimerkiksi organisoitumistyökalut voi olla yleinen lajitteluperuste, mutta organisointi voidaan jakaa myös alaluokkiin. Esimerkiksi facebook on rakentanut yhdeksi ominaisuudeksi keskusteluryhmät, jotka joiltain osin vastaavat internetin perinteisiä foorumeita.


Katri Lietsala ja Esa Sirkkunen (2008, 13 - 14) ovat kategorisoineet sosiaalisen median ilmenemismuodot seuraavasti liiketoiminnan kannalta:

  • Sisällöntuottaminen ja julkaiseminen (blogit, videoblogit, podcastit)
  • Sisältöjen jakaminen (Flickr, YouTube, del.icio.us, Digg.com)
  • Sosiaaliset verkostopavelut (LinkedIn, Facebook, Friendster, Myspace, IRC-Galleria)
  • Yhteistuotanto (Oh- myNews, Wikipedia, Star Wreck)
  • Virtuaalimaailmat (Second Life, Habbo Hotel, World of Warcraft) ja
  • Liitännäiset (engl. addons) (RockYou, Slide, Friends For Sale).


Tuija Aalto on koonnut joukkoistamalla (XXX) useita vuosia sosiaalisen median välinelistaa. Tätä kirjoitettaessa siinä on 35 aihealuetta käyttötavan mukaan. Listasta todetaan että se "on tarkoitettu organisaation tai yksittäisen asiantuntijan tarpeisiin sopivimpien työkalujen kokeilemisen ja arvioimisen lähtökohdaksi eikä se suosittele mitään näistä palveluista erityisesti. Käyttöohjeisiin ja -ehtoihin perehtyminen on välttämätöntä." Jos internetin ja sosiaalisen median eri palveluita kokeilee jatkuvasti, niin kannattaa harkita erillisen testaustilin avaamista johonkin maksuttomaan sähköpostiin.


Eija Kalliala ja Tarmo Toikkanen (2009; 2012) jaottelevat sosiaalisen median opetuskäytössä seuraavasti. Kallialan ja Toikkasen maksuttomassa listauksessa on myös arvioitu runsaasti palveluita hyödyllisyyden kannalta asteikolla 0-3.

  • Kirjoittaminen ja julkaisu
  • Yhteistyö
  • Multimedia
  • Viestintä
  • Sosiaaliset verkostot
  • Ajan tasalla pysyminen
  • Oppimisympäristön koostaminen sosiaalisen median välinein


Antti Poikolan (2010-) jaottelu soveltuu erityisesti hajautetusti ja eri paikoissa toimivalle organisaatiolle ja verkostolle:

  • Yhteisöllinen verkkoviestintä
  • Blogi- ja julkaisualustat
  • Yhteiskäyttöiset dokumentit ja dokumenttien jakaminen
  • Taustakanava
  • Tapaamiset ja kalenteri
  • Etäkokoukset, konferenssipuhelut ja verkkolähetykset
  • Sisällön jakaminen
  • Tiedotus ja markkinointi
  • Linkkien jakaminen ja hallinta
  • Sijaintitietopalveluita
  • Ammatillisen verkostoitumisen palveluita
  • Muita työkaluja
  • Lomake ja kysely- ja tapahtumailmoittautuminen


Esimerkkipalveluita[muokkaa]

Organisaation ja verkoston ydintoimintoja käsitellään tarkemmin jaksossa: XXX. Ylläoleviin listoihin tutustumalla selviää nopeasti, että jotkut palvelut ovat useimmissa listoissa Oheen on listattu joitain yleisesti suosittuja palveluita netin yhteistoimintaan, on sitten kyseessä harrastuskero, kansalaisaloite-kampanja tai suurten organisaatioiden yhteisprojekti. Kaikkia näistäkään toiminnoista ei tarvitse ottaa käyttöön vaan miettiä toiminnan tarpeita. Toisaalta on osoittautunut usein, että palveluille kyllä keksitään käyttöä. Lähtökohtaisesti allaolevien palveluiden peruskäyttö on maksutonta poikkeuksineen.

  • Blogi: Blogger, Wordpress
  • Joukkorahoitus: Mesenaatti.me (maksullinen), Kickstarter
  • Kalenterivaraus: Doodle, Sumpli
  • Kokoustaminen: Skype, Google Hangout
  • Miellekartta: MindMeister
  • Nettikysely: Google Docs
  • Presentaatioiden jakaminen: Slideshare
  • Suurten aineistojen jakaminen: Dropbox
  • Ulkoinen viestintä: facebook, Google+, Twitter
  • Yhteiskirjoittaminen, luonnostelu, ideoiden keruu: Etherpad
  • Yhteiskirjoittaminen, dokumentit ja muotoilu: Google Docs
  • Videostriimaus: Bambuser
  • Yhteinen sivu tai ryhmä keskusteluineen: facebook, Google+, Ning (maksullinen), Yammer (maksullinen)
  • Wiki: Wikispaces


Lisää aiheesta[muokkaa]

Opastusta yhteistyökaluihin suomeksi[muokkaa]

AVO-konsortiohanke ja Anne Rongas ovat toimittaneet tätä kirjoitettaessa yli 50 nettipalvelun pikaopas-kokonaisuuden Goog Docsiin: AVO Kouluttajan työkalupakki (julkinen kokoelma how-to-opasteita). Kokonaisuus sopii sekä opetuksen tausta-aineistoksi että itseopiskeluun.

Edula Mediakirjasto. http://www.edula.fi/mod/data/view.php?d=1


Keskustelunaiheita ja tehtäviä[muokkaa]

1. Valitse kaksi käyttämääsi suosikkisovellusta ja tarkastele, miten ne ovat luokiteltu ylläolevissa jaotteluissa.

2. Valitse yksi ylläolevista jaotteluista. Voisiko listaa täydentää jollain sovellusryhmällä tai voisiko sovelluksia jaotella toisin?

3. Luonnostele oma jaottelusi omien aktiviteettiesi näkökulmasta.

4. Valitse yksi ylläolevista jaotteluista ja siitä yksi luokka. Löydätkö internetistä palveluita joita ei ole mainittu ao. listassa.

Jakson avoimet oppisisällöt ja lähteet[muokkaa]

Viitattu 20.4.2013.

Aalto, Tuija (2011-). Sosiaalisen median palveluja: Käyttötapojen mukaan jäsennetty suuntaa-antava lista (toim.). Google Docs-dokumentti. https://docs.google.com/document/d/ 1BifP3JRgQ7c30leIf9ceKNjCWPR20cMtU7_xnopu7Po/edit.

Aalto, Tuija (2010). Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle. Katsaus. Oikeusministeriö. http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Tutkimusjakehitys/ Sosiaalisenmedianmahdollisuudethallinnollepa

Kalliala, Eija & Toikkanen, Tarmo (2012). Sosiaalinen media opetuksessa - välineet. Maksuton oheismateriaali. http://www.sosiaalinenmediaopetuksessa.fi/valineet

Lietsala, Katri & Sirkkunen, Esa (2008). Social media. Introduction to the tools and processes of participatory economy. Tampere University Press, Hypermedialaboratorion verkkojulkaisuja - Hypermedia Laboratory Net Series; 17.

Poikola, Antti (2010-). Verkkotyökaluja hajautetusti toimivien organisaatioiden ja verkostojen tarpeisiin. Google Docs-dokumentti. https://docs.google.com/document/d/ 1lskCQq139DChFHRffhNTSEC1l0emOReah25IHPLOk7g/edit. Viitattu 20.4.2013.


TSK:n sanasto XXX

Jakson muut lähteet[muokkaa]

Kalliala, Eija & Toikkanen, Tarmo (2012). Sosiaalinen media opetuksessa. Finn Lectura.

Tausta ja siemenversion tekijät[muokkaa]

Opintokokonaisuuden rakenteen sekä materiaalin tuottaminen on aloitettu ESR-rahoitteisen Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeessa. Siemenversion koosti Kariahintikka (keskustelu) 11. marraskuuta 2012 kello 20.48 (UTC) aineistoissa mainittuine lähteineen. Lisäksi konseptointiin, ideointiin, kirjoittamiseen ja wikiaineistojen ylläpitoon ovat osallistuneet muun muassa seuraavat asiantuntijat: Tiina Airaksinen, Pekka Kinnunen (Kinnupekka), Hilma Lehtonen, Raimo Muurinen, Antti Jogi Poikola (Apoikola), Jaakko Rantala, Anne Rongas, Tarmo Toikkanen ja Ville Venäläinen.



AVO2-webbilogot.jpg

Materiaalin siemenversio on tuotettu osana AVO-hanketta. Hanketta rahoittavat Euroopan unionin sosiaalirahasto sekä Lapin ELY.



AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 3: Internetin yhteistyökaluja
Osio 3: Etusivu Sosiaalisen median ominaispiirteitä Internetin yhteistyökaluja Organisoituminen ja kanava-ajattelu Yhteistyökalujen ylläpito Verkostojen ylläpidosta Täydentäviä jaksoja


AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
Etusivu 1. Internet ja kansalaisyhteiskunta 2. Avoimet toimintatavat 3. Internetin yhteistyökaluja 4. Organisoitumismuotoja internetissä 5. Internet-koordinointi
Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]


Luokka:Avoimet verkostot-opintokokonaisuus