Avoimet verkostot -opintokokonaisuus/Sosiaalisen median ominaispiirteitä

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
Etusivu 1. Internet ja kansalaisyhteiskunta 2. Avoimet toimintatavat 3. Internetin yhteistyökaluja 4. Organisoitumismuotoja internetissä 5. Internet-koordinointi
Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]
AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 3: Internetin yhteistyökaluja
Osio 3: Etusivu Sosiaalisen median ominaispiirteitä Internetin yhteistyökaluja Organisoituminen ja kanava-ajattelu Yhteistyökalujen ylläpito Verkostojen ylläpidosta Täydentäviä jaksoja



Sosiaalisen median ominaispiirteitä[muokkaa]

Internetissä on lukemattomia sovelluksia, jotka korvaavat perinteisen tietokoneohjelman. Iso osa niistä mielletään nykyään sosiaaliseksi mediaksi, kuten yhteiskirjoittaminen ja wiki-tekniikat, vaikka niitä alettiin kehittää reilusti ennen sosiaalisen median käsitettä. Monista muista uusista käsitteistä poiketen sosiaalista mediaa vaivaa edelleen käsitteellinen hämäryys. Siihen on helppo viitata ja monet käyttävät sitä arkisesti, mutta harvat osaavat kuvailla sitä tarkemmin. Erityisesti mediajulkisuudessa (XXX) sillä tarkoitetaan lähinnä facebookia, Twitteriä ja YouTubea. Myös koko internet on alkanut jäädä taka-alalle. Asiat tuntuvat tapahtuvan 'sosiaalisessa mediassa' eivätkä enää internetissä.

Sekavuuteen on monia syitä. Jos ajatellaan miten sosiaaliseen mediaan nykyään viitataan, niin vastaavia yhteisöpalveluita oli jo 1990-luvun lopulla, kuten VirtualTourist. Se oli tavallisille matkailijoille ja retkeilijöille suunnattu palvelu. SIinä oli esimerkiksi facebookin tapaan oma profiili sekä käyttäjät julkaisivat valokuvia joita sai tykätä ja kommentoida. Niin ikään ennen käsitettä ehti kehittyä suuri kirjo erityyppisiä sovelluksia wikeistä blogeihin, joissa oli jonkinlainen sosiaalinen elementti, kuten yhteiskirjoittaminen, keskustelu tai kommentointi. Kolmanneksi sosiaalisen median palvelut, kuten facebook ja Google+, ovat jo siirtyneet omien palveluidensa ulkopuolelle. Niillä voi tykätä vaikkapa yksittäisestä nettiartikkelista yhdellä klikkauksella ja jakaa linkin varsinaisessa palvelussa. Niin ikään sosiaalisen median palveluilla voi tunnistautua muissa palveluissa mikä vähentää eri käyttäjätunnusten tarpeita. Sosiaalinen media voi tarkoittaa melkeinpä millaista tahansa palvelua, jossa on sosiaalinen elementti. Toisinaan Suomessa esimerkiksi netin keskustelufoorumitkin tulkitaan sosiaaliseksi mediaksi, kuten MuroBBS, Suomi24 ja Vauva.

Esimerkiksi Katri Lietsala ja Esa Sirkkunen (2008) jakavat sosiaalisen median palvelut:

  • wikien ja blogien kaltaisiin sisällöntuotanto- ja julkaisuvälineisiin
  • YouTuben tapaiseen sisällön jakamiseen
  • facebookin tyyppisiin verkosto- tai yhteisöpalveluihin
  • Wikipedian kaltaiseen sisältöjen yhteisölliseen tuottamiseen
  • Second Lifen edustamiin virtuaalimaailmoihin ja
  • Google Mapsin tapaisiin liitännäisiin osana muita palveluita.

Sosiaalinen media on työkaluja ja toimintatapa[muokkaa]

Jukka-Pekka Erkkola on tehnyt yhden tähän mennessä kattavimmista sosiaalisen median määritelmistä. Hän kehitti määritelmänsä yli sadasta epätarkemmasta määritelmästä ja luonnehdinnasta. Erkkolan mukaan kyseessä on "jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen kautta vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Samalla sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta" (2008, 84).

Toisin kuin monet muut, Erkkola huomasi että sosiaalinen media on työkalujen lisäksi myös prosessi, kuten myös monet muut internetin työkalut. Toiminta ei ole välttämättä lineaarista vaan samaan aikaan voidaan vasta ideoida mutta myös luonnostella lopputulosta ja tuotoksia, on se sitten sanasto, julkilausuma, video tai virtuaalimaailma. Netin yhteistyökalut mahdollistavat sekä reaaliaikaisen että eriaikaisen yhdessätekemisen huomattavasti paremmin kuin perinteiset tietokoneohjelmat (Hintikka 2008).

Prosessin lisäksi sosiaaliseen mediaan ja internetiin on syntynyt tietynlainen avoimuuden toimintakulttuuri tai -tapa. Toiminta on lähtökohtaisesti avointa ja näkyy kaikille, ellei sitä erikseen rajata, mikä on toki mahdollista useimmissa palveluissa. Osaltaan tähän on vaikuttanut sosiaalisen median lähestymistapa, että siellä esiinnytään ensisijaisesti omalla nimellä. Monet palvelut mahdollistavat nimimerkin ja tätä kautta perinteisen anonymiteetin, mutta esimerkiksi facebookiin rekisteöridytään omalla nimellä.

Avoimuuden myötä netin työskentelyprosesseihin on kehittynyt verkostomainen työtapa. Prosesseihin voi osallistua suuri määrä ihmisiä, joista toiminnan koordinaattorit eivät tiedä välttämättä mitään. Toisaalta on osoitettu, että avoin verkottunut toimintatapa tuo monenlaisia etuja joukkoälystä joukkoistamiseen ja joukkorahoitukseen (XXX).

Sosiaalista mediaa ja muita nettityökaluja voi siis käyttää myös perinteisesti vaikkapa projektinhallinnassa, joissa osallistujat organisaatioineen on tarkkaan määritelty. Lisäksi yksittäisten organisaatioiden sisällä on mielekästä käyttää netin yhteistyökaluja - tietoturva huomioiden.

Luokittelujen ja jaottelujen (XXX) sijaan on aluksi hyödyllisempää katsoa, mitkä ovat sosiaalisen median ominaispiirteitä ja mitä kaikkea se mahdollistaa? Sosiaalisen median suosio perustuu hyvin moneen erilaiseen piirteeseen ja ohessa on koostettu joukko tärkeimpiä:

  • Alhainen oppimiskynnys ja nopea käyttöönotto
  • Avoimuus (XXX)
  • Maksuttomuus tai edullisuus
  • Mikrotyö ja monipuoliset osallistumistavat
  • Samanaikainen kommunikointi, työskentely ja jakaminen
  • Yhdessä samaan ja eri aikaan (synkronisuus/asynkronisuus)
  • Yhteisöllisyys ja verkottuminen
  • Huomioitavaa


Avoimuus[muokkaa]

Avoimuudella (XXX) on oma osionsa opintokokonaisuudessa sisältäen viisi jaksoa eikä sitä käsitellä tässä.

Alhainen oppimiskynnys[muokkaa]

Alhainen oppimiskynnys ja nopea käyttöönotto tarkoittaa työkalujen nopeaa oppimista. Jotkut palvelut, kuten facebook, vaativat nykyään enemmänkin opettelua. Keskimäärin peruskäytön oppimisessa puhutaan minuuteista, kun perinteisille tietokoneohjelmille järjestetään useita päiviä kestäviä kursseja.

Ihmiset oppivat 1990-luvulla että internet-palvelut ovat ensisijaisesti maksuttomia. Esimerkiksi joukkoviestimet alkoivat jakaa ilmaiseksi sisältöjä, joista ne laskuttivat paperiversiossa. Internetin yhdeksi ansaintatapaksi on muodostunut malli, jossa peruskäyttö on maksutonta ja erityisominaisuuksia (premium) haluavat maksavat noin 10 euroa kuukaudessa tai 50 euroa vuodessa. Näin toimii esimerkiksi musiikkipalvelu Spotify, monialustainen tekstinkäsittelysovellus Evernote ja monialustainen urheilumittari Endomondo.

Mikrotyö ja osallistumistavat[muokkaa]

Internet mahdollistaa mikrotyön ja sitä tukevat monipuoliset osallistumistavat. 1900-luvun alun teollinen vallankumous perustui ajatukseen tayloristisesta (XXX) tuotantomallista, missä työ jaettiin osakokonaisuuksiin tehtaissa ja itse työn tekemisen logiikka voitiin monistaa tehtaasta toiseen. Internet on vienyt työn osittamisen uudelle tasolle, sillä osallistujat eivät ole tehtaan tavoin sidottuja tiettyyn aikaan tai paikkaan. Ihmiset voivat osallistua jopa vain minuutin verran kerrallaan milloin ja mistä tahansa toiminta voi olla erittäin hyödyllistä. Lisäksi netti ja sosiaalinen media tarjoavat uusia osallistumistapoja verrattuna vaikkapa perinteiseen tietokoneohjelmaan. Osallistuja voi keskittyä omiin osa-alueisiin ja vahvuuksiinsa, kuten kielioppi, www-kyselyn suunnittelu, taustalinkkien etsiminen tai niiden validointi etc. Tästä tarkemmin jaksossa 3.3: Kanava-ajattelu XXX sekä XXX: Joukkoistaminen

Samanaikainen ja eriaikainen työskentely[muokkaa]

Internet mahdollistaa sekä samanaikaisen ja eriaikaisen kommunikoinnin, työskentelyn ja informaation jakamisen (synkronisuus/asynkronisuus) ja lisäksi paikasta riippumatta. Perinteisesti esimerkiksi viestintävälineet ovat toimitettu joko tietyllä hetkellä (kuten kirje, sanomalehti) tai sitten ne ovat reaaliaikaisia (radio, tv). Työpaikoilla työtä on tehty yleensä suljetuissa järjestelmissä tiettynä aikana. Internet on tarjonnut etätyöhön paljon uusia mahdollisuuksia, mutta itse työ ei organisaatioissa ole juurikaan muuttunut esimerkiksi tuntimäärien tai ammattinimikkeiden suhteen.

Saman- ja eriaikaisen työskentelyn mahdollisuus voi kuulostaa vähäiseltä, mutta kun se yhdistetään mikrotyöhön, niin osallistuja voi itse valita itselleen sopivat ajat ja paikat osallistua, olettaen että tarjolla on nettiyhteys. Tämä taas lisää vapaaehtoisten osallistujien motivaatiota, sillä netissä tapahtuvasta yhteistyöstä ei yleensä makseta erikseen ellei sitä tee osana työtään. Netissä on rusaasti muitakin työkaluja, mutta sosiaalisen median kokonaisvaikutus madaltaa ihmisten osallistumishalukkuutta, jos he ovat jo esimerkiksi facebookissa tai käytetään palveluita, jotka eivät kaipaa rekisteröitymistä. Vastaavasti, jos toimintaa toteutetaan vaikkapa organisaation omassa www-palveluissa, niin ihmisiä on huomattavasti työläämpi saada osallistumaan ainakaan pitkäjänteisesti.

Samanaikaisesta työskentelystä taas voidaan sopia erikseen. Esimerkiksi nk. kirjasprinteissa (XXX) on tavoitteena vaikkapa oppikirjan kirjoittaminen viikonlopun aikana.

Yhteisöllisyys ja verkottuminen[muokkaa]

Sosiaaliset suhteet, niiden luomien ja ylläpitäminen on sosiaalisen median ydin. Verrattuna vaikkapa netin perinteisiin verkkoyhteisöihin, sosiaalisessa mediassa uutta oli omien sosiaalisten verkostojen hallinta yhdessä ja samassa palvelussa.


Huomioitavaa[muokkaa]

Sosiaalisessa mediassa, kuten muuallakin internetissä, on myös joukko riskejä, joita avoimien verkostojen koordinoijan on hyvä tiedostaa. Ensisijaisesti osallistujat itse hyväksyvät pelisäännöt osallistuakseen, mutta käyttäjien osallistumisen kannalta niitä voi pohtia etukäteen.

  • Ikärajat ja luvat
  • Käyttöehdot
  • Palveluiden muuttuminen ja loppuminen
  • Tietoturva
  • Varmuuskopiointi


Erityisesti koulumaailman aktivoinnissa on hyvä huomioida joidenkin sosiaalisen median palveluiden ikärajat. Esimerkiksi facebookissa se on 13 vuotta.

Palveluiden nykyiset käyttöehdot voivat aiheuttaa ihmetystä. Esimerkiksi monet palvelut haluavat älypuhelin- ja tablet-käytössä päästä käyttäjän osoitekirjaan ja kalenteriin. Jotkut käytehdot, kuten Googlella, edellyttävät myös puhelu- yms. tietojen jakamista. Periaatteessa avoimen verkoston osallistujat itse hyväksyvät nämä käyttöehdot, mutta toiminnan luonteesta riippuen osallistumista olisi hyvä tarjota mahdollisimman neutraaleilla työkaluilla, tietyn palvelun olemassaoleville käyttäjille tai tarjota useita työkaluja osallistumiseen. Eri palveluissa käyttäjäkuntakin on erilaista ja monen eri palvelun käytöllä voidaan saada erilaisia ideoita, näkökulmia ja lopputuloksia,

internet-palveluiden muuttuminen ja loppuminen on hyvä huomioida jo verkostotoiminnan suunnitteluvaiheessa. Toisin kuin tietokoneohjelmissa, käyttäjä ei useinkaan voi jatkaa vanhan version käyttöä vaan maksuttomuuden hintana on uuden version pakkokäyttö. Moet maksullisetkaan versiot eivät tarjoa edellisiä versioita. Suosittukin palvelu voi yhtäkkiä ilmoittaa lopettavansa tai se fuusioituu suurempaan yritykseen. Palvelun käyttöliittymäuudistus voi johtaa sen heikkoon käyttöön ajatelluissa tarkoituksissa yms. Aiheesta tarkemmin XXX 3.2

Niin ikään tietoturvasta vastaa periaatteessa osallistuja itse. Mutta esimerkiksi facebookissa ryhmän tai sivun ylläpitäjien on hyvä vastata muun muassa valeprofiilien pääsyn estämisestä ja huijauslinkkien poistamisesta.

Varmuuskopiointi on yksi sosiaalisen median avoimista kysymyksistä edelleen. Osasyynä lienee, että sosiaalinen media ajateltiin alunperin pääasiassa viestintänä ja verkottumisena eikä tietokoneohjelmien tapaisena työntekona. Sosiaalisessa mediassa on pääsääntöisesti vielä työlästä tehdä varmuuskopioita eikä yhtenäistä tapaa ole.

Esimerkiksi Twitterille on tarjolla maksuttomia ja maksullisia oheispalpalveluita, kuten HootSuite. Niiden avulla voidaan arkistoida haluttu aihe, käyttäjät, tietyt sanat jne. Google Docsissa voi tallentaa helposti yksittäisen dokumentin ja hakemistojakin omalle koneelle, mutta se ei ole erityisen helppoa tai automatisoitavissa. facebookin ryhmien ja sivujen tallentamiseen ei ole selkeää mekanismia ??? XXX ja erityisesti Tykkää-täppien ja kommenttiketjujen tallentaminen on varsin työlästä.


Jakson avoimet lähteet[muokkaa]

Aalto, Tuija (2011-). Sosiaalisen median palveluja: Käyttötapojen mukaan jäsennetty suuntaa-antava lista (toim.). Google Docs-dokumentti. https://docs.google.com/document/d/ 1BifP3JRgQ7c30leIf9ceKNjCWPR20cMtU7_xnopu7Po/edit. Viitattu 20.4.2013.

Hintikka, Kari A. :Web 2.0. XXX

Kalliala, Eija & Toikkanen, Tarmo (2012). Sosiaalinen media opetuksessa - välineet. Maksuton oheismateriaali. http://www.sosiaalinenmediaopetuksessa.fi/valineet. Viitattu 20.4.2013.

Lietsala, Katri & Sirkkunen, Esa (2008). Social media. Introduction to the tools and processes of participatory economy. Tampere University Press, Hypermedialaboratorion verkkojulkaisuja - Hypermedia Laboratory Net Series; 17.

TSK:n sanasto XXX

Jakson muut lähteet[muokkaa]

Kalliala, Eija & Toikkanen, Tarmo (2012). Sosiaalinen media opetuksessa. Finn Lectura.

Seppälä, Piritta (2014). Kuuntele & keskustele – Näin järjestösi toimii tavoitteellisesti sosiaalisessa mediassa. Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry. Arvio teoksesta Suomen Kuvalehden Kohinaa -blogissa. http://suomenkuvalehti.fi/kohinaa/arvio-osaavasti-jarjestoista-sosiaalisessa-mediassa/?shared=772-9ace5844-999. Viitattu 21.7.2015.

Suominen, Jaakko & Östman, Sari & Saarikoski, Petri & Turtiainen, Riikka (2013). Sosiaalisen median lyhyt historia. Gaudeamus. Arvio teoksesta Suomen Kuvalehden Kohinaa -blogissa. http://suomenkuvalehti.fi/kohinaa/arvio-suomi-somen-jarkalemainen-historia/?shared=408-e63420eb-999. Viitattu 21.7.2015.

Tausta ja siemenversion tekijät[muokkaa]

Opintokokonaisuuden rakenteen sekä materiaalin tuottaminen on aloitettu ESR-rahoitteisen Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeessa. Siemenversion koosti Kariahintikka (keskustelu) 11. marraskuuta 2012 kello 20.48 (UTC) aineistoissa mainittuine lähteineen. Lisäksi konseptointiin, ideointiin, kirjoittamiseen ja wikiaineistojen ylläpitoon ovat osallistuneet muun muassa seuraavat asiantuntijat: Tiina Airaksinen, Pekka Kinnunen (Kinnupekka), Hilma Lehtonen, Raimo Muurinen, Antti Jogi Poikola (Apoikola), Jaakko Rantala, Anne Rongas, Tarmo Toikkanen ja Ville Venäläinen.



AVO2-webbilogot.jpg

Materiaalin siemenversio on tuotettu osana AVO-hanketta. Hanketta rahoittavat Euroopan unionin sosiaalirahasto sekä Lapin ELY.



AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 3: Internetin yhteistyökaluja
Osio 3: Etusivu Sosiaalisen median ominaispiirteitä Internetin yhteistyökaluja Organisoituminen ja kanava-ajattelu Yhteistyökalujen ylläpito Verkostojen ylläpidosta Täydentäviä jaksoja


AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
Etusivu 1. Internet ja kansalaisyhteiskunta 2. Avoimet toimintatavat 3. Internetin yhteistyökaluja 4. Organisoitumismuotoja internetissä 5. Internet-koordinointi
Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]


Luokka:Avoimet verkostot-opintokokonaisuus